Anatomiset ja fysiologiset muutokset synnytyksen aikana
 

Anatomiset ja fysiologiset muutokset synnytyksen aikana

Naisen keho käy läpi lukemattomia anatomisia ja fysiologisia muutoksia synnytyksen aikana saattaakseen lapsen maailmaan.
Anatomiset ja fysiologiset muutokset synnytyksen aikana
Marcela Alejandra Caffulli

Kirjoittanut ja tarkastanut lastenlääkäri Marcela Alejandra Caffulli.

Viimeisin päivitys: 08 toukokuuta, 2023

Synnytys on raskauden viimeinen vaihe, jossa lapsi ja istukka poistuvat kohdusta. Synnytystavasta riippumatta naisen kehossa tapahtuu sen aikana erittäin tärkeitä anatomisia ja fysiologisia muutoksia.

Aivan kuten keho raskauden alussa mukautuu asuttamaan uuden elämän, alkaa synnytyksen jälkeen raskautta edeltävään tilaan palaamisen vaihe. Kaikki rakenteet eivät kuitenkin palaudu ennalleen, sillä monia niistä tarvitaan jälkeläisen huolenpidon turvaamiseen.

Seuraavaksi kerromme, kuinka keho valmistautuu vauvan saapumiseen.

Synnytyksen vaiheet

Vauvan syntymä on vain yksi synnytyksen vaiheista. Jotta se tapahtuisi, äidin kehon on valmistauduttava siihen ennalta. Tähän prosessiin osallistuvat monet äitiin ja sikiöön liittyvät sekä hormonaaliset tekijät.

Näiden kolmen päätekijän lähettämien merkkien yhdistelmästä seuraa synnytyksen käynnistyminen.

Synnytykseen kuuluvat erilaiset anatomiset ja fysiologiset muutokset naisen kehossa raskauden loppua kohti. Toisin sanoen siihen kuuluu paljon muutakin kuin ne tutut synnytyksen vaiheet (avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen). Cunninghamin et al. (2019) mukaan näitä vaiheita ovat:

  1. Synnytystä edeltävä vaihe (eli inaktiivinen vaihe): Tähän kuuluu suuri osa raskaudesta ja sille on ominaista kohdunkaulan uudelleenmuokkautuminen (ilman avautumista).
  2. Valmistautuminen synnytykseen (eli kohdun aktivoituminen): Tämä vaihe alkaa viikkoja ennen syntymää ja siihen kuuluu kohdunkaulan kypsyminen ja muutokset kohdun lihaksissa.
  3. Synnytysprosessi (eli kohdun stimulaatiovaihe): Tähän kuuluu kivuliaita kohdun supistuksia, joihin liittyy tiettyjä synnytyksen keskeisiä prosesseja (kohdunsuun avautuminen, ponnistus ja vauvan poistuminen kohdusta).
  4. Synnytyksestä toipuminen (eli palautumisvaihe): Tämä alkaa vauvan syntymän jälkeen ja siihen kuuluvat kohdun ja kohdunkaulan palautuminen sekä maidontuotannon alkaminen.
Nainen synnyttää.

Saatat olla kiinnostunut tästäkin: Raskausajan anemia

Anatomiset ja fysiologiset muutokset äidin kehossa synnytyksen aikana

Äidin kehossa tapahtuvat muutokset noudattavat määrättyä järjestystä mukautuakseen vauvan tarpeisiin. Sikiön kehittyessä naisen synnytyskanava mukautuu synnytykseen ja palautuu synnytyksen jälkeen ennalleen seuraavaa raskautta varten.

Seuraavaksi kuvaamme synnytyksen aikana tapahtuvat anatomiset ja fysiologiset muutokset pääasiallisissa synnytykseen osallistuvissa rakenteissa.

Kohtu ja istukka

Kohtu on ontelo, jossa vauva asuu ja joka varmistaa sen ravinnonsaannin, kasvun ja kehityksen kypsään sikiövaiheeseen, noin 40. raskausviikolle asti.

Yhdeksän kuukauden aikana sen kaikissa rakenteissa tapahtuu muutoksia: muun muassa endometriumissa (kohdun limakalvokerros, joka on kosketuksissa sikiön rakenteisiin), myometriumissa (lihaskerros) ja kohdunkaulassa.

Raskauden loppupuolella tapahtuu seuraavia muutoksia:

  • Kohdunkaulan kypsyminen: Kohdunkaula pehmenee ja lyhenee.
  • Kohdun alaosan muotoutuminen: Tämä alue muotoutuu kohtuonteloon vauvan päätä varten. Tällä tavalla sikiö mahtuu äidin lantioon.
  • Myometriumin lisääntynyt herkkyys hormonaalisille ärsykkeille synnytyksen aikana (pääasiassa oksitosiinille) ja lisääntynyt supistumiskyky.

