Tiesitkö nämä 5 faktaa palkokasveista?
Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Tavallisimmin nimitystä käytetään hernekasvien heimoon kuuluvista ravinto- ja rehukasveista. Palkokasvit sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua, hyviä rasvoja, kivennäisaineita, vitamiineja sekä antioksidantteja ja edistävät terveyttä monin tavoin. Palkokasvien käyttö esimerkiksi laskee haitallisen LDL-kolesterolin määrää ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kotimaisia palkokasveja kannattaa suosia myös niiden ympäristöystävällisyyden vuoksi. Herneet, pavut, linssit, soija ja muut palkokasvit ovat siis eittämättä terveellistä ravintoa, mutta tänään haluamme jakaa viisi mahdollisesti vähemmän tunnettua faktaa palkokasveista.
Tiesitkö nämä 5 faktaa palkokasveista?
1. Palkokasveilla on oma päivä
Vuonna 2016 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO päätti, että palkokasvien päivää vietetään jatkossa helmikuun 10. päivänä. Päivän tavoitteena on edistää palkokasvien kuluttamista, sillä niitä syödään yleisesti ottaen suositeltua vähemmän. Myös Suomessa palkokasvien käyttö on edelleen vähäistä. Palkokasveja on viljelty ainakin kymmenen tuhannen vuoden ajan, ja ne ovat maailmanlaajuisesti ruoanvalmistuksen käytetyimpiä perusraaka-aineita. Eniten niitä käytetään Meksikossa, Välimeren alueella, Lähi-idässä ja muilla alueilla, joissa ne sisältyvät vahvasti paikalliseen ruokakulttuuriin.
2. Palkokasvit sisältävät runsaasti proteiinia
Palkokasvit ovat eniten proteiinia sisältäviä kasviksia. Palkokasveista ainoastaan soija sisältää kaikkia elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja, mutta myös muilla palkokasveilla voidaan hyvin korvata eläinperäisiä proteiinin lähteitä. Asiantuntijoiden mukaan Suomessakin kasvikunnan tuotteiden osuutta proteiinin lähteenä on varaa parantaa.
3. Palkokasvien käyttö on ympäristöystävällistä
Palkokasveja kannattaa suosia paitsi niiden terveellisyyden, myös niiden ympäristöystävällisyyden vuoksi. Lihan korvaaminen millä tahansa palkokasvilla vähentää ilmastopäästöjä huomattavasti. Palkokasvit ovat myös hyviä typen sitojia, mikä tarkoittaa, että niitä voidaan hyödyntää viljelykierrossa vähentämään lannoitetypen käyttöä. Tällöin muun muassa vesistöjen rehevöityminen vähenee.
4. Myös maapähkinät ovat palkokasveja
Maapähkinä mielletään usein pähkinäksi, mutta tosiasiassa se on hernekasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa muiden palkokasvien tavoin veneen muotoisissa paloissa. Nimensä se on saanut maan alla kasvavista paloistaan. Se on peräisin Paraguaysta, mutta nykyisin sitä viljellään kaikkialla maailmassa.
Maapähkinät sisältävät runsaasti proteiinia. Kun naudanliha sisältää 17-25 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden, maapähkinällä sama arvo on 25 grammaa. Maapähkinät ovat siis erinomainen proteiinin lähde sekä seka- että kasvissyöjille. Maapähkinät sisältävät myös runsaasti kuitua, sinkkiä, E-vitamiinia, fosforia, foolihappoa, magnesiumia ja niasiinia.
5. Palkokasvit ovat hyväksi elimistön mikrobikannalle
Palkokasvit sisältävät runsaasti kuitua, joka on hyvää ravintoa hyödyllisille ja terveyttä edistäville suolistomikrobeille. Ne saattavat vähentää ummetuksen, ylipainon ja paksusuolen syövän riskiä. Joillekin palkokasvit voivat kuitenkin aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä vatsaoireita. Vatsaoireista huolimatta palkokasvien sisältämät FODMAP-hiilihydraatit edistävät suoliston terveyttä, kuten muutkin fermentoituvat hiilihydraatit. Palkokasvit on tärkeää käsitellä oikein ennen syömistä, sillä raakoina ne sisältävät ruoansulatusta häiritseviä haitallisia aineita.
Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän kuitua, ja jo yksi annos palkokasveja päivässä lisäisi kuidun saantia noin 10-20 prosentilla. On myös hyvä huomauttaa, että koska palkokasvit sisältävät runsaasti kuitua ja imeytymätöntä tärkkelystä, niiden glykeeminen indeksi on hyvin alhainen, eli ne nostavat verensokeria hitaasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Naciones Unidas. Día Mundial de las Legumbres. Naciones. [Consultado el 3 de marzo de 2020] Disponible en: https://www.un.org/es/observances/world-pulses-day
- FEN (Fundación Española de Nutrición) y AECOSAN (Agencia Española de Consumo, Seguridad Alimentaria y Nutrición). Informe sobre legumbres, nutrición y salud.
- Lucía Martínez Argüelles. Vegetarianos con ciencia. España, 1ªEd 2016. Ed. Arcopress.
- Boletín Oficial del Estado. Decreto 2484/1967, de 21 de septiembre, por el que se aprueba el texto del Código Alimentario Español.
- Cañellas, X; Sanchís, J; Aguado, X y Redondo, L. (2017). Alimentación prebiótica: para una microbiota intestinal sana. 1ªed. España: plataforma actual.
