Lapsen tahaton laihtuminen - Äitiyden Ihme
 

Lapsen tahaton laihtuminen

Lapsen tahaton laihtuminen

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 30 marraskuuta, 2021

Tahaton laihtuminen tarkoittaa painon putoamista ilman tietoista laihduttamista. Lapsen kohdalla laihtuminen on aina hälytysmerkki, johon vanhempien tulee suhtautua vakavasti. Tänään kerromme, mistä lapsen tahaton laihtuminen voi johtua.

Onko lapsen tahaton laihtuminen vakava ongelma?

Vauvan paino ei lisäänny elämän ensimmäisinä päivinä, vaan päinvastoin laskee noin 5-7 % syntymäpainosta. Lapsi saavuttaa yleensä syntymäpainonsa uudestaan 10. elinpäiväänsä mennessä, mistä eteenpäin paino lisääntyy vähitellen. Lapsen paino mitataan jokaisen lastenneuvolan määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä, minkä lisäksi vanhemmat voivat halutessaan seurata lapsen painoa kotona. Alle 2-vuotiaiden lasten painon arvioimiseen käytetään pituuden tai iän mukaista painoa, minkä jälkeen painoa ja sen kehitystä arvioidaan ensisijaisesti painoindeksin perusteella. Terveen ja normaalipainoisen lapsen ei siis kuulu laihtua, vaan painon putoaminen on yleensä aina merkki ongelmasta.

Lapsen tahaton laihtuminen

Mistä lapsen tahaton laihtuminen johtuu?

Aivan kuten aikuisillakin, myös lapsilla tahattoman laihtumisen taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Poikkeava laihuus tai heikko painon kehitys voi johtua esimerkiksi puutteellisesta ravitsemuksesta, psykososiaalisista ongelmista, fyysisestä sairaudesta tai psyykkisistä syistä.

Lapsen tahaton laihtuminen voi johtua esimerkiksi seuraavista sairauksista:

  • Syöpä
  • Kilpirauhasen liikatoiminta
  • Anemia
  • Diagnosoimaton diabetes
  • Keliakia tai gluteeniyliherkkyys
  • Ruoansulatuskanavan sairaus
  • Imeytymishäiriö
  • Muut yleissairaudet

Laihtuminen voi johtua myös seuraavanlaisista psyykkisistä syistä:

  • Masennus
  • Syömishäiriö
  • Kova stressi
  • Psykososiaaliset ongelmat

Muita syitä tahattomalle laihtumiselle ovat esimerkiksi:

  • Puutteellinen ravitsemus
  • Ruokamyrkytys
  • Kirurginen toimenpide
Lapsen tahaton laihtuminen

Stressi ja ahdistus

Aivan kuten aikuisillakin, myös lapsilla nopea elämänrytmi, lukuisat ärsykkeet ja jatkuvat vaatimukset voivat ajoittain nostaa stressitasoa. Monen lapsen kalenteri on jo esi- tai alakouluiässä ahdettu täyteen koulua, kotitehtäviä, kotitöitä ja harrastuksia. Lapsen stressi ilmenee usein fyysisinä oireina. Esimerkiksi ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja selittämättömät fyysiset oireet ovat kaikki merkkejä stressistä, minkä lisäksi stressi voi näkyä unen, motivaation tai ruokahalun puutteena. Stressi ja huonosti syöminen voivat aiheuttaa painon laskua.

Syömishäiriöt

Pienten ja alakouluikäisten lasten vakavat syömishäiriöt ovat kohtalaisen harvinaisia, mutta niitä esiintyy jonkin verran. Kaikki huonosti syövät tai nirsoilevat lapset eivät suinkaan ole syömishäiriöisiä. Jos lapsella epäillään syömishäiriötä, on aina tärkeä kääntyä neuvolan tai lääkärin puoleen. Kotona voidaan noudattaa seuraavia ohjeita:

  • Muun perheen tulee suhtautua ruokailuun positiivisesti, ja ruokailuhetkestä täytyy yrittää tehdä mukava tapahtuma.
  • Lapsi kannattaa ottaa osaksi ruoan valmistamista. Kun hän on prosessissa alusta asti mukana ja touhuaa muun perheen kanssa, ruoka voi maistua hänelle paremmin.
  • Ruokailuhetkestä ei kannata tehdä valtataistelua. Jos lapsi ei halua syödä, ei häntä tule siihen pakottaa. Seuraavan kerran hänelle tarjotaan ruokaa seuraavalla aterialla. Lapsen olisi hyvä oppia, että kaikkea ruokaa täytyy maistaa pieni määrä, mutta lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi.
  • Vaikka lapsi söisi huonosti, syömiseen ja ruokaan ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä lapsi vaistoaa tämän.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jin Y., Cho J., Lee I., Park S., et al., Involuntary weight loss and late life depression in korean older adutls. Iran J Public Health, 2020. 49 (4): 637-644.
  • Weersing VR., Jeffreys M., Do MC., Schwartz KT., et al., Evidence base update of psychosocial treatments for child and adolescent depression. J Clin Child Adolesc Psychol, 2017. 46 (1): 11-43.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.