Jalkapohjan ihotulehdus lapsella - Äitiyden Ihme
 

Jalkapohjan ihotulehdus lapsella

Jalkapohjan ihotulehdus on hyvin yleinen vaiva lapsilla. Oikealla hoidolla se on kuitenkin helposti hoidettavissa ja ehkäistävissä.
Jalkapohjan ihotulehdus lapsella

Viimeisin päivitys: 18 tammikuuta, 2021

Tyypillisesti 3-15-vuotiailla lapsilla esiintyvä jalkapohjan ihotulehdus on yhteydessä atooppiseen ihottumaan. Vaivaan liittyy jalkapohjien tulehdustila, mutta myös kämmenissä voi ilmetä ihotulehdusta. Tulehdus voi aiheuttaa voimakasta kutinaa, minkä vuoksi se sekoitetaan toisinaan jalkasieneen tai käsissä ilmetessään kämmenpsoriasikseen.

Mistä jalkapohjan ihotulehdus johtuu?

Jos lapsella on taipumus atooppiseen ihottumaan, hänellä saattaa olla taipumus myös jalkapohjan ihotulehdukseen. Tämä vaiva on yleisempi lasten keskuudessa, ja siitä kärsivien lasten keskimääräinen ikä on noin kahdeksan vuotta. Jalkapohjan ihotulehdusta aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Jatkuva hankaava liike
  • Liiallinen hikoilu, joka pitää jalat kosteina
  • Umpinaiset kengät, jotka on valmistettu synteettisistä materiaaleista tai jotka ovat vedenpitäviä
  • Perinnöllinen alttius ja erityisherkkä iho
  • Vuodenaikojen muutokset, sillä vaiva voi pahentua kesäkuukausina kovan hikoilun ja kuumuuden vuoksi sekä talvikuukausina umpinaisten kenkien vuoksi

Miten jalkapohjan ihotulehdus ilmenee?

Nimensä mukaisesti tulehdus vaikuttaa jalkapohjiin, mutta myös jalkakaareen ja varvasväleihin. Yleensä ihotulehdus ilmenee bilateraalisesti ja symmetrisesti, ja joissakin tapauksissa tulehdusta voi ilmetä myös käsissä ja sormenpäissä. Potilaan iho punoittaa, kiiltää, on kipeä ja kutiaa jatkuvasti, mikä voi johtaa ihon voimakkaaseen raapimiseen. Iho ei tuota eritteitä, mutta saattaa kuoriutua tulehtuneesta kohdasta. Toisinaan iho myös halkeilee ja siihen voi nousta kivuliaita rakkuloita.

Jalkapohjan tulehdukseen liittyvät komplikaatiot

Yleisimpiä jalkapohjan tulehduksen komplikaatioita lapsilla ovat ihon halkeileminen ja kivuliaat rakot. Niiden kunnollinen paraneminen ja ihon epiteelikerroksen uusiutuminen voivat viedä viikkoja ja jopa kuukausia. Joissakin tapauksissa hygieniaongelmista johtuen jalkapohjien ihossa voi esiintyä myös sekundaarinen bakteeri-infektio. Jos ihotulehdus on levinnyt varpaiden tai sormien päihin, kynsissä voi ilmetä rapistumista.

Jalkapohjan ihotulehdus lapsella

Jalkapohjan tulehduksen diagnosoiminen

Diagnoosin tekee joko yleis- tai ihotautilääkäri ulkoisten oireiden perusteella. Yleensä diagnoosin selvittämiseksi ei tarvita koepaloja, mutta koska jalkapohjan ihotulehdus muistuttaa monia muita ihosairauksia, lääkäri saattaa joutua tekemään erilaisia kokeita poissulkeakseen muut sairaudet. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa:

  • Kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi
  • Kämmenten ja jalkapohjien dyshidroosi eli pienet nesterakkulat
  • Atooppinen ihottuma
  • Jalkasilsa
  • Allerginen ihotulehdus
  • Ihon kuoriutuminen

Millaisia hoitovaihtoehtoja on olemassa?

Jalkineiden aiheuttaman hankauksen vähentäminen

Lapsen tulisi käyttää oikean kokoisia kenkiä ja täyspuuvillaisia sukkia, sillä synteettiset materiaalit eivät auta vaivan katoamisessa. Urheilukenkiä ei tulisi pitää jalassa liian pitkiä aikoja, etenkin jos jalat hikoilevat paljon. Jos jalkojen hikoilu on voimakasta, suosittelemme vaihtamaan sukat säännöllisesti, jotta jalkojen kosteudelta vältyttäisiin.

Jalkojen ihon kosteuttaminen

Samalla tavoin kuin atooppisen ihon hoidossa, myös tässä tapauksessa ensisijaisena hoitomuotona suositellaan säännöllistä jalkojen ihon kosteuttamista. Jokaisen kylvyn tai suihkun jälkeen lapsen jalat kannattaa kosteuttaa kunnolla. Jalkapohjien ja kantapäiden alueille kannattaa käyttää voiteita, jotka sisältävät petroleum-hyytelöä tai ureaa.

Reseptillä määrätyt voiteet

Jos jalkojen iho halkeilee tai siihen ilmestyy kivuliaita rakkoja, kannattaa käyttä voiteita, jotka sisältävät takrolimuusia tai kortikosteroideja. Paikalliset kortikosteroidit ovat yhdisteitä, joita ei tule käyttää 10 päivää kauempaa eikä säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että iho tottuu yhdisteeseen vähentäen sen tehokkuutta pitkittyneellä käytöllä.

On suositeltavaa kääntyä ihoasiantuntijan puoleen, joka pystyy antamaan vastauksia kaikkiin kysymyksiisi sekä tekemään oikean diagnoosin ja tarjoamaan tarvittavan hoitomuodon.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lachapelle JM, Tennstedt D. Juvenile plantar dermatosis: a report of 80 cases. Am J Ind Med. 1985;8(4-5):291-5. doi: 10.1002/ajim.4700080407. PMID: 4073027.
  • Neering H, van Dijk E. Juvenile plantar dermatosis. Acta Derm Venereol. 1978;58(6):531-4. PMID: 83078.
  • Ashton RE, Jones RR, Griffiths A. Juvenile plantar dermatosis. A clinicopathologic study. Arch Dermatol. 1985 Feb;121(2):225-8. PMID: 3977336.
  • Pirkl S, Tennstedt D, Eggers S, Lachapelle JM. Juvenile plantar dermatosis: wann sind Epikutantestungen indiziert? [Juvenile plantar dermatosis: when are epicutaneous tests indicated?]. Hautarzt. 1990 Jan;41(1):22-6. German. PMID: 2138140.
  • Jones SK, English JS, Forsyth A, Mackie RM. Juvenile plantar dermatosis–an 8-year follow-up of 102 patients. Clin Exp Dermatol. 1987 Jan;12(1):5-7. doi: 10.1111/j.1365-2230.1987.tb01843.x. PMID: 3652505.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.