Mahahaava lapsilla: mitä tulee tietää

Lapset voivat aikuisten tavoin kärsiä mahahaavasta. Sitä voidaan kuitenkin ehkäistä.

Tarkistanut ja hyväksynyt: lastenlääkäri Marcela Alejandra Caffulli.

Kirjoittanut Marcela Alejandra Caffulli

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Olemme tottuneet kuulemaan mahahaavoista aikuisilla, mutta kuinka yleinen mahahaava on lapsilla? Vastaus on, että se on melko yleinen, mutta ei läheskään niin yleinen kuin aikuisilla.

Nykyisten arvioiden mukaan 2–8 % lapsista voi kärsiä mahahaavasta, ja tämä riippuu useista tekijöistä, kuten geneettisestä alttiudesta, etnisestä taustasta, iästä ja tiettyjen mahalle haitallisten lääkkeiden käytöstä.

Lasten ruoansulatuskanavan endoskopian kehittymisen ansiosta on saatu selville, että mahahaava on yhteydessä helikobakteeri-infektioon. Tämä on edistänyt merkittävästi sairauden hoitostrategioita.

Alla kerromme kaiken, mitä lasten mahahaavasta tulee tietää, jotta osaat olla tarkkana ja kääntyä lääkärin puoleen, mikäli lapsellasi ilmenee sen oireita.

Mikä on mahahaava?

Mahalaukku on ruoansulatuselin, jonka tehtävänä on käsitellä syöty ruoka ravintoaineiden imeytymiseksi ja tarpeettoman aineksen hävittämiseksi. Esimerkkinä joidenkin vihannesten sisältämät kuidut.

Toimintojensa suorittamiseksi mahalaukulla on joitakin erityisominaisuuksia, kuten kyky erittää mahahappoa (tarvitaan ruoan pilkkomiseen) ja sen motiliteetti (osallistuu ruoansulatusprosessiin ja edistää mahansisällön kulkeutumista suolistoon).

Useimpien ruoansulatuselinten tavoin mahalaukun limakalvo koostuu kolmesta samankeskisestä kerroksesta. Sisältä ulospäin katsoen ne ovat seuraavat:

• Mahalaukun epiteeli: Koostuu nukkalisäkkeellisistä soluista, jotka imevät ravintoaineita sekä erittävät happoa ja suojaavaa limaa.
• Lamina propria: Muodostuu kollageenista.
• Limakalvon lihaskerros: Sisältää lihassäikeitä.

Yleensä mahalaukun epiteeli erittää sopivassa suhteessa sekä happoa että suojaavaa limaa. Tämä estää itse mahalaukkua hajoamasta ruokaa sulattaessaan.

Mahahaava lapsilla: syyt

Mahahaavan pääasiallinen syy lapsilla on Helicobacter pylori -infektio. Tätä bakteeria esiintyy yleensä yli 90 %:ssa mahalaukun koepaloja, jotka on otettu mahaavasta kärsiviltä lapsilta.

Helikobakteeri on hyvin yleinen väestössä, ja vain 30 %:lla sen kantajista ilmenee oireita tai kehittyy mahahaava.

Tämän bakteerin aiheuttaman infektion lisäksi lasten mahahaavaan on muitakin syitä:

• Kipulääkkeiden (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet, kortikosteroidit) tai immunomodulaattorien käyttö
• Mastosytoosi
• G-solujen liikakasvu
• Stressi (sepsis, isot palovammat tai vakava trauma)
• Zollinger-Ellisonin oireyhtymä
• Krooninen munuaisten vajaatoiminta
• Kilpirauhasen liikatoiminta

Miten mahahaava oireilee lapsilla?

Mahahaavan oireet riippuvat lapsen iästä. Yleensä vain pienellä osalla lapsista mahahaava aiheuttaa jonkinlaista vaivaa, ja usein se ilmenee epäsuorin merkein, esimerkiksi huonona painonnousuna tai kroonisena anemiana.

