10 kysymystä ja vastausta päätäistä
Vaikka päätäit voivat tarttua minkä ikäisille tahansa, täitartunnat ovat yleisimpiä lapsilla. Pienimuotoisia päätäiepidemioita on melko usein kouluissa ja päiväkodeissa, ja pienten lasten vanhemmilla onkin usein paljon kysyttävää päätäistä.
10 kysymystä ja vastausta päätäistä
1. Mitä päätäit ovat?
Täit ovat jäytiäisten lahkoon kuuluvia hyönteisiä, jotka elävät loisina nisäkkäissä. Ne ovat erikoistuneita isäntäeläimensä mukaan, ja ihmisellä ne loisivat vain tietyssä kohdassa kehoa. Tunnetuimpia ihmisten täitä ovat ihmisen päässä elävä päätäi, vartalolla elävä vaatetäi ja pääasiassa sukupuolielinten karvoituksessa elävä satiainen.
Päätäi on 2–3 millimetrin pituinen siivetön hyönteinen, joka siis asuu ihmisen hiuksissa. Päätäit ryömivät lämmön perässä ihmisen päänahkaan ja elävät imemästään verestä. Päätäin purema aiheuttaa usein kovaakin kutinaa päänahassa.
2. Lentävätkö tai hyppäävätkö täit?
Päätäit eivät osaa lentää tai hypätä, vaan ne siirtyvät ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä, kuten lasten leikkiessä keskenään. Ne voivat levitä myös esimerkiksi päähineen, hiusharjan tai vuodevaatteiden välityksellä. Täillä on kynnet, joiden avulla ne tarttuvat helposti hiuksiin ja liikkuvat nopeasti paikasta toiseen.
3. Ovatko tytöt tai pojat alttiimpia täitartunnoille?
Päätäitä tavataan eniten 3–11-vuotiailla lapsilla. Taaperoikäisillä täitartuntoja esiintyy yhtä paljon tytöillä ja pojilla, mutta vanhempien lasten keskuudessa tartuntoja on hieman enemmän tytöillä. Tämän on uskottu johtuvan siitä, että täit viihtyvät pitkissä hiuksissa, mutta toisaalta joidenkin selvitysten mukaan täiden on helpompi siirtyä isäntään, jonka hiukset ovat lyhyet. Täit viihtyvät etenkin korvien takana ja takaraivolla, jotka ovat päänahan lämpimimpiä kohtia.
4. Miksi täit kutittavat päätä?
Päätäit aiheuttavat iholla voimakasta kutinaa ja punoitusta, mikä on seurausta eritteestä, jota joutuu iholle täin purressa hiuspohjaa. Täit eivät kanna tarttuvia tauteja, mutta päänahan voimakas raapiminen voi aiheuttaa haavoja ja sitä kautta sekundaarisen bakteeri-infektion.
5. Miten täit tarttuvat?
Täit tarttuvat niin sanotusti kävelemällä yhden ihmisen päästä toisen ihmisen päähän. Ne siirtyvät helposti ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä, kuten lasten leikeissä. Päätäit tarttuvat usein myös päähineiden, hiusharjojen ja -kampojen, pehmolelujen sekä vuodevaatteiden välityksellä.
Lue myös: 7 kouluikäisten lasten tarttuvaa tautia
6. Miten täistä päästään eroon?
Apteekeissa myydään erilaisia hoitovalmisteita täitartunnan hoitoon, minkä lisäksi hiukset suositellaan kampaamaan tiheäpiikkisellä täikammalla. Hoito on tärkeää aloittaa välittömästi täitartunnan toteamisen jälkeen, koska täit lisääntyvät nopeasti. Tartuntakierteen pysäyttämiseksi kaikki tartunnan saaneet kannattaa hoitaa samanaikaisesti. Koska täit kuolevat nopeasti kehon ulkopuolella, koko kodin irtaimistoa ei tarvitse pestä tai pakastaa, kuten aikaisemmin on usein ohjeistettu. Riittää, että päähän kosketuksissa olleet esineet, kuten pipot, harjat ja vuodevaatteet, pestään tai poistetaan joksikin aikaa käytöstä.
7. Kannattaako täihoito toistaa?
Yleensä täihoito on tarpeen uusia 7–10 päivää ensimmäisen hoidon jälkeen. On tärkeää lukea käytettävän hoitovalmisteen käyttöohjeet ja toimia niiden mukaisesti.
8. Tehoavatko luonnolliset hoidot täitartuntoihin?
Toisinaan saattaa kuulla puhuttavan, että esimerkiksi eteeriset öljyt karkottavat täit, mutta suurin osa kotihoidoista ei takaa täiden kuolemaa tai irtoamista, eikä niiden tehokkuudesta ole tieteellisiä todisteita.
9. Johtuuko täitartunta huonosta hygieniasta?
Vanhoista uskomuksista poiketen täitartunta ei ole merkki huonosta hygieniasta. Kuka tahansa voi saada päätäitä, huolehtipa hän henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hiusten pesusta miten hyvin tahansa.
10. Voiko täitartuntaa ehkäistä?
Tärkein keino täitartuntojen ehkäisemiseen on muistuttaa lasta, että pipo, hiusharja ja muut pään kanssa kosketuksissa olevat esineet ovat henkilökohtaisia, eikä niitä kannata jakaa muiden kanssa. Päiväkodissa tai koulussa pipoa ja huivia kannattaa aina säilyttää takin hihassa tai repussa. Epidemioiden aikaan voidaan käyttää täitartuntojen ehkäisyyn tarkoitettuja valmisteita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bragg BN, Simon LV. Pediculosis. 2020 Nov 20. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2021 Jan–. PMID: 29262055.
- Meister L, Ochsendorf F. Head Lice. Dtsch Arztebl Int. 2016;113(45):763-772. doi:10.3238/arztebl.2016.0763
- Ko CJ, Elston DM. Pediculosis. J Am Acad Dermatol. 2004 Jan;50(1):1-12; quiz 13-4. doi: 10.1016/s0190-9622(03)02729-4. PMID: 14699358.
- Gairí Tahull JM, Molina Morales V, Moraga Llop FA, Viñallonga Sardá X, Baselda Torres E. Pediculosis de la cabeza. Revisión del año 2006. En: Protocolos de la Asociación Española de Pediatría [consultado en 08/2021]. Disponible en: https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/pediculosis.pdf
- Giardelli M, Larralde de Luna M. Pediculosis y escabiosis. Comité Nacional de Dermatología Pediátrica. Archivos argentinos de pediatría, 2001; 99(1). Disponible en: https://www.sap.org.ar/docs/publicaciones/archivosarg/2001/01_68_74.pdf