Missä iässä tyttö lakkaa kasvamasta ja kehittymästä?

Esimurrosiän ja murrosiän monimuotoiset vaiheet tarkoittavat merkittäviä muutoksia jokaisen ihmisen elämässä. Huomattavinta on lapsen fyysinen kasvu. Tyttären kasvua ja kehitystä seuratessaan monen vanhemman mieleen juolahtaa kysymys siitä, milloin lapsi lakkaa kasvamasta ja kehittymästä.

Tyttöjen ja poikien esimurrosiän ja murrosiän aikaisessa fyysisessä kehityksessä on eroja. Naisen ja miehen kehon tietyt ominaispiirteet aiheuttavat selkeitä eroja siinä, miten ne kehittyvät. Sama pätee myös kehitysaikatauluun. Puberteetti alkaa tavallisesti aikaisemmin tytöillä kuin pojilla.

Ennen kuin perehdymme tarkemmin murrosiän kehitysvaiheiden yksityiskohtiin, haluamme selventää, että kyse ei ole ainoastaan pituuskehityksestä. Kasvu viittaa myös painon, seksuaalisen kypsyyden ja sisäisten biologisten prosessien kehitykseen.

Murrosiän erot tytöillä ja pojilla

Murrosikä, eli puberteetti, on vaihe, jossa ihminen saavuttaa sukukypsyyden ja elimistö kehittyy biologisesti aikuiseksi. Fyysinen murrosikä alkaa tavallisimmin 9-14 vuoden iässä, ja puberteettiin liittyvät fyysiset muutokset alkavat tytöillä noin vuotta aikaisemmin kuin pojilla.

Nuoren naisen elämässä murrosikä alkaa sukurauhasten, eli munasarjojen, kasvulla noin 10 vuoden iässä, mitä seuraavat ulkoiset muutokset, kuten rintakudoksen kehittyminen. Se, että nännien alle kehittyy kolikon kokoinen rasvakudos on usein merkki rintojen kehityksen ja samalla puberteetin alkamiselle.

Poikien sukurauhaset, eli kivekset, alkavat kasvaa noin 12 vuoden iässä, ja poikien fyysinen kehitys on nopeinta yleensä vasta 14-vuotiaana. Muita tyypillisiä puberteettiin liittyviä ilmiöitä ovat lihasten kasvaminen ja karvoituksen lisääntyminen.

Murrosiän fyysiset muutokset kestävät kummallakin sukupuolella 3-5 vuotta.

Tytön murrosiän alkaminen

Murrosiässä tytön elimistön hormonisäätelyssä tapahtuu muutoksia ja elimistö alkaa tuottaa suuret määrät gonadotropiini-, estrogeeni- ja progesteronihormoneja. Tämän lisäksi keho alkaa erittää pienissä määrin testosteronia – hormonia, joka on vallitsevaa miehen elimistössä.

Nämä hormonaaliset muutokset aiheuttavat esimerkiksi seuraavia merkittäviä fyysisiä muutoksia:

• Lisääntynyt hikoilu ja rasvaisempi iho.
• Karvankasvu tietyissä kehonosissa, mukaan lukien intiimialue.
• Pituuden ja painon kasvu. Tytöt kasvavat pituutta noin 20-30 senttiä ja kerryttävät painoa noin 7-10 kiloa. Nämä luvut eivät ole tarkkoja, vaan vaihtelevat yksilöittäin.
• Rintojen, lantion ja reisien kasvu. Tämä johtuu kehon rasvakudoksen määrän prosentuaalisesta kasvusta.
• Kuukautisten alkaminen sekä sukupuolielinten kehittyminen. Ensimmäiset kuukautiset eivät tarkoita puberteetin alkamista. Ensimmäiset kuukautiset voivat alkaa jopa vasta kaksi vuotta murrosiän jälkeen.

Fyysiset muutokset eivät ole ainoita nuoren naisen murrosiässä kokemia muutoksia. Myös tytön tunne-elämässä, maailmankatsomuksessa ja toisiin ihmisiin suhtautumisessa tapahtuu muutoksia.

Kaikki nämä muutokset yhdessä tuottavat tietynlaista epätasapainoa. Siksi onkin tärkeää, että tyttö saa perheeltään kaiken mahdollisen tuen. Aikuiset perheenjäsenet voivat rauhoittaa epävarmuutta kokevaa ja suuria muutoksia läpikäyvää nuorta.

Milloin tyttö lakkaa kasvamasta ja kehittymästä?

Tyttöjen fyysinen kehitys alkaa ja myös päättyy aikaisemmin kuin poikien. Keskimäärin tyttöjen murrosikä päättyy viimeistään 19 ikävuoden tienoilla, jolloin tyttö lakkaa kasvamasta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että murrosikä päättyy toisilla aikaisemmin kuin toisilla.

On tärkeä pitää mielessä, että perintötekijät eivät ole ainoa kasvuun ja kehitykseen vaikuttava tekijä. Muita tärkeimpitä tekijöitä ovat seuraavat:

• Ravinto: Terveellinen ja tasapainoinen ravinto on avainasemassa lapsen terveessä kehityksessä. Tämä pitää paikkansa kaikissa elämänvaiheissa, myös teini-iässä.
• Lepo: Kun keho saa tarpeeksi lepoa päivittäin, pystyy se erittämään optimaalisen määrän kasvuhormonia, joka on vastuussa kasvusta.
• Liikunta: Monien muiden hyötyjen lisäksi, fyysinen aktiivisuus on hyväksi lihasten ja luuston kehitykselle. Se myös stimuloi ruokahalua ja unen saantia – ja edistää sitä kautta hyvää lepoa. Samalla se myös parantaa aineenvaihduntaa.
• Terveys: Sydänsairauksilla, syömishäiriöillä, kasvuhäiriöillä ja hormonaalisella epätasapainolla voi olla negatiivinen vaikutus kehitykseen.

On yleistä, että murrosiän loppupuolella sekä pojat että tytöt kerryttävät lisää pituutta ja painoa. Tämä on luonnollinen ja terve muutos, johon vaikuttavat elimistön hormonaaliset muutokset.