4 viestintätapaa vanhempien välisissä kommunikointiongelmissa
Vanhempien väliset kommunikointiongelmat ja niiden aiheuttamat väärinymmärrykset voivat paitsi tehdä hallaa vanhempien väliselle suhteelle, myös saada lapset tuntemaan olonsa turvattomaksi, kun he eivät koe voivansa luottaa vanhempiinsa täysin. Suurin ongelma eivät yleensä ole vanhempien eriävät mielipiteet, vaan se, että vanhemmat eivät tue toisiaan lastensa nähden.
Vaikka vanhemmat eivät olisikaan samaa mieltä kaikista asioista, heidän tulisi tukea toinen toistaan ja näyttäytyä lapsille yhtenäisenä tiiminä. Jos vanhemmilla on eriäviä mielipiteitä koskien lastenkasvatusta, tulisi heidän keskustella siitä keskenään ja yksityisesti, ei lasten edessä.
Tuen puute vanhempien välisessä kommunikoinnissa
Se, että toinen vanhemmista ei tue kumppaniaan, voi saada hänet vaikuttamaan lapsen silmissä niin sanotusti pahana tai heikompana vanhempana. Vanhempien väliset kommunikointiongelmat eivät kuitenkaan koske ainoastaan lasten edessä tapahtuvia konflikteja. Usein taustalla on hienovaraisia käyttäytymismalleja tai viestintätyylejä, jotka lähettävät toiselle vanhemmalle vahingoittavia viestejä.
Monet vanhemmat kokevat kommunikointiongelmien käsittelemisen vaikeana, koska he eivät osaa ilmaista tunteitaan sanoin tai eivät halua aloittaa uutta konfliktia. Usein vanhemmilla on tunne siitä, että he eivät ole keskenään samalla aaltopituudella, mutta he eivät kuitenkaan kykene näkemään toistamaansa kaavaa.
“Yhtenäisyys on vahvuutta. Tekemällä yhteistyötä voidaan saavuttaa ihmeellisiä asioita.”
– Mattie Stepanek
4 viestintätapaa vanhempien välisissä kommunikointiongelmissa
Erityisesti tietyn tyyppinen käyttäytyminen ja kommunikoiminen aiheuttaa ongelmia vanhempien välille. Alla listaamme neljä tyypillistä viestintätapaa, joita esiintyy vanhempien välisissä kommunikointiongelmissa.
1. Kortinhaltija
Korttipelin voittaa se, jonka kortti voittaa muiden pelaajien kortit. Tämä henkilö haluaa aina sanoa viimeisen sanan esimerkiksi lastenkasvatusta koskien. Hän saattaa esimerkiksi toimia keskustelussa auktoriteettina huutamalla tai langettamalla rangaistuksen. Vanhempien on tärkeää osoittaa lapselle olevansa samaa mieltä kasvatuksellisista ja kurinpidollisista asioista, mutta kortinhaltija vähättelee usein toisen vanhemman osaa auktoriteettina. Toisessa tilanteessa kortinhaltija saattaa väittää kumppaniaan lapselliseksi tai kohdella häntä kuin lasta.
2. Valheellisen turvallisuuden tunteen synnyttäjä
Virheellinen tunne siitä, että toinen vanhempi aiheuttaa lapselle emotionaalista kärsimystä, saa toisen vanhemmista omaksumaan sen vanhemman roolin, joka tarjoaa lapselle valheellista turvallisuuden tunnetta. Hän esimerkiksi tarjoaa lapselle jonkinlaista helpotusta vaikeassa tilanteessa tai sallii hänen pelata tietokoneella, vaikka se on häneltä kielletty. Vanhempi saattaa lohduttaa lasta ja antaa tälle huomiota kiukkukohtauksen keskellä. Tarjoamalla lapselle valheellista turvallisuuden tunnetta vanhempi lievittää omia tilanteen aiheuttamia epämiellyttäviä ja ahdistavia tunteitaan.
3. Kumppanin analysoija
Kumppanin analysoija käy lapsen kanssa yksityisiä keskusteluja, jotka koskevat toista vanhempaa. Tällainen vanhempi saattaa jopa haukkua kumppaniaan tai käyttää muita vähemmän ilmiselviä taktiikoita. Kumppanin analysoija voi sanoa lapselle esimerkiksi “Minäkään en pidä hänestä, kun hän on pahalla tuulella”. Tällainen lähestymistapa estää kyseistä vanhempaa keskustelemasta suoraan kumppaninsa kanssa siitä, mikä häntä häiritsee. Tilanteessa, jossa toisen vanhemman käyttäytyminen voidaan luokitella jopa vaaralliseksi, vanhempi kommunikoi mieluummin lapsensa kanssa kuin ottaa pelottavan askeleen kohti tilanteesta ulos pääsemistä.
4. Etäännyttäjä
Tällaiseen kommunikointityyliin kuuluu muiden perheenjäsenten kanssa kokoontuminen ja heidän kanssaan negatiiviseen sävyyn keskusteleminen toisesta vanhemmasta, joka yrittää vahvistaa omaa auktoriteettiaan. Etäännyttäjä saattaa esimerkiksi päivällispöydässä kannustaa lasta olemaan eri mieltä toisen vanhemman esittämästä mielipiteestä. Pahimmassa tapauksessa etäännyttäjä voi yrittää saada kaikki perheen lapset kääntymään toista vanhempaa vastaan.
“Toimivimmat avioliitot perustuvat yhteistyöhön; molemminpuoliseen kunnioitukseen, terveeseen ihailuun sekä loputtomaan rakkauteen ja armoon.”
– Fawn Weaver
Vanhempien välisten kommunikointiongelmien ratkaiseminen
- Analysoi olennaiset asiat etukäteen. Luokaa molemmat lista siitä, millaista käytöstä lapselta ei hyväksytä ja minkälaisia seurauksia huonolla käytöksellä pitäisi olla. Vertailkaa sen jälkeen listojanne keskenään. Kummankin vanhemman täytyy osata tasapainotella positiivisten ja negatiivisten seurausten välillä ja osata käyttää niitä yhdenmukaisesti kumppaninsa kanssa.
- Älä luo pahan vanhemman roolia. Kummankaan vanhemman ei pitäisi joutua kantamaan ikävän tai pahan vanhemman roolia. Vaikka toinen vanhemmista tuntisikin tällaisen roolin omakseen, sen käyttämistä on syytä välttää. Älä puutu kumppanisi hoitamaan kasvatustilanteeseen, jos hän ei erikseen pyydä apuasi. Vanhemman ja lapsen välisessä konfliktitilanteessa toisen vanhemman kannattaa siis pysyä erossa tilanteesta, ellei kumppani erityisesti pyydä häntä puuttumaan peliin.
- Kunnioita kumppaniasi. Vaikka olisitkin kumppanisi kanssa eri mieltä lastenkasvatukseen liittyvästä asiasta, muista kunnioittaa hänen mielipidettään. Se, että vanhemmat ovat avoimesti eri mieltä asioista, ei merkitse huonoa vanhemmuutta. Kun osaatte kumppanisi kanssa hoitaa asian oikein, lapset saavat hyvän esimerkin siitä, kuinka käsitellä erimielisyyksiä.
- Noudata samaa linjaa kumppanisi kanssa. Haitallisten erimielisyyksien välttäminen ja vanhempien yhdenmukainen linja kasvatuksessa johtavat parempiin tuloksiin lasten kanssa. Tämän kommunikointitason saavuttaminen vaatii kuitenkin paljon töitä, vaivannäköä, rohkeutta tehdä muutoksia sekä ymmärrystä siitä, että yhteistyötä tekemällä jokainen voittaa.