Kun synnytys käynnistyy, alkavat kohdun supistukset, jotka ovat välttämättömiä vauvan saamiseksi ulos. Ne ovat yleensä voimakkaita, säännöllisiä ja tahdosta riippumattomia.

Kohtulihaksen rytminen supistelu aiheuttaa seuraavia muutoksia:

  • Kohdunkaulan häviäminen ja kohdunsuun avautuminen (läpimitaltaan jopa 10 cm)
  • Limatulpan irtoaminen
  • Sikiöpussin rikkoutuminen
  • Sikiön selkärangan ojentuminen ja sikiön laskeutuminen synnytyskanavassa
  • Lantionpohjan muutokset, jotka edistävät vauvan synnytystä

Kun vauva poistuu kohdusta, kohtu alkaa kutistua, kunnes se on navan kohdalla (palautumisvaihe). Tämä tapahtuu myometriumin supistumisen ansiosta, mutta supistukset ovat sen verran pieniä, että ne jäävät äidiltä lähes huomaamatta. Tämä mekanismi pyrkii puristamaan verisuonia verenvuodon estämiseksi.

Samanaikaisesti istukka irtoaa hitaasti endometriumista (tai deciduasta). Näihin kahteen kerrokseen muodostuu hematooma, jossa on verijäämiä, ja koko elin poistuu hitaasti synnytyskanavasta. Tämä ilmiö tunnetaan jälkeisvaiheena.

Lopulta kohdunsuu siirtyy palautumisvaiheeseen infektion ehkäisemiseksi ja uutta raskautta varten.

Rinnat

Vastasyntynyt imettävä.

Tarinan uudessa pääosassa ovat nyt maitorauhaset, sillä niiden tärkeänä tehtävänä on ravita vastasyntynyttä.

Vaikka rintojen rakenteessa on tapahtunut muutoksia jo raskauden aikana, tämä koneisto käynnistyy varsinaisesti vasta ensimmäisen imetyksen aikana. Ja aivan kuten synnytyskanavan kohdalla, prosessi riippuu vastaavista hormonaalisista ärsykkeistä.

Anatomiset ja fysiologiset muutokset synnytyksen aikana ovat vasta alkua

Äitiys on paljon muutakin kuin biologiaa, ja vaikka nämä muutokset ovat valtavia ja konkreettisia, ne ovat vasta alkua uudelle elämälle.

Luonto on viisas ja osoittaa meille, että lapsen saattaminen maailmaan ei ole helppoa. Päinvastoin, se vaatii ponnistelua monilta osin sekä ruumiin ja sielun omistautumista. Mutta luonnon vastineeksi antama palkkio ylittää kaikki odotukset. Nauti äitiydestä!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cunningham G, Leveno K, Bloom S et al. Fisiología del trabajo de parto. Capítulo 21. En: F. Gary Cunningham, Kenneth J. Leveno, Steven L. Bloom, Jodi S. Dashe, Barbara L. Hoffman, Brian M. Casey, Catherine Y. Spong. Williams Obstetricia. 25 edición. McGRAW-HILL INTERAMERICANA. 2019. ISBN: 978-1-4562-6736-0. Disponible en: https://accessmedicina.mhmedical.com/content.aspx?bookid=1525&sectionid=100458658
  • Condon JC, Jeyasuria P, Faust JM, Wilson JW, Mendelson CR. A decline in the levels of progesterone receptor coactivators in the pregnant uterus at term may antagonize progesterone receptor function and contribute to the initiation of parturition. Proc Natl Acad Sci U S A. 2003 Aug 5;100(16):9518-23. doi: 10.1073/pnas.1633616100. Epub 2003 Jul 28. PMID: 12886011; PMCID: PMC170950. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC170950/
  • Menon R, Bonney EA, Condon J, Mesiano S, Taylor RN. Novel concepts on pregnancy clocks and alarms: redundancy and synergy in human parturition. Hum Reprod Update. 2016 Sep;22(5):535-60. doi: 10.1093/humupd/dmw022. Epub 2016 Jun 30. PMID: 27363410; PMCID: PMC5001499. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5001499/
  • Olson DM, Ammann C. Role of the prostaglandins in labour and prostaglandin receptor inhibitors in the prevention of preterm labour. Front Biosci. 2007 Jan 1;12:1329-43. doi: 10.2741/2151. PMID: 17127385. Disponible en: https://www.fbscience.com/Landmark/articles/10.2741/2151

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.