Mitä vanhempien täytyy tietää koronaviruksesta?

Koronavirus ja sen aiheuttama COVID-19-tauti aiheuttavat tällä hetkellä huolta ympäri maailmaa. Tänään jaamme kyseisestä viruksesta tietoa erityisesti vanhemmille.
 

Tällä hetkellä lähes koko maailma on hälytystilassa koronaviruksen leviämisen vuoksi. Eri kanavissa liikkuu vaihtelevaa tietoa viruksen leviämisestä, ehkäisemisestä ja hoidosta, mutta jokaisen on hyvä muistaa, että kaikki jaettu tieto ei suinkaan ole luotettavaa. Suosittelemme seuraamaan sellaisten tahojen kuten Maailman terveysjärjestön eli WHO:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedottamista ja uutisointia. Olemme koonneet tähän artikkeliin sellaista tietoa, joka vanhempien täytyy tietää koronaviruksesta ja sen vaikutuksista lapsiin.

Mitä vanhempien täytyy tietää koronaviruksesta?

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat tauteja ihmiselle ja eläimille. Ihmisellä ne saavat yleensä aikaan lievän hengitystietulehduksen. Ihmiselle tautia aiheuttavia koronaviruksia on tunnettu aiemmin vain kaksi, eli SARSia aiheuttava SARS-CoV sekä MERSiä aiheuttava MERS-CoV. Vuoden 2019 joulukuussa Kiinan Wuhanin kaupungissa tavattiin uusi COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisten välillä.

Viruksen kyky levitä ihmisestä toiseen on aiheuttanut tartuntojen määrän jatkuvan lisääntymisen, ja virus on levinnyt jo suurimpaan osaan maailman maista. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Virus ei säily ilmassa, mutta on mahdollista, että se tarttuu kosketuksen kautta. Se ei kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa, eikä tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole tähän mennessä todettu.

Mitä vanhempien täytyy tietää koronaviruksesta?

Onko koronavirus vaarallinen?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä ja huolenaiheista on ymmärrärrettävästi se, miten vakava ja vaarallinen koronavirus on. On totta, että kyseinen virus leviää helposti ihmisestä toiseen, ja tartunnan saaneiden määrä on suuri ja jatkuvasti kasvussa. Kuolleisuus kuitenkin on toistaiseksi ollut matala. Kuolleisuus on vaihdellut maittain 1-6 % välillä, ja varmistettuihin koronavirusinfektioihin on maailmanlaajuisesti kuollut noin 3,5 % sairastuneista.

Lasten keskuudessa menehtyneiden osuus on vieläkin matalampi, ja yleisesti ottaen lasten sairastumisia on kuvattu vain vähän. Riskiryhmässä ovat iäkkäät ihmiset, tiettyjä perussairauksia sairastavat henkilöt sekä henkilöt, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.

Minkälaisia oireita koronavirus aiheuttaa?

Koronaviruksen aiheuttaman taudit oireet muistuttavat alkuvaiheessa tyypillisen hengitysteiden virusinfektion oireita. Tavallisimmat oireet ovat seuraavat:

  • Väsymys
  • Lihaskivut
  • Kuiva yskä
  • Hengitystieoireet
  • Hengitysvaikeudet
  • Päänsärky
  • Kurkkukipu
  • Kuume ja vilunväristykset
  • Yleinen epämukavuus

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2-12 päivää ja keskimäärin 4-5 päivää. Virusta kantava henkilö voi olla oireeton tai vähäoireinen tai harvinaisemmissa tapauksissa sairastua vakavasti. Vakavimmat oireet vaihtelevat keuhkokuumeesta vakavaan keuhkojen toimintakyvyn alenemiseen. Useat vakavammista oireista kärsivät ovat sairastaneet ennalta jotain perussairautta, kuten diabetesta tai sydän- tai keuhkosairautta. Monet heistä ovat olleet valmiiksi sairaalahoidossa.

 

Lue myös: Kuinka vauvan kuumeen alentaminen onnistuu?

Koronaviruksen hoito ja ehkäisy

Muut yleisimmät kysymykset koronavirukseen liittyen koskevat tartuntojen ehkäisyä ja taudin hoitoa. Tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttaman tautiin ei ole olemassa varsinaista lääkehoitoa tai rokotetta, vaan lääketieteen ammattilaiset keskittyvät oireiden hoitoon. Tautia hoidetaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai sairaalassa.

Mitä vanhempien täytyy tietää koronaviruksesta?

Tehokkain tapa suojautua koronavirustartunnalta on hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen. Käsiä tulee pestä vähintään 20 minuutin ajan vedellä ja saippualla etenkin ulkoa sisään tultaessa, wc-käynnin jälkeen, ennen ruokailua sekä niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen. Kasvojen koskettelua likaisin käsin tulee välttää.

Tämän lisäksi tulee välttää suuria väkijoukkoja ja läheistä kosketusta hengitystieinfektiosta kärsivään henkilöön. Julkisilla paikoilla ja väkijoukoissa suositellaan pitämään vähintään metrin etäisyys muihin ihmisiin. Yskiessä tai aivastaessa suu ja nenä tulee suojata mielellään kertakäyttönenäliinalla, hätätapauksessa hihan yläosalla.

Lue myös: Tavalliset päiväkodeissa leviävät taudit

Miten koronavirus vaikuttaa lapsiin?

Tämänhetkisen tiedon valossa lapset eivät sairastu koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin aikuisia helpommin. Suurin osa tartunnoista on raportoitu aikuisilla, joskin myös lasten tiedetään sairastuneen. Tähän mennessä lasten oireet ovat olleet lievempiä kuin aikuisten oireet, ja lapsilla on havaittu vähemmän vakavia komplikaatioita. Suurimmassa osassa tapauksia lapset ovat selvinneet lievillä hengitystieoireilla.

 

Perussairautta, kuten astmaa tai diabetesta, sairastavia lapsia ei pidetä riskiryhmään kuuluvina, kun sairaus on hoitotasapainossa. Sen sijaan riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla on immunosuppressiivinen lääkitys, vastustuskykyä heikentävä sairaus tai jokin vaikea perussairaus, kuten krooninen keuhkosairaus tai maksan tai munuaisen vajaatoiminta.

Jos lapsi kärsii vakavista oireista, kuten hengenahdistuksesta, ja hänen yleistilansa heikkenee, on soitettava terveyskeskukseen. Terveyskeskukseen on otettava yhteyttä myös, jos lapsi tai vanhempi kuuluu riskiryhmään, ja jommalle kummalle nousee äkillisesti yli 38 asteen kuume ja tautiin liittyy kurkkukipua tai yskää.