Onko normaalia, että raskauden aikana itkettää usein?
Raskauden aikana moni nainen tuntee olonsa normaalia herkemmäksi ja jopa ahdistuneeksi tai masentuneeksi. Aika, jonka kuuluisi olