Lapsen psykologisen kaltoinkohtelun seuraukset
Lapsen psykologisella kaltoinkohtelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen henkilö aiheuttaa käytöksellään lapselle stressiä, pelkoa tai hylätyksi tulemisen tunnetta. Tällainen kaltoinkohtelu voi ilmetä esimerkiksi lapsen pelotteluna, vähättelynä tai laiminlyöntinä. Kaikki tämä vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen ja tunne-elämään, ja psykologisen kaltoinkohtelun seuraukset voivatkin olla hyvin vakavia.
Kaltoinkohdeltu lapsi voi tuntea itsensä arvottomaksi sekä epähalutuksi ja kokea jäävänsä täysin yksin. Kaikissa maissa on säädetty lakeja, joiden tarkoitus on suojata lapsia ja taata heidän turvallisuutensa ja hyvinvointinsa.
Vanhempien tulee olla tarkkana lapsella mahdollisesti ilmenevien oireiden suhteen ja tarkkailla hänen reaktioitaan sosiaalisissa tilanteissa – niin kotona kuin koulussakin. Kaikenlaiseen kaltoinkohteluun tulee puuttua, sillä se voi vaikuttaa merkittävästi lapsen yksilölliseen kehittymiseen.
Lapsen psykologisen kaltoinkohtelun seuraukset
Psykologisena lapsen kaltoinkohteluna pidetään julmaa tekoa vanhemman tai muiden läheisten taholta. Näin saadaan aikaan tunteita hylätyksi, syrjityksi tai pilkatuksi tulemisesta sekä pelkoa, häpeää ja nöyryytystä.
Tämä aiheutuu loukkausten, huutamisen ja kaltoinkohtelun kautta, ja se voi myös johtua siitä, että aikuiset eivät käyttäydy lapsille sopivilla tavoilla.
Yksi vaikeimmista lapsiin kohdistuvan psykologisen kaltoinkohtelun puolista on se, että tällainen henkinen väkivalta ilmenee usein jonkin kaavan toistamisena, josta vanhempi itse on joutunut lapsena kärsimään.
Psykologinen lasten kaltoinkohtelu ei kuitenkaan ole vain vanhempien taholta tulevaa. Koulukiusaaminen on hyvin yleistä, ja monet lapset joutuvat kestämään koulutovereiltaan esimerkiksi pilkkaamista ja torjuntaa.
On tärkeää tietää, että vanhemmat voivat sivistää itseään, rikkoa kaltoinkohtelun kaavan sekä oppia oikeat tavat lastenkasvatukseen. Tämä on mahdollista psykologisella opastuksella tai sellaisten organisaatioiden tuella, jotka edistävät perheiden hyvinvointia.
Lapsen psykologisen kaltoinkohtelun merkit
Lapsella psykologinen väärinkohtelu voi ilmetä monella tavalla, ja selkeimpiä merkkejä ovat seuraavat:
- Vetäytyvä käytös koulussa tai oppitunneille menemisestä kieltäytyminen, kun kyseessä on koulukiusaaminen
- Huono käytös, joka aiheuttaa kapinointia ja kieltäytymistä velvollisuuksista
- Kiukkukohtaukset tai raivo
- Lapsi ilmaisee, että hän ei rakasta vanhempiaan tai ettei heillä ole rakastavaa sidettä toisiinsa
- Pelokkaasti käyttäytyminen aikuisia tavattaessa
- Voimakas ujous
- Ahdistuneisuus, painajaiset tai jatkuva itkeminen
- Ylisuojeleva asenne muita lapsia kohtaan
- Liiallisen lapselliset asenteet
Lapsen psykologisen kaltoinkohtelun estäminen
On eräitä yksinkertaisia asioita, jotka voivat vähentää tällaista lapsen kärsimystä. Ne myös vahvistavat lapsen tunne-elämän hyvinvointia ja itsetuntoa. Aikuisen tulee arvioida omaa itseä ja niitä tapoja, joilla lapsille viestitään.
On tärkeää säilyttää kärsivällisyys, kun on kyseessä lastenkasvatus ja palautteen antaminen.
Asenteen tulisi perustua sille periaatteelle, että kaikki sellainen, mistä emme itse pidä – kuten huutaminen tai pilkka – , tulisi jättää pois käytöksestä lasta kohtaan.
Älä käyttäydy näin lastasi kohtaan
- Hänen sivuuttamisensa tai se, että hän tuntee olonsa mitätöidyksi tai merkityksettömäksi perheessä.
- Hänen pilkkaamisensa, kun hän itkee tai ilmaisee tunteitaan.
- Huutaminen.
- Halventavien nimitysten käyttö, kuten “typerys”, “rumilus” tai “surkimus”.
- Nöyryyttäminen julkisissa paikoissa.
- Ylirunsas pelottelu tai lapsen hylkäämisellä uhkaamnen, jos hän ei käyttäydy hyvin.
- Rankaiseminen kärsimyksen aikaansaamiseksi.
- Lapsen saavutusten ja edistyksen tunnustamatta jättäminen.
Näiden asioiden lisäksi on tärkeää voimistaa rakkautta, ymmärrystä ja solidaarisuutta lapsessa jo nuorella iällä. Tunteista viestivä ylistäminen, jatkuvan tuen osoittaminen sekä arvojen vahvistaminen auttavat rakentamaan vankan perustan lapsen itsetunnon vahvistamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arruabarrena, M. (2011). Maltrato psicológico a los niños, niñas y adolescentes en la familia: definición y valoración de su gravedad. Psychosocial intervention, 20(1), 25-44. http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1132-05592011000100004&script=sci_abstract&tlng=en
- Arruabarrena, M. I., & De Paul, J. (1996). Maltrato a los niños en la familia: evaluación y tratamiento. Ediciones Pirámide.
- De Paúl, J. (1999). El maltrato psicológico infantil. Escritos de psicología, (3), 29-37. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/2876642.pdf