Luottamuksen merkitys sinun ja teini-ikäisen lapsesi välillä
Luottamus sinun ja teini-ikäisen lapsesi välillä on tärkeää, koska se on hyvän suhteen perusta. Jos luottamusta ei ole, on tuskin muitakaan arvoja, kuten kunnioitusta ja toisen huomioon ottamista. Luottamuksen puuttuessa henkilö tietää, että hän ei voi luottaa toisen ihmisen apuun tai pitää häntä uskottunaan hyvinä eikä huonoina aikoina. Jos lapsesi ei luota sinuun, hän valehtelee sinulle ja etsii muualta sitä, mitä hänen olisi pitänyt saada sinulta.
Mitä sinun tulee tietää rakentaaksesi luottamusta sinun ja teini-ikäisen lapsesi välille
Äiti tai isä, jos haluat säilyttää tai rakentaa luottamusta sinun ja teini-ikäisen lapsesi välille, pidä mielessä seuraavat asiat.
Älä valehtele lapsillesi, jotta he eivät ala toimia samoin
Valheesi antavat esimerkkiä lapsillesi. Aina kun he näkevät sinun valehtelevan saavuttaaksesi jotain, he oppivat siitä.
Virhe on vielä suurempi, kun valehtelet nimenomaan heille, ja ennemmin tai myöhemmin totuus tulee heille ilmi. Tällä tavalla he voivat oppia valehtelemaan sinulle.
Jos he tietävät sinun valehtelevan heille, he käyttävät sitä tekosyynä vapauttaakseen itsensä syyllisyyden taakasta valehdellessaan sinulle.
Aluksi he kertovat sinulle jonkin pienen valheen, ehkäpä moitteen välttämiseksi, mutta ajan myötä ja saatuaan haluamansa heidän valheensa saattavat kasvaa.
Siksi neuvomme on seuraava: ansaitse aina heidän luottamuksensa ensin olemalla rehellinen.
Avaudu lapsillesi, jotta he avautuvat sinulle
Jos istut alas heidän kanssaan ja kerrot heille ongelmistasi, kysyt heiltä neuvoja ja odotat heidän kommenttejaan, he oppivat tekemään samoin sinun kanssasi. Älä kuitenkaan uskoudu lapsillesi vain luodaksesi siteen välillenne; tee se vilpittömästi, koska todella koet tarvitsevasi sitä.
Ole ennen kaikkea rehellinen tunteistasi lapsillesi.
Esitä heille kysymyksiä
Hyvin usein vanhempien ja lasten välinen kommunikaation puute johtuu siitä, että vanhemmat eivät kysele lapsiltaan tarpeeksi.
Vanhemmat odottavat lastensa kertovan heille asioita itse, ja lapset odottavat vanhempiensa esittävän heille kysymyksiä.
Koska kumpikaan ei tee osaansa, epävarmuus saa jalansijaa ja ongelmat ratkaistaan muualla.
Rangaise oikein
Kun lapsesi tekee väärin ja sinun täytyy rangaista häntä käytöksestään, älä hyödynnä sellaista rangaistusta, joka satuttaa häntä ja laittaa hänet maksamaan virheestään. Käytä sellaista rangaistusta, joka saa lapsen miettimään ja ymmärtämään tekemänsä vääryyden.
Valitse rangaistus, joka auttaa lasta tulemaan paremmaksi ihmiseksi vastaisuudessa. Älä liioittele rangaistusten kanssa, sillä muutoin lapset saattavat alkaa valehdella välttääkseen seuraukset.
Luota heidän sanaansa
Epäluottamus, jatkuva vahtiminen, lasten tavaroiden penkominen ja heidän rasittaminen liiallisilla kysymyksillä saa heidät menettämään luottamuksensa ja ottamaan etäisyyttä sinuun.
Nuoret tarvitsevat kaikkien ihmisten tavoin oman tilansa, salaisuutensa ja toisinaan myös yksinoloa.
Kun lasten yksityisyyttä loukataan ja he kokevat tulleensa paljastetuiksi ja vainotuiksi, heidän on otettava sinuun etäisyyttä välttääkseen jatkuvan tarkkailevan katseesi.
On äitejä, jotka pelkojensa ja lapsiaan kohtaan tuntemansa liiallisen rakkauden vuoksi muuttuvat myrkyllisiksi äideiksi, jotka lasten luottamuksen ja läheisyyden saavuttamisen sijaan tukahduttavat heidät ja ajavat heitä etäämmäs käytöksellään.
Ennen kuin uskot lastesi valehtelevan sinulle, aloita luottamalla heidän sanaansa. Se on terveempää sekä sinulle että heille.
Luottamus sinun ja teini-ikäisen lapsesi välillä
Äitinä tai isänä sinun on oltava lapsillesi sellainen henkilö, johon he voivat eniten luottaa. Se liittolainen, joka antaa heille tukea ja neuvoja, joka on yhtä iloinen heidän saavutuksistaan kuin he itse ja on läsnä juhlistamassa.
Kumppani, joka kasvattaa, opettaa ja opastaa heitä hyvin ja jolle he eivät häpeile ilmaista huoliaan. Henkilö, joka suojelee heitä enemmän kuin itseään ja joka huomaa vaaran jo kaukaa.
Teini-ikäisen lapsesi tulee tietää ja ennen kaikkea tuntea, että sinä olet se henkilö, jolle hän voi uskoutua asioistaan ja jonka puoleen hän voi kääntyä kaikissa tilanteissa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Chunga, L. S. (2008). Niveles de satisfacción familiar y de comunicación entre padres e hijos. Avances en psicología, 16(1), 119-137. http://www.unife.edu.pe/publicaciones/revistas/psicologia/2008/sastisfaccionfamiliar.pdf
- Muratori, M., Delfino, G. I., & Zubieta, E. M. (2013). Percepción de anomia, confianza y bienestar: la mirada desde la psicología social. Revista de Psicología (PUCP), 31(1), 129-150. http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0254-92472013000100005
- Naval-Duran, C. (2005). Ámbito familiar: confianza y respeto. https://dadun.unav.edu/bitstream/10171/36803/1/Ámbito%20familiar%20(confianza%20y%20respeto).pdf