Hyvä henkilökohtainen hygienia kannattaa opetella jo lapsuudessa
Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on tärkeää sekä aikuisille että lapsille. Hyvä henkilökohtainen hygienia kannattaakin opetella jo lapsuudessa. Sen lisäksi, että hygieniasta huolehtiminen tekee ihmisten välisestä yhteiselosta miellyttävämpää, se on tärkeä keino virusten ja bakteerien aiheuttamien tautien leviämisen estämisessä.
Tavat muodostuvat pikkuhiljaa, ja jotta tietystä asiasta muodostuu tapa, se täytyy toistaa monia kertoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat alkavat opettaa lapselle hyviä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tapoja jo tämän ollessa pieni. Pikkuhiljaa lapsi oppii tavat, ja ne pysyvät hänen mukanaan läpi elämän.
Mitä on henkilökohtainen hygienia?
Henkilökohtaisella hygienialla tarkoitetaan yleisesti omasta puhtaudesta huolehtimista, mutta siihen liittyy myös terveydestä ja ulkonäöstä huolehtiminen. Henkilökohtaisesta hygieniasta ja ylipäätään hygieniasta huolehtimista pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta ne ovat tosiasiassa tärkeitä perustarpeita. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimalla paitsi pyritään estämään tautien tarttuminen, myös varmistamaan ihmisten harmoninen yhteiselo.
Jokainen on vastuussa omasta henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimisesta, ja koti on ensimmäinen paikka, jossa pieni lapsi oppii huolehtimaan itsestään. Parhaiten lapset oppivat arkeen sisällytettyjen päivittäisten harjoitusten avulla ja seuraamalla vanhempiensa hyvää esimerkkiä. Opettavaiset hetket tulisi järjestää niin, että ne ovat lapselle miellyttäviä, ja vanhemmat ovatkin usein taitavia soveltamaan erilaisia strategioita, joiden avulla arkiset tavat näyttäytyvät lapsille hauskoina. Vanhempien lisäksi myös päivähoidolla ja koululla on oma tärkeä tehtävänsä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen opettamisessa.
Tärkeimmät tavat henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa
1. Päivittäinen suihku tai kylpy
Useimmat asiantuntijat suosittelevat, että vauva tulisi kylpyammeessa kylvettämisen sijaan pestä sienellä tai puhdistusliinalla siihen asti, kunnes napanuoran tynkä irtoaa. Kun napatynkä on parantunut, vauvaa voi alkaa kylvettää kerran tai kaksi viikossa. Kun lapsi oppii ryömimään, hän likaantuu entistä helpommin, ja tässä vaiheessa häntä voi alkaa kylvettää päivittäin.
Pienen lapsen voi kylvettää mihin aikaan päivästä tahansa, pois lukien välittömästi ruokailun jälkeen. Usein parhaana kylpyaikana pidetään iltaa. Jos lapsi kylvetetään joka ilta ennen nukkumaanmenoa, kylvystä muodostuu hyvä rutiini.
Neljänteen ikävuoteen mennessä lapsi pystyy itse riisumaan vaatteensa, saippuoimaan kehonsa ja huuhtelemaan hiuksensa. Kuitenkin vasta noin kuuden vuoden iässä hän kykenee suorittamaan itsenäisesti kaikki kunnolliseen hygienian hoitoon vaadittavat toimenpiteet ja on näin valmis käymään suihkussa ilman valvontaa. Tämä on kuitenkin pelkkä arvio, ja lopulliseen päätökseen vaikuttaa lapsen yksilöllinen kehitys.
2. Hiusten hyvin peseminen ja harjaaminen
Hiukset likaantuvat helposti ympäristön lian ansiosta ja alkavat teini-iässä myös rasvoittua. Pienelle lapselle riittää yleensä vesipesu, koska tässä vaiheessa hiukset eivät vielä rasvoitu samalla tavalla kuin teini-ikäisen tai aikuisen hiukset. Shampoopesuun kannattaa turvautua vain, kun hiukset tuntuvat selvästi likaisilta tai tahmaisilta. Lapselle kannattaa valita mieto, hajusteeton ja mahdollisimman vähän kemikaaleja sisältävä tuote.
3. Käsien säännöllinen peseminen
Hyvä käsihygienia on yksi tärkeimmistä hygieniaan liittyvistä aspekteista. UNICEFin mukaan jopa 50 % pienten lasten sairauksista ja kuolemista johtuu ulosteen mukana siirtyvistä bakteereista, jotka tarttuvat lapsiin heidän syödessään ruokaa likaisin käsin. Lasta on tärkeä opettaa pesemään kätensä aina kotiin saavuttaessa, ennen ruokailua ja WC:ssä käymisen jälkeen.
4. Kynsien hoito
Lapsen kynnet kannattaa pitää lyhyinä, jotta hän ei vahingoita itseään raapiessaan ihoaan, minkä lisäksi lyhyiden kynsien alle ei pääse kertymään samalla tavalla viruksia ja bakteereita kuin pitkien kynsien alle. Lapsen voi opettaa putsaamaan kyntensä kynsiharjalla etenkin likaisten leikkien jälkeen.
5. Hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä
Vauvan hampaiden harjaaminen aloitetaan välittömästi ensimmäisen hampaan puhjettua, ja aivan kuten aikuistenkin, myös lasten hampaat harjataan aamuin illoin. Säännöllinen harjaaminen on tehokkain tapa estää hampaiden reikiintyminen ja muut hampaisiin liittyvät ongelmat.
Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset hampaat ovat vasta puhkeamaisillaan, vauvan ikeniä voidaan putsata esimerkiksi sormen ympärille käärityllä harsolla. Ensimmäisten hampaiden puhjettua vauvan hampaat harjataan kevyin liikkein pienellä ja pehmeällä hammasharjalla, käyttäen pientä määrää fluorihammastahnaa. Lapsi tarvitsee vanhempien apua hampaiden harjaamiseen vähintään 3-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen hän yleensä pystyy suorittamaan ainakin osan harjauksesta itsenäisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barata AN, Maricoto T. Teaching children about hygiene: A primary prevention experience in Portugal. J Family Med Prim Care. 2019 Mar;8(3):1017-1021.
- Meyer F, Enax J. Early Childhood Caries: Epidemiology, Aetiology, and Prevention. Int J Dent. 2018 May 22;2018:1415873.
- Pérez Pico AM, Mingorance Álvarez E, Villar Rodríguez J, Mayordomo Acevedo R. Differences in Hygiene Habits among Children Aged 8 to 11 Years by Type of Schooling. Children (Basel). 2022 Jan 19;9(2):129.
- Sackou Kouakou JG, Desquith AA, Barro-Kiki PCM, Kouame J, Tiade ML, Gokpeya MB, Kouadio LK. Personal hygiene in schools: retrospective survey in the northern part of Côte d’Ivoire. J Prev Med Hyg. 2021 Apr 29;62(1):E75-E81.
