Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta? - Äitiyden Ihme
 

Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta?

Lapsen ahdistuneisuus voi näkyä esimerkiksi hermostuneisuutena, ärtyisyytenä ja levottomuutena. Tänään puhumme siitä, miten lapsen ahdistuneisuus kannattaa kohdata.
Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta?
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 30 kesäkuuta, 2021

Sekä aikuiset että lapset voivat kärsiä ahdistuksesta, jolla on pahimmillaan vakavia negatiivisia vaikutuksia niin fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin kuin ihmissuhteisiin ja ympäristöönkin. Tässä artikkelissa annamme vinkkejä siihen, kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta yksinkertaisten menetelmien avulla.

Kuinka lapsen ahdistus ilmenee?

Erilaisista syistä kumpuava ahdistuneisuus on lasten keskuudessa kohtalaisen yleistä. Moni ajattelee lasten olevan luonnostaan huolettomia ja onnellisia, mikä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Tilastojen mukaan jopa 20 % lapsista kärsii jonkin tyyppisestä ahdistuneisuudesta. Ahdistus on puolustusmekanismi uhan tai vaaran edessä. Se voi olla normaalia ja jopa positiivista, jos se auttaa sopeutumaan ympäristöön, mutta muodostuu ongelmaksi, jos sitä esiintyy toistuvasti ja ilman varsinaista syytä. Näin voi tapahtua, kun lapsi on syystä tai toisesta peloissaan tai huolestunut asioista, joista hänen ei tarvitsisi huolehtia.

Ahdistuksesta kärsivä lapsi voi kärsiä seuraavanlaisista psyykkisistä oireista:

  • Voimakas pelko
  • Huolestuneisuus
  • Ärtyisyys
  • Levottomuus
  • Hermostuneisuus

Ahdistuneisuus voi näkyä myös erilaisina fyysisinä oireina:

  • Huimaus ja pyörtyminen
  • Korkea syke
  • Kylmän nihkeät kämmenet
  • Päänsärky tai vatsakipu
  • Unettomuus
  • Kuume

Millaiset tilanteet voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta?

Kuinka helpottaa lapsen ahdistusta?

Jos lapsen ahdistusta halutaan ehkäistä tai helpottaa, sen syntysyyt on tunnettava. Ahdistus voi johtua biologisista tekijöistä, henkilön persoonallisuudesta tai ympäristöstä. Biologisille tekijöille emme valitettavasti voi mitään, mutta mikäli ahdistus liittyy lapsen persoonallisuuteen, hänelle voidaan opettaa erilaisia keinoja ahdistuksen lievittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Häntä voidaan myös auttaa muuttamaan elämäntapojaan niin, että elämä on kaikin puolin helpompaa ja parempaa.

Kolmesta mainitusta tekijästä ympäristöön on helpoin vaikuttaa. Vanhempien onkin tärkeä kiinnittää tarkkaa huomiota siihen, miten lapsi käyttäytyy erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, ja mitkä asiat saavat hänet ahdistumaan.

Esimerkiksi seuraavat tekijät voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta:

  • Fyysinen tai psykologinen kaltoinkohtelu
  • Vanhempien väliset konfliktit
  • Äkillinen hylätyksi tuleminen vanhemman taholta
  • Mikä tahansa traumaattinen tapahtuma
  • Perheen taloudelliset vaikeudet
  • Liian suuret vastuut
  • Äkilliset muutokset päivittäisessä elämässä
  • Rutiinien ja järjestyksen puute
  • Puutteellinen kontakti toiseen tai kumpaankin vanhempaan
  • Epämukavat tilanteet koulussa
  • Selkeiden rajojen puuttuminen
  • Fyysisen aktiivisuuden riittämättömyys
  • Liiallinen sokerin saanti
  • Uupumus tai väsymys, joka johtuu liiallisista aktiviteeteista päivän aikana
  • Huono itsetunto tai itsevarmuus
  • Ahdistus vanhempien erosta

Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta?

Kuinka ehkäistä lapsen ahdistusta?
  • Puhu lapselle. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä neuvolta, mutta kaikki vanhemmat eivät puhu lapsensa kanssa tarpeeksi. Kysy lapselta, miten hän voi, mikä hänen mieltään painaa ja mitkä asiat huolettavat häntä. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin puhuminen. On tärkeää, että lapsi saa ilmaista itseään vapaasti. Häntä ei tule pakottaa kertomaan asioita, joista hän ei halua puhua, vaan kaiken on tapahduttava hänen määräämässään tahdissa.
  • Ole hyvä esimerkki. Lapsi oppii käsittelemään tunteitaan ja kohtaamaan ongelmiaan vanhempiensa esimerkistä, minkä vuoksi heidän on toimittava positiivisina roolimalleina tässäkin suhteessa. Pyri siis käyttäytymään järkevästi ja miettimään tekojasi hätääntymättä. Yritä suhtautua stressaaviin tilanteisiin kuten haluat lapsen reagoivan vastaavissa tilanteissa. Pikkuhiljaa lapsi alkaa matkia käytöstäsi ja oppii, että kaikkiin tilanteisiin on olemassa ratkaisu.
  • Opeta lasta kohtaamaan ongelmansa. Voit kuvata asian lapselle lumipallovertauksen avulla. Mitä enemmän lumipallon antaa pyöriä, sitä suuremmaksi se kasvaa. Elämässä tulee vastaan ongelmia, ja niiden ratkaiseminen on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin sen aloittaa. Mihin tahansa vaikeaan tilanteeseen on löydettävissä ratkaisu. Ongelmista ja virheistä voi oppia, ja parhaimmillaan ne kasvattavat ihmistä.
  • Älä väheksy lapsen huolta ja ahdistusta. Asiat, jotka ovat lapselle suuria ja huolestuttavia, voivat tuntua aikuisesta mitättömiltä. Muista, että lapsen tunteet ovat tosia, ja vaikka tietty asia tuntuisi sinusta vähäpätöiseltä, se ei välttämättä ole sitä lapselle.
  • Älä vaadi lapselta liikaa. Muista, että lapsi ei ole täydellinen, eikä hänen tarvitsekaan olla. Se, että olet liian vaativa, voi aiheuttaa lapselle stressiä ja ahdistusta. On tärkeää, että lapselle tehdään selväksi, että vanhemmat rakastavat häntä, vaikka hän ei olisi täydellinen ja vaikka hän tekisi virheitä.
  • Ole ymmärtäväinen. Jos lapsi tuntee olevansa yksin epämukavassa tilanteessa, hänen ahdistuksensa lisääntyy. Kun osoitat hänelle kiintymystä ja tukea, hän on valmiimpi ja varmempi kohtaamaan erilaisia ongelmia.
  • Huomioi lapsen saavutukset. Ahdistus voi johtua siitä, että lapsi ei usko selviävänsä tietystä haasteesta tai ongelmasta. Rohkaise lasta, palkitse hänet onnistumisista ja auta häntä ymmärtämään omat kykynsä.
  • Anna lapsen pitää hauskaa. Lapsen ja hänen elämänsä liiallinen kontrollointi vaikuttaa väkisinkin hänen persoonallisuuteensa. Anna lapsen olla lapsi ja pitää hauskaa ja rentoutua joka päivä.
  • Huolehdi terveellisestä ruokavaliosta. Myös runsas sokerin nauttiminen voi vaikuttaa lapsen käytökseen ja jopa aiheuttaa ahdistusta. Liiallista sokeristen juomien ja ruokien nauttimista kannattaa siis välttää.

Jokaisen vanhemman on hyvä olla tiivis osa lapsen elämää, kuitenkaan lasta tukahduttamatta ja ylisuojelematta. Lapsen yksityisyyttä ei saa loukata, mutta vanhempien on hyvä tietää, mitä tämän elämässä tapahtuu. Näin he voivat auttaa lasta pysymään onnellisena ja turvassa ja mahdollisesti ehkäistä konflikteja ja muita negatiivisia tapahtumia. Vaikka ei ole olemassa yhtä taikakeinoa lapsen ahdistuksen estämiseksi, vanhemmat voivat omalla käytöksellään pyrkiä ehkäisemään sitä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bragado, C., Bersabé, R., & Carrasco, I. (1999). Factores de riesgo para los trastornos conductuales, de ansiedad, depresivos y de eliminación en niños y adolescentes. Psicothema, 11(4). https://www.redalyc.org/html/727/72711415/
  • Cárdenas, E. M., Feria, M., Palacios, L., & de la Peña, F. (2010). Guía clínica para los trastornos de ansiedad en niños y adolescentes. México: Instituto Nacional de Psiquiatria Ramón de la Fuente Muñiz.
  • Reynolds, C. R., & Richmond, B. O. (1997). Escala de ansiedad manifiesta en niños (revisada). El Manual Moderno.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.