Mistä jalkojen kihelmöinti ja puutuminen johtuu?
Olet epäilemättä joskus tuntenut raajassasi tuntemuksen, jota voidaan kuvata tunnottomuuden ja kihelmöinnin yhdistelmänä tai puutumisena. Mutta tiedätkö, mistä jalkojen kihelmöinti ja puutuminen – niin sanottu nukahtaminen – johtuu?
Vaikka tämä yleinen ilmiö meneekin yleensä nopeasti ohi, se saattaa olla hyvin epämukava. Yleinen olettamus on, että kihelmöinti ja tunnottomuus liittyvät verenkierron ongelmiin. Kuitenkin myös tietyt vähemmän tunnetut tekijät aiheuttavat toisinaan näitä oireita.
Mistä jalkojen kihelmöinti ja puutuminen johtuu?
Ohimenevä parestesia, eli kihelmöinti, pistely tai tunnottomuus, on epämukava tuntemus, jota voi ilmetä missä tahansa kehon osassa. Yleensä se kuitenkin esiintyy raajoissa, eli käsivarsissa, käsissä, reisissä, säärissä ja jalkaterissä.
Kihelmöinnin ja tunnottomuuden syy liittyy keskus- ja ääreishermostoon, ja tarkemmin sanottuna kyse on hermopäätteisiin kohdistuvasta paineesta. Miksi sitten kihelmöintiä ilmenee pääasiassa raajoissa? Koska raajoihin kohdistuu usein pitkäaikaista painetta istumisen, nojaamisen tai muun asennon johdosta.
Tällöin tiedon välittämisestä kehon ja aivojen välillä vastaavat hermot kokevat liiallista painetta. Tämä pitkäaikaisen staattisen asennon aiheuttama paine heikentää verenkiertoa, eivätkä verisuonet kykene kuljettamaan riittävästi happea hermoihin. Näin puolestaan hermot eivät pysty lähettämään tietoa aivoihin. Kihelmöinti alkaa, kun paine lievittyy ja hermot palaavat välittämään viestejään.
Yllä kuvattu on yleisin syy raajojen kihelmöintiin, mutta myös tietyt sairaudet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.
Muut syyt raajojen puutumiseen ja kihelmöintiin
Verenkierron ongelmat
Kun ihmisellä on verenkierron ongelmia, usein hänellä ilmenee kihelmöintiä raajoissa. Tämä on hyvin loogista ottaen huomioon se, minkä aiemmin totesimme hapen kulkeutumisesta hermoihin verenkierron välityksellä.
Mitä tulee verenkiertohäiriöihin, verenkierron estyminen ei tällöin johdu tietyssä asennossa olemisesta liian pitkään, vaan kihelmöinti aiheutuu suoraan verenkierrosta.
Diabeettinen hermovaurio
Kun ihmisellä on diabeettinen neuropatia (tai hermovaurio), hänen verensokeritasonsa nousee merkittävästi, ja tämä aiheuttaa vahinkoa hermostossa.
Tuloksena on oireita alaraajoissa, kuten esimerkiksi kihelmöintiä, poltetta ja jopa tunnon menetystä.
Muut hermovauriot
Erilaiset hermovauriot, kuten selkäytimen puristustila, vamman tuottama vahinko tai hermoihin vaikuttavat tyrät, aiheuttavat usein ohimenevää parestesiaa.
On hyvin tavallista, että istuminen, nojaaminen tai muussa asennossa pitkään oleminen aiheuttaa kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Tällöin kyseisen alueen hermoihin, jotka vastaavat tiedon välittämisestä kehon ja aivojen välillä, kohdistuu liiallista painetta.
Alkoholi ja tupakka
Jatkuva myrkyllisten tuotteiden käyttö, kuten alkoholin tai tupakan, voi aiheuttaa parestesiaa, jota ei pystytä korjaamaan. Tällöin keho joutuu myrkytetyksi niin voimakkaasti, että hermot vahingoittuvat tai eivät enää reagoi käskyihin.
Levottomat jalat
Tämä oireyhtymä johtuu hermostohäiriöstä, ja yleensä se oireilee öisin, kun ihminen on makuulla ja levossa.
Levottomat jalat -oireyhtymä tunnetaan tällä nimellä juuri siksi, että tällöin potilas kokee tarvetta liikuttaa jalkojaan lievittääkseen epämiellyttävää kihelmöintiä.
Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa jalkojen kihelmöintiä ja tunnottomuutta:
- Kehon epänormaali kaliumin ja kalsiumin taso
- B12-vitamiinin puute
- Käärmeen tai skorpionin purema
- Anafylaktinen sokki
- Lääkkeiden ja huumausaineiden sivuvaikutukset
- Itseään runsaasti rasittavilla urheilijoilla reaktio voi johtua väsymyksestä ja rasitetuista lihaksista
Näillä perustiedoilla pystyt paremmin päättelemään, mikä on syynä kihelmöintiin, kun seuraavan kerran koet kyseistä tavallista ilmiötä itse.
Jos oireet kuitenkin pahenevat tai jatkuvat hyvin pitkään, on parasta mennä lääkäriin. Näin pystyt varmistumaan siitä, että kyseessä ei ole mikään vakava häiriö.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Campos D, Kimiko R. Neuropatías periféricas dolorosas. Rev Bras Anestesiol. 2011; 61: 5: 351-360
- Martín-Peña N, Morell Sixto ME, Rodríguez de Mingo E. Doctor, tengo hormigueos. Semer – Med Fam. 2010;36(1):51-55. doi:10.1016/j.semerg.2009.09.002