Lasten atooppinen ekseema
Ekseema on yhteisnimitys erilaisille tulehduksellisille ihosairauksille, jotka jakavat keskenään samanlaisen ulkonäön, ja joiden keskeinen oire on kutina. Tänään puhumme erityisesti lasten atooppisesta ekseemaasta, josta kärsii noin 15-20 % lapsista.
Lasten atooppinen ekseema
Lasten atooppinen ekseema liittyy suurimmassa osassa tapauksia ruoka-aineallergioihin, allergiseen nuhaan sekä astmaan – alle 1-vuotiailla erityisesti lehmänmaito-, kananmuna- ja vilja-allergiaan. Atooppista ekseemaa voi esiintyä kaikilla lapsilla ihotyypistä riippumatta. Pienten lasten atooppinen ekseema jaetaan kahteen päämuotoon, eli seborrooiseen ekseemaan ja läiskäiseen maitorupeen.
Ensin mainittua esiintyy tyypillisesti lapsen ensimmäisten elinviikkojen aikana, ja vaiva häviää tavallisesti 6-24 kuukauden iässä. Vauva kärsii päänahan hilseilystä ja esimerkiksi kaulan, kainaloiden ja reisien alueen ihopoimujen punoituksesta ja hilseilystä. Ihottuma ei ilmeisesti kutia, sillä lasten ei ole havaittu raapivan ihoaan. Seborrooisen ekseeman taltuttua tauti jatkuu joka toisella lapsella taiveihottumana.
Läiskäinen maitorupi sen sijaan on muutaman kuukauden ikäisten lasten vaiva. Lapsen poskiin ja raajoihin – joissain tapauksissa myös laajemmin vartaloon – ilmaantuu visvovia ihottumaläiskiä, joihin kudosneste jähmettyy ruviksi. Kutinaa esiintyy, mutta se on harvoin sietämätöntä.
Joissain tapauksissa läiskäisen maitoruven ihottumaläiskät kutiavat huomattavasti ja niissä on jatkuva tai toistuva tulehdus. Tällöin ruvet ovat suuria, ja niiden alta paljastuu verta tihkuva haavapinta. Tällaiset krooniset tulehdukset alkavat usein jo lapsen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana ja voivat jatkua kouluikään saakka.
Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ekseema rauhoittuu tai lievenee ajan myötä, mutta joissain tapauksissa ihottuma palaa ja pahenee uudelleen vuosien kuluttua. Molemmat ekseematyypit – seborrooinen ekseema ja läiskäinen maitorupi – voivat pahimmillaan levitä koko kehoon niin sanotuksi punaihoksi.
Lasten atooppisen ekseeman hoito
Lapsen atooppisen ihottuman ensisijainen hoito on säännöllinen rasvaus perusvoiteella ja jaksoittainen paikallishoito kortisonilla. Pääsääntö on, että mitä enemmän lapsella on ihottumaa, sitä enemmän ihoa tulee pestä ja lasta kylvettää. Kylvyn aikana iholta irtoavat ruvet, joissa on ihottumaa pahentavia bakteereita.
Lasten atooppinen ekseema liittyy suurimmassa osassa tapauksia ruoka-aineallergioihin, allergiseen nuhaan sekä astmaan.
Lapsen iho rasvataan 1-2 kertaa päivässä ja aina pesun jälkeen perusvoiteella. Ihottumakohdat voidellaan yksiprosenttisella hydrokortisonivoiteella kerran päivässä. Kortisonivoidetta voidaan käyttää korkeintaan kaksi viikkoa yhteen mittaan, minkä jälkeen voiteen käytössä on pidettävä vähintään kymmenen päivän tauko.
Ekseemasta kärsivä lapsi suositellaan puettavan sileäkuituisiin puuvilla- tai keinokuituvaatteisiin, jotka eivät ärsytä ihoa. Lasta suositellaan täysimetettävän 4-6 kuukauden ajan, mutta tätä pidempi yksinomainen rintaruokinta lisää allergian ja ekseeman riskiä. Vaikka vanhemmat epäilisivät iho-oireiden johtuvan allergiasta, muutoksia lapsen ruokavalioon ei tule tehdä itsenäisesti, vaan ainoastaan lääkärin valvonnan alaisena.
Jos lapsen ihottuma leviää laajalle, kutiaa huomattavasti tai aiheuttaa rupia, on aika keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä käytettäväksi vahvempia kortisonivoiteita ja muita lääkevalmisteita, kuten antihistamiineja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ruiz-Canela Cáceres J, Bernabéu Wittel J. Guía de Algoritmos en Pediatría de Atención Primaria. Dermatitis atópica. AEPap. 2015 (en línea). Disponible en algoritmos.aepap.org
- Mateos, M. (2011). Guía de tratamiento de la Dermatitis Atópica en el niño. Documento de consenso grupo de expertos. https://doi.org/10.1130/B30336.1
- Zambrano, A. Z. (1997). Dermatitis atopica. Pediatria Integral. https://doi.org/10.1016/S1761-2896(16)80892-4
- Fonseca, E. Dermatitis atópica. Asociación Española de Pediatría. https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/dermatopica.pdf