Teini-ikäisen ensirakkaus ja vanhempien reaktio

Murrosikään liittyy monia fyysisiä ja psykologisia muutoksia. Tässä vaiheessa nuori alkaa myös tuntea seksuaalista vetovoimaa ja ihastumisen tunteita.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 04 heinäkuuta, 2020

Murrosikä tuo mukanaan suuria fyysisiä ja henkisiä muutoksia, ja se on myös aikaa, jolloin seksi ja seksuaalisuus alkavat kiinnostaa nuorta eri tavalla kuin aikaisemmin. Parhaassa tapauksessa teini-ikäisen ensirakkaus on kuin suoraan elokuvista, mutta valitettavan usein nämä tilanteet tuovat mukanaan myös sydänsurua ja voimakkaita pelon ja kateuden tunteita.

Teini-iässä syntyvät ihmissuhteet ovat kuitenkin tärkeitä kokemuksia, sillä juuri niiden ja seurustelun myötä nuori tutustuu myös toisen ihmisen kehoon ja seksuaalisuuteen. Ne myös opettavat teiniä tutustumaan omiin tunteisiinsa ja hallitsemaan niitä. Vaikka teini-iän seurustelusuhteet jäävätkin usein kestoltaan lyhyiksi, ne ovat tärkeitä askeleita kohti psykologista kypsyyttä.

Teini-ikäisen ensirakkaus ja vanhempien reaktio

Moni sanoo, ettei unohda koskaan ensirakkauttaan, ja niin romanttiselta kuin tämä lausahdus kuulostaakin, se saattaa tosiasiassa olla enemmän empiirinen kuin romanttinen. Ensirakkaus nimittäin sijoittuu usein juuri teini-ikään, jolloin koetaan paljon muutoksia, uusia asioita ja voimakkaita tunteita. Näin ollen ensimmäiset ihastumisen tai rakastumisen tunteet jäävät hyvin muistiin – vaikka ne eivät olisikaan kestäneet erityisen kauan.

Tieto siitä, että oma lapsi tapailee tai seurustelee ensimmäistä kertaa, tulee monille vanhemmille yllätyksenä. Osassa vanhemmista se herättää jopa surua tai pelkoa, kun lapsen ei haluta kasvavan liian nopeasti tai hänen pelätään satuttavan itsensä. Emme kuitenkaan voi estää lapsiamme käymästä läpi tällaisia kokemuksia – eikä meidän pidäkään.

Vanhempien kokema huoli on luonnollisen suojeluvietin tulosta, eikä kestä loputtomiin. Vanhempien ajatukset ajautuvat helposti erilaisiin hypoteettisiin tilanteisiin kuten ennenaikaisiin seksisuhteisiin, ei-toivottuihin raskauksiin, väkivaltaan ja kaltoinkohteluun. Huolehtivan vanhemman mielessä tällaiset asiat ovat aina aivan kulman takana.

Suurimmassa osassa tapauksia teini-ikäisten ihastumiset ja seurustelusuhteet ovat kuitenkin harmittomia ja vaarattomia. Parhaassa tapauksessa ne jopa tukevat nuoren itsetunnon kehittymistä auttamalla häntä luottamaan itseensä ja lisäämällä psykologista kypsyyttä, joka helpottaa tunteiden hallintaa. Tämä puolestaan auttaa teiniä käsittelemään monimutkaisiakin jokapäiväisessä elämässä vastaan tulevia ongelmia ja sitoutumaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Teini-ikäisen ensirakkauden biologinen puoli

Teini-iässä sukupuolihormonit – joita on sekä nuorilla naisilla että miehillä – ovat hyvin herkkiä ulkoisille ärsykkeille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkkää seksuaalisten halujen heräämistä. Ihmisen lisääntymisprosessi on huomattavasti monimutkaisempi ja perustuu monille muillekin tekijöille kuin pelkälle fyysiselle vetovoimalle.

Rakastuminen – mikä on nuoruusvuosina hyvin intensiivistä – houkuttelee nuoria aloittamaan pitkäaikaisen seurustelusuhteen. Toisen henkilön positiivisten ominaisuuksien havaitseminen saa aikaan neurokemikaalien vapautumista. Nämä ominaisuudet liittyvät paitsi henkilön ulkoiseen olemukseen, myös luonteeseen.

Rakastumisen tunne ei tietenkään automaattisesti tarkoita lisääntymistä tai edes seksin harrastamista. Joka tapauksessa tarjolla on laaja valikoima ehkäisymenetelmiä, jotka auttavat perhesuunnittelussa ja terveenä pysymisessä. Ei-toivotut raskaudet ovat valitettavan yleisiä myös teini-ikäisten keskuudessa, ja niiden välttämiseksi tärkeimpiä työkaluja ovat opetus, ohjaus ja avoin keskustelu.

Kuinka vanhempien kannattaa suhtautua nuoren seurusteluun?

Jokainen vanhempi on jossain määrin ja jostain syystä huolissaan oman lapsen alkaessa ihastua ikätovereihinsa ja aloittaessa seurustelun. Yleisesti ottaen vanhempien kannattaa kuitenkin antaa nuorelle tilaa ja olla sekaantumatta liikaa hänen sosiaaliseen elämäänsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö teini-ikäinenkin tarvitsisi rajoja ja sääntöjä, jotka paitsi kasvattavat hänestä vastuullisen aikuisen, myös pitävät hänet turvassa.

• Älä kiellä lasta tapailemasta ja seurustelemasta. Kiellot eivät yleensä auta asiaa, vaan usein rohkaisevat nuorta haastamaan vanhempansa ja seurustelemaan heiltä salassa. Vanhempia ei yleensä huoleta lapsen seurustelusuhde itsessään, vaan ihmissuhteisiin toisinaan liittyvät negatiiviset lieveilmiöt. Vanhempien on syytä miettiä, mistä asioista he ovat oikeasti huolissaan, ja keskustella niistä nuoren kanssa luodakseen luottamuksellisen suhteen tämän kanssa.
• Vahvista lapsen itsetuntoa. Monet vanhemmat murehtivat siitä, millainen vaikutus muilla nuorilla on heidän lapseensa. Jotta nuori uskaltaa ja ymmärtää pitää päänsä sosiaalisen paineen alla, hänen on oltava itsevarma ja määrätietoinen. On vanhempien tehtävä auttaa lasta kehittämään itsetuntoaan niin, että hän osaa tehdä hyviä päätöksiä.
• Opeta lapselle vastuullisuutta. Opiskelu ja siihen panostaminen on jokaisen nuoren tehtävä, seurustelipa hän tai ei. Sama pätee sovittujen kotitöiden hoitamiseen ja muiden vastuiden kantamiseen. Vanhempien kannattaakin sopia yhdessä nuoren kanssa kodin säännöt ja myös niiden rikkomisesta aiheutuvat seuraukset.

Yllä mainitut vinkit auttavat nuorta oppimaan henkilökohtaisen elämän ja jokapäiväisten vastuiden tasapainottamista ja sen tärkeyttä. Vanhempien on myös hyvä muistaa, että toisinaan oma lapsi valitsee kumppanikseen henkilön, josta he eivät varsinaisesti pidä, mutta aivan kuten monessa muussakin asiassa, heidän on opittava hyväksymään ja kunnioittamaan lapsen valintoja.