Autistinen lapsi kotona

Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka ilmenee poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa. Autismi todetaan usein siinä vaiheesssa, kun lapsen pitäisi alkaa opetella vuorovaikutustaitoja. Autismin kirjo on laaja, ja autistinen lapsi saattaa olla toimintakyvyltään lähes normaali (lievä autismi) tai hyvin haastava (vaikeavammainen autismi), jolloin hän tarvitsee jatkuvaa apua selviytyäkseen arkisista perustoiminnoista.

Oireiden kirjo on siis moninainen, yksilöllinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva, mutta kaikilla autistisilla ihmisillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa kommunikaatiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa mielikuvituksessa. Autismikirjon häiriöihin liittyy muun muassa oppimisvaikeuksien, kielellisten häiriöiden, kehitysvammaisuuden ja erilaisten psyykkisten häiriöiden suurentunut riski.

Autismin syyt

Autismi tarkoittaa suomalaisessa lääketieteellisessä diagnostiikassa lapsuusiän autismia. Autismi sisällytetään laajempaan autismikirjon häiriöksi nimettyyn käyttäytymispiirteistöön. Nimestään huolimatta lapsuusiän autismia pidetään elinikäisenä tilana.

Autismin perimmäistä syytä ei tunneta. Jotkut ovat esittäneet teorioita, joiden mukaan lapsen autismi on toisinaan yhteydessä vanhempien asenteisiin ja toimintoihin, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Suurin osa tutkijoista pitää geneettistä alttiutta keskeisenä vaikuttavana tekijänä autismin kehittymiselle. Joidenkin teorioiden mukaan kyse on aivojen hermosolujen glutaminergisen viestinvälitysjärjestelmän säätelyhäiriöstä, joka aiheuttaa aivosoluja tuhoavan autoimmuunityyppisen aivojen tulehdustilan.

Miten autistinen lapsi käyttäytyy?

Autistisilla lapsilla voi olla merkittäviä ongelmia muiden ihmisten kanssa kommunikoimisessa ja sosiaalisten suhteiden luomisessa. Autismiin liittyy monia oireita, joiden avulla voidaan päätellä, onko lapsi autistinen.

Meidän tulee pitää mielessä, että kuka tahansa lapsi saattaa olla autistinen rotuun tai kulttuuriin katsomatta. Häiriö on kuitenkin jopa kolminkertaisesti yleisempää pojilla kuin tytöillä.

1. Lapsi ei katso koskaan suoraan silmiin.
2. Vauvaiässä jokeltelun alkaminen viivästyy ja lapsella on vaikeuksia suhteessa ympäristöönsä sekä elekielen ilmaisussa.
3. Lapsen ollessa vuorovaikutuksessa ensimmäisiä kertoja, on huomionarvoista, että hän ei seuraa äitinsä yrityksiä kommunikoida ja luoda yhteyttä vaan yleensä viihdyttää itseään jollain esineellä.
4. Esikoulun alkaessa lapsi ei välttämättä kommunikoi toisten lasten kanssa tai yritä keskustella kenenkään kanssa. Lapsella voi olla vaikeuksia tunnistaa itsensä tai toisia. Hän on kykenemätön luomaan sosiaalisia yhteyksiä tai olemaan vuorovaikutuksessa millään tavalla.
5. Toisinaan lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti muita tai jopa itseään kohtaan.
6. Lapsi saattaa toistaa pieniä toimintoja, kuten pyöriä ympäri tai tehdä rytmisen liikesarjan aina uudelleen ja uudelleen kehollaan.
7. Lapsi osaa jäljitellä tai toistaa mainokset, joita hän näkee televisiossa tai hänellä saattaa olla erikoisia rituaaleja ennen nukkumaan menoa.
8. Asiantuntijoiden mukaan kolmasosa autistisista lapsista kärsii nuoruudensa aikana usein epileptisista kohtauksista, mikä osaltaan viittaa siihen, että häiriön syy on neurologinen.

Miten toimia, jos epäilee lapsen olevan autistinen?

Mikäli epäilet, että lapsesi on autistinen, sinun tulee olla välittömästi yhteydessä lastenlääkäriin ja pyytää tarkempaa tutkimusta. Mitä nopeammin lapsesi diagnosoidaan, sitä pikemmin pääset auttamaan häntä.

Diagnoosi perustuu muun muassa sen selvittämiseen, miten  lapsi kommunikoi muiden ihmisten kanssa sekä hänen käytöksensä tutkimiseen erilaisissa tilanteissa ja erilaisten toimintojen parissa.

On totta, että kaikki autistiset lapset eivät voi käydä tavallista koulua muiden samanikäisten lasten kanssa, sillä tämä riippuu häiriön laajuudesta. Monet autistiset lapset kuitenkin voivat myös oppia ja kehittyä muiden lasten parissa.

Lapsuusiän autismin hoito

Mahdollisimman varhainen väliintulo ja asianmukainen hoito parantaa autistiseksi diagnosoidun lapsen ennustetta täysipainoiseen elämään. Nykypäivänä on olemassa monia autististen lasten hoitoon tarkoitettuja ohjelmia, jotka koulutuksen ja käyttäytymisen ohjaamisen kautta lisäävät lapsen kykyä vastata ja toimia.

• Käyttäytymisterapia: Käyttäytymiskasvatus tapahtuu käyttäytymispsykologian avulla. Lasta rohkaistaan toimimaan halutulla tavalla ja epätoivottua käytöstä rajoitetaan. Tämänkaltaisen terapian onnistuneeseen toteuttamiseen tulee sekä vanhempien että lapsen opettajien olla koulutettuja.
• Erityinen koulutusohjelma: Tavoitteena on rohkaista kielellistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Koululla tulee olla oikeanlaista opetusmateriaalia ja koulutettua henkilökuntaa, jotta lapsen kielellisten taitojen kehittymistä voidaan tukea ja rohkaista häntä kommunikoimaan muiden kanssa.
• Farmakoterapia: Mikäli lapsi ei reagoi terapeuttiseen hoitoon, voi lääkäri tarvittaessa määrätä hänelle lisäksi lääkehoitoa.

Siitä huolimatta, että autismiin ei ole parannuskeinoa, voidaan useimpien lasten toimintakykyä parantaa oikeanlaisella hoidolla. Nykypäivänä on monia lapsia, joiden taidot kehittyvät ja jotka pystyvät suoriutumaan monista toiminnoista.

Oman perheen tarjoama tuki ja hoito on ensisijaisen tärkeää, jotta autistisen lapsen elämän laatu voi parantua merkittävästi. Perheen avulla lapsi pystyy sopeutumaan paremmin ympäröivään yhteiskuntaan ja löytämään paikkansa siinä elääkseen täyden elämän.