Pienillä lapsilla yleisimmät oireet ovat:

• Ärtyisyys
• Ruoasta kieltäytyminen
• Jatkuva oksentelu ja regurgitaatio
• Huono painonnousu
• Ruoansulatuskanavan verenvuoto (esimerkiksi mustat veriulosteet)

Sitä vastoin kouluikäisten lasten ja nuorten oireet viittaavat yleensä paljon vahvemmin ruoansulatuskanavan sairauteen:

• Epämääräinen vatsakipu, jota on vaikea paikantaa; jossakin rintalastan ja navan välissä
• Toistuvat ilmavaivat tai röyhtäily
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Laihtuminen
• Yöllinen yskä tai polttava tunne makuulla ollessa
• Ruoansulatuskanavan verenvuoto (yleensä verisiä oksennuksia)

Mitä tutkimuksia lapsen mahahaavan toteamiseksi tarvitaan?

Ensinnäkin epäily mahahaavasta herää lapsen taustan (etninen ryhmä, mahahaavan esiintyminen suvussa, lääkehoidot, muut sairaudet) ja mahahaavaan viittaavien oireiden perusteella.

Lopullinen diagnoosi tehdään aina mahalaukun limakalvon koepalasta, joka saadaan ruoansulatuskanavan tähystyksen yhteydessä.

Menetelmä on kajoava, koska se vaatii toimenpidettä leikkaussalissa ja anestesiaa. Riskeistä huolimatta hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä:

• Ruoansulatuskanavan endoskopian avulla lääkärit voivat vahvistaa happoeroosiolle tyypilliset mahalaukun limakalvon vauriot ja sulkea pois muut sairaudet.
• Sitä käytetään näytteen ottamiseen mahalaukun epiteelistä ja helikobakteeritartunnan selvittämiseen.
• Se auttaa havaitsemaan tavallisille hoidoille vastustuskykyisen bakteerikannan.
• Se on ainoa standardoitu tutkimus lapsilla ja sen diagnostisen tehon on vahvistanut European Society for Pediatric Gastroenterology Hepatology and Nutrition (ESPGHAN).

Onko mahahaavaan tehokasta hoitoa?

Kyllä, lasten mahahaavaan ja myös sitä yleisimmin aiheuttavaan bakteeriin on parantava hoito. Kaikki riippuu kuitenkin aina kliinisestä kuvasta ja endoskopialöydöksistä.

Lääkitystä ei yleensä määrätä ennen tätä tutkimusta, vaikkakin osa lääkäreistä saattaa valita empiirisen hoitostrategian, eli lääkityksen aloittamisen kliinisen epäilyn perusteella ja diagnoosin vahvistamisen oireiden lievittymisen jälkeen. Tämä strategia on kuitenkin varsin kyseenalainen lasten kohdalla.

Helikobakteeri-infektio on ehkäistävissä!

Vaikka helikobakteeri on väestössä yleinen, kaikki eivät kanna sitä elimistössään. Tartunnan todennäköisyys kasvaa epäpuhtaissa olosuhteissa ja ympäristöissä, joissa ihmisiä on tungokseen asti.

Pääasiallinen helikobakteerin tartuntareitti on ulosteesta suuhun suorassa kontaktissa. Tämä voi tapahtua henkilöstä toiseen (esimerkiksi päivähoidossa olevien lasten keskuudessa tai kun aikuinen ei pese käsiään vaipanvaihdon jälkeen) ja myös ulosteen saastuttaman veden nielemisen kautta.

Toinen kuvattu tartuntareitti on suusta suuhun, koska bakteeria voi esiintyä tartunnan saaneen henkilön syljessä. Helikobakteerin voi tällöin saada juomalla samasta lasista tai pussaamalla.

Tästä syystä helikobakteeri-infektion ehkäisemiseksi suositellaan seuraavaa:

• Juo vettä turvallisesta lähteestä.
• Pese kädet ennen ruokailua sekä vessassa käynnin, vaipanvaihdon ja lemmikin käsittelyn jälkeen.
• Vältä henkilökohtaisten hygieniatarvikkeiden ja ruokailuvälineiden jakamista lasten kesken.