Lasten kleptomania: mitä se on ja miten sitä hoidetaan?
Kleptomaniasta puhuessamme ajattelemme häiriötä, jota esiintyy vain elokuvissa tai aivan toisenlaisilla ihmisillä kuin me. Emme osaa kuvitellakaan, että oma lapsemme voisi olla kleptomaani. Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen mukaan kleptomaniasta kärsii kuitenkin 0,3–0,6 % väestöstä, ja se alkaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa. Siksi vanhempien on tärkeää osata tunnistaa lasten kleptomania ja tietää, kuinka toimia.
On syytä mainita, että varastaminen ei vielä itsessään ole merkki kleptomaniasta. Jos lapsi siis näpistää kaupasta karkkia tai vie vanhemman lompakosta rahaa, ei pidä heti olettaa, että hän on kleptomaani. On kuitenkin tärkeää ottaa tapahtunut puheeksi ja opettaa lapselle vastuuta ja arvoja, mutta syytä huoleen ei ole.
Mitä on lasten kleptomania?
Kleptomania on harvinainen mutta vakava psyykkinen häiriö, jossa henkilöllä on hallitsematon halu varastaa tavaroita. Se on sisällytetty psykiatrian tärkeimmässä diagnostisessa käsikirjassa (DSM-V) luokkaan “Häiriökäyttäytyminen, impulssikontrolli- ja käytöshäiriöt”. Kuten jo todettiin, kleptomaniassa on kyse on muustakin kuin pelkästä varastamisesta.
Kleptomaani ei tarvitse varastamiaan tavaroita tai rahoja, eikä hän omi niitä niiden arvon vuoksi. Teon motiivina ei myöskään ole kosto tai suuttumus. Kleptomaniassa on kyse siitä, että ennen varastamista henkilö tuntee voimakasta jännitettä, jota vain teon aiheuttama mielihyvä helpottaa.
Kleptomanian tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta siitä kärsivien henkilöiden aivoissa on havaittu muutoksia, jotka saattavat olla häiriön taustalla. Tästä kerrotaan Buzsikin ja Foilan vuonna 2021 julkaisemassa artikkelissa.
Tarkemmin ottaen henkilön tietyissä välittäjäaineissa näyttäisi olevan epätasapaino. Yhdeltä osin kleptomaaneilla on todettu olevan alhainen serotoniinitaso, joka joskus kohenee dopamiinirataa säätelevien lääkkeiden käytöllä. Toisaalta myös varastamisen tuottama dopamiiniryöppy ja aivojen opioidijärjestelmän epätasapaino voivat näytellä tässä häiriössä merkittävää osaa, mikä vaikeuttaa impulssikontrollia.
Jos lapseni varastaa, kärsiikö hän kleptomaniasta?
Jos lapsesi on varastanut tavaroita tai rahaa useaan otteeseen, saatat olla huolissasi siitä, että hän kärsii kleptomaniasta. Lapsen käyttäytymisessä on kuitenkin oltava tietyt piirteet, jotta sitä voidaan pitää muunakin kuin tavallisena varasteluna:
- Lapsi varastaa esineitä, joita hän ei tarvitse, joilla ei ole juurikaan arvoa tai joita hän voisi helposti hankkia muillakin tavoilla. Lisäksi lapsi ei käytä varastamiaan tavaroita, vaan kerättyään niitä hän heittää ne menemään tai luopuu niistä.
- Hän tuntee voimakasta ahdistusta ja sisäistä jännitettä juuri ennen varastamista, mutta tuntee helpotusta sen jälkeen.
- Tästä huolimatta hän tuntee myös syyllisyyttä, häpeää ja katumusta teon jälkeen.
- Hän varastaa rahaa tai tavaroita yksin, ei muiden lasten seurassa. Lisäksi teko ei ole suunniteltu tai harkittu, vaan pikemminkin impulsiivinen.
- Lapsi yrittää salata tilanteensa, ja vaikka hänestä tuntuu pahalta, hän ei voi olla jatkamatta varastelua.
- Varastaminen tapahtuu julkisissa tiloissa (kaupat tai ostoskeskukset), kotona (lapsi varastaa rahaa esimerkiksi vanhemmiltaan) tai koulussa (lapsi varastaa rahaa tai tavaroita luokkakavereiltaan).
Lasten kleptomanian hoito
Lasten kleptomania on harvinaista, ja useimmiten varastelu on satunnaista ja johtuu muista syistä. Jos yllä oleva kuvaus kuitenkin mielestäsi sopii lapseesi, on erittäin tärkeää hakea ammattiapua. Perheen on hyvin hankalaa käsitellä tilannetta yksin, sillä kyseessä on psyykkinen häiriö, johon ei arvojen juurruttaminen tehoa.
Vaikka lisätutkimuksia tarvitaan vielä, kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia näyttäisi olevan tehokkain tapa hoitaa lasten kleptomaniaa. Näin todetaan International Journal of Behavioral Consultation and Therapy -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Terapia auttaa lasta hallitsemaan impulssejaan, saa varastamisen tuottaman mielihyvän loppumaan ja opettaa lasta hankkimaan tuon tyydytyksen ja jännityksen muilla keinoin.
Lisäksi on otettava huomioon, että kleptomanian yhteydessä esiintyy usein muitakin psyykkisiä sairauksia, joihin on myös puututtava psykoterapiassa. Näitä ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, masennus, riippuvuudet ja pakko-oireinen häiriö. Joissakin tapauksissa tarvitaan lääkkeitä. Hoito edellyttää joka tapauksessa perheen yhteistyötä ammattilaisen ehdottamien menetelmien toteuttamiseksi ja tulosten saamiseksi.
Mitä minun tulee tehdä, jos lapseni varastaa?
Jos lapsesi varastaa, sinun on mietittävä, täyttääkö hänen toimintansa edellä mainitut kleptomanian kriteerit vai ei. Kuten jo todettiin, varastaminen voi johtua muistakin syistä kuin kleptomaniasta.
Jos epäilet lapsellasi tätä häiriötä, älä sivuuta asiaa, vaan pyydä ammattiapua. Muutoin häiriö saattaa pahentua. Jos tällaisen käytöksen taustalla on muita syitä, lapsipsykologi voi luultavasti neuvoa parhaan toimintatavan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association. (2019). Kleptomania. Recuperado de: https://www.psychiatry.org/news-room/apa-blogs/kleptomania
- American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force. (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders: DSM-5™ (5th ed.). American Psychiatric Publishing, Inc. https://doi.org/10.1176/appi.books.9780890425596
- Buzsik, B., & Foila, K. (2021). The Emergence of Kleptomania in Children and How to Cope with Therapy. Interdisciplinary Journal Papier Human Review, 2(1), 1-6. Disponible en: https://www.researchgate.net/publication/349971329_The_Emergence_of_Kleptomania_in_Children_and_How_to_Cope_with_Therapy
- Dannon, P., & Berman, G. (2013). Cleptomanía: un trastorno del control de los impulsos o una conducta adictiva. Salud (i) ciencia, 540-545. Disponible en: https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/lil-726446
- Ibañez Cuadrado, A. I., & Saiz Ruiz, J. (1992). Trastornos de los hábitos y del control de los impulsos. Capítulo 32 (pp 579–602). AI Cuadrado, Tratado de Psiquiatría.
- Kohn, C. S. (2006). Conceptualization and treatment of kleptomania behaviors using cognitive and behavioral strategies. International Journal of Behavioral Consultation and Therapy, 2(4), 553. https://psycnet.apa.org/fulltext/2014-49442-001.html
- Laporta-Herrero, I., & Latorre-Forcén, P. (2020). Cleptomanía. Una revisión de la literatura científica actual. Revista Electrónica de PortalesMedicos.com, Vol. XV; nº 17; 914