Lapsen valikoiva syöminen

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 19 marraskuuta, 2019

Ongelmat ruoan ja syömisen suhteen ovat yleisiä lapsuudessa. Yleensä nämä näkyvät mieltymyksinä tiettyihin ruokiin ja haluttomuutena toisia ruokia kohtaan. Joissain tapauksissa ruoan torjuminen menee kuitenkin niin pitkälle, että lapsi suostuu syömään vain muutamia raaka-aineita. Valikoiva syöminen ja suppea ruokavalio johtavat siihen, että kaikki lapsen ravinnolliset tarpeet eivät täyty.

Valikoiva syöminen luokitellaan pikkulasten syömiskäyttäytymisen häiriöksi. Tänä päivänä tiedetään, että lapsen taipumus välttää laajoja ruokaryhmiä ei ole pelkkä oikku tai lapsuuteen kuuluvaa huonoa käytöstä.

Lapsen valikoiva syöminen

Valikoivassa syömisessä lapsi syö ainoastaan tiettyjä ruokia tai syö hyvin niukasti. Ruoista kieltäytyminen perustuu elintarvikkeiden aistiominaisuuksiin, kuten makuun, koostumukseen ja muotoon.

Valikoivaan syömiseen ei liity kasvuhäiriöitä, ja valikoivasti syövien lasten kiintymyssuhteen tiedetään olevan turvallinen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan valikoiva syöminen on pienen lapsen anoreksian subkliininen muoto, ja hyvä kiintymyssuhde estää syömishäiriön pahenemista.

Suppea ruokavalio kuitenkin aiheuttaa usein sen, että lapsi kärsii erilaisista puutostiloista. On tavallista, että lapsen paino putoaa tai hän ei kerrytä painoa ikäiselleen normaalilla tavalla.

Valikoiva syöminen vaikuttaa myös psykososiaaliseen tasoon, sillä lapsi voi pyrkiä välttämään tilanteita, joissa oireyhtymä saattaa paljastua tai aiheuttaa ongelmia. Tämä häiriö vaikuttaa sekä siitä kärsivän lapsen että hänen vanhempiensa hyvinvointiin. Jatkuva ruoasta kieltäytyminen voi muuttua hyvin turhauttavaksi, hämmentäväksi ja huolestuttavaksi ongelmaksi.

Valikoiva syöminen ei ole pelkkä oikku

Emme saa unohtaa sitä tosiseikkaa, että valikoiva syöminen ei heijasta lapsen oikuttelua, eikä tarkoita lapsen olevan hemmoteltu. Kyseessä on häiriö, jonka voivat aiheuttaa monet tekijät, ja jolla voi olla vakavampia seurauksia.

Vaikka asiantuntijat eivät vielä tunne valikoivan syömisen tarkkoja syitä, he ovat tehneet havaintoja kyseisestä häiriöstä:

• On tavallista, että valikoivasta syömisestä kärsivillä lapsilla on taipumusta ahdistuneisuuteen, pakkomielteiseen tai pakonomaiseen käytökseen ja sosiaalisiin pelkoihin. He myös sopeutuvat huonosti muutokseen ja uusiin asioihin. Häiriö voi johtua lapsen joustamattomasta luonteesta.
• Tutkijat ovat havainneet ongelmia lapsen ja hänen ensisijaisen huoltajansa välisessä yhteydessä. Lapset, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään verbaalisesti, huutavat tai kiukuttelevat viestiäkseen negatiivisista tuntemuksistaan. Tämän tyyppinen käyttäytyminen voi aiheuttaa huoltajalle stressiä, hermostuneisuutta ja epämukavaa oloa. Tämä puolestaan vaikeuttaa terveen, rakkauden ja luottamuksen täyteisen siteen syntymistä. Välttääkseen vaikeita tilanteita, huoltaja usein päättää tarjota lapselle vähiten ongelmia tuottavia ruokia, mikä ainoastaan vahvistaa lapsen häiriötä.
• Useissa tutkimuksissa on havaittu, että huomattava osa valikoivasti syövistä lapsista ja nuorista pelkää tukehtumista tai oksentelua ja kärsii tietyistä ruoka-aineallergioista.

Kuinka ehkäistä ja hoitaa valikoivaa syömistä?

• Kun vauva alkaa syödä kiinteitä ruokia, lapsentahtinen vieroitus voi auttaa häntä tutustumaan erilaisiin ruokiin ja tutkimaan niitä omaan tahtiinsa. Näin lapsi kokee ruoka-ajat luonnollisina ja hauskoina hetkinä pakon sijaan.
• Vanhempien on pysyttävä kärsivällisinä ja pitkäjänteisinä tarjotessaan lapselle erilaisia ruokia. He eivät saa menettää hermojaan tai antaa periksi lapsen torjuessa ruokia.
• Vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia roolimalleja. Lapsen on tärkeä nähdä, että kaikki perheenjäsenet syövät poikkeuksetta kaikkia lautasella olevia ruokia. Yhteen ruokailun ajaksi kokoontuminen ja ruoan ääressä rennosti jutteleminen ovat myös hyödyksi lapselle.
• Vanhempien kannattaa pyrkiä kekseliäisyyteen keittiössä. Tämä tarkoittaa erilaisten ruoanvalmistustapojen, makujen ja koostumusten kokeilemista. Uuden näköinen ruoka herättää lapsen uteliaisuuden ja rohkaisee tätä maistamaan erilaisia makuja.
• Kun lapsella on diagnosoitu valikoiva syöminen, vanhempien kannattaa hakea ammattilaisen apua, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi psykologin tai ravitsemusasiantuntijan kanssa keskustelemista. On tärkeää, että lapsen riittävä ravinnon ja ravinteiden saanti varmistetaan koko prosessin ajan.