4 väärää uskomusta teini-ikäisistä
On tavallista, että vanhempien on vaikea tulkita ja ymmärtää teini-ikäisen lapsensa käytöstä, mikä johtaa helposti väärinymmärryksiin nuoren ajatus- ja tunnemaailmasta. Tällaisissa tilanteissa kannattaa pyrkiä olemaan tekemättä hätäisiä johtopäätöksiä ja tulkitsemaan teinin käytöstä omien tarpeidensa ja ajatustapojensa mukaisesti. Alla listaamme neljä teini-ikäisiin liittyvää uskomusta, jotka ovat tuttuja monille teinien vanhemmille.
4 väärää uskomusta nuoruudesta
1. Nuoren käytös on vanhempien syytä
Kun vanhemmat alkavat nähdä teini-ikäisen lapsensa viettävän enemmän aikaa ystäviensä kanssa, vanhemmat saattavat luulla, että nuori viettää aikaansa mieluummin ystäviensä seurassa kuin heidän. Vanhemmat saattavat myös ajatella, ettei heidän mielipiteillään ole enää merkitystä nuoren mielessä, tai että vanhemmat ovat pettäneet teini-ikäisen lapsensa jollain tapaa. Vanhemmat saattavat jopa uskoa, että he ovat saaneet nuoren käyttäytymään, kuten käyttäytyy. Näin ei suinkaan ole.
Tällaiset ajatukset pitää karkottaa mielestä, sillä teini-ikäisen lapsen käytös ei johdu vanhemmista. Vanhempien on tärkeää ymmärtää, että nuori kaipaa ikäistensä hyväksyntää. On täysin luonnollista, että nuori haluaa tuntea samankaltaisuutta muiden nuorten kanssa.
Tässä ikävaiheessa alkaa tapahtua niin kutsuttua vanhemmista eriytymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että teini-ikäinen alkaa osoittaa kiintymystään ihmisiin, jotka eivät liity mitenkään hänen omaan perheeseensä. Nuori luo ihmissuhteita oman ikäisten kanssa, mikä auttaa häntä muodostamaan omaa persoonallisuuttaan sekä identiteettiään.
Vaikka näin tapahtuukin, se ei tarkoita sitä, etteikö nuori haluaisi viettää aikaa vanhempiensa kanssa. Se tarkoittaa vain yksinkertaisesti sitä, että nuori haluaa tuntea olevansa itsenäinen. Etäisyys vanhemmista on välttämätöntä ja normaalia nuoren kehityksen kannalta, vaikka se voikin olla vanhemmille vaikea asia hyväksyä.
2. Nuori ei enää välitä vanhemmistaan
Väärin. Vaikka teini ei enää ilmaisekaan kiintymystään vanhempiinsa yhtä avoimesti kuin ennen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän rakastaisi vanhempiaan. Tällainen käyttäytyminen on normaalia tässä kehitysvaiheessa, sillä lapsi pyrkii emotionaaliseen riippumattomuuteen vanhemmistaan.
Vanhempien tulee siis lakata muistelemasta sitä, kuinka lapsi ennen osoitti kiintymystään heitä kohtaan enemmän. Laita loppu sellaisille ajatuksille, kuten “Hän ei rakasta minua enää yhtä paljon kuin ennen” tai “Ennen hän antoi pusuja ja halauksia, mutta hän ei enää halua tehdä niin. Häntä varmaan hävettää. Olemme menettäneet hänen rakkautensa meitä kohtaan.” Kunnioittamalla nuorta tulet pian huomaamaan, että hän tulee kyllä vielä osoittamaan rakkauttaan, tosin eri tavoin.
3. Nuori ei kunnioita tai seuraa sääntöjä, koska haluaa uhmata vanhempiaan
Nuoruusiässä lapsi kaipaa samanarvoisuutta aikuisten välisissä ihmissuhteissa. Kun vanhemmat tai muut aikuiset komentavat nuorta auktoriteetin asemasta, nuori ei hyväksy näitä argumentteja. Nuoresta tuntuu, että hänen pitäisi saada olla mukana luomassa häntä koskevia sääntöjä ja rajoituksia.
Tämä ei tarkoita sitä, että nuori yrittää uhmata tai haastaa vanhempiaan, vaan yksinkertaisesti sitä, että hänellä on tarve antaa oma mielipiteensä asiaan sekä kyseenalaistaa vanhempien tekemät päätökset silloin, kun ne eivät hänen omasta mielestään tunnu oikeilta. Vanhempien kohdatessa tällaisia tilanteita, on normaalia tuntea olonsa turhautuneeksi, mutta sen ei pidä estää loogisten ja sopivien rajojen luomista teini-ikäisille lapsille.
Vaikka vanhemmat ovatkin auktoriteetin asemassa, sen lisäksi he ovat nuoren tuki ja turva. Joten nuoren tehdessä vastarintaa ja kieltäytyessä asioista, vanhempien ei tule ajatella sen olevan heidän syytänsä, vaan että se liittyy nuoren itsenäisyyden kaipuuseen.
4. Nuori ei ole valmis kohtaamaan maailmaa yksin
On täysin normaalia, että vanhemmat murehtivat lapsensa turvallisuutta. Yksikään vanhempi ei halua, että hänen lapselleen tapahtuisi mitään pahaa. Nuoruus on kuitenkin aikaa, jolloin vanhemmat murehtivat eniten lapsensa puolesta, koska teini käy paljon ulkona sekä kokee enemmän, jolloin on myös suurempi todennäköisyys kohdata tiettyjä vaarallisia tilanteita.
Vanhempien pitää kuitenkin osata luottaa lapseensa. Jos vanhemmat ovat välittäneet lapselleen hyviä arvoja, hän kyllä osaa tehdä oikeita päätöksiä uusissa tilanteissa. On kuitenkin tärkeää puhua nuorelle mahdollisista vaaroista, ja kuinka niitä tulisi käsitellä ilman, että nuori tekee huolestuttavia päätöksiä.
Ymmärrä nuorta
Kuten huomaat, nämä neljä väärää uskomusta nuoruudesta ei pidä lainkaan paikkansa. Kun tämä on tiedossa, auttaa se meitä vanhempia ymmärtämään asian paremmin. On tärkeää, että lapsi tuntee itsensä kunnioitetuksi ja ymmärretyksi. Näin myös kommunikointi nuoren kanssa toimii paremmin.
On hyvä muistaa, että nuoruudessa lapsi kehittää persoonallisuuttaan vahvasti ja etsii omaa identiteettiään. Siksi vanhempien tuleekin auttaa lastaan hallitsemaan kaikkia tunteitaan – myös sellaisia, joita nuori ei vielä osaa käsitellä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Wilcox, B., & Robbins, J. (2016). Como abrazar a un erizo (1.a ed.). Urano.
- Alberca, F. (2012). Adolescentes. Manual de instrucciones. Espasa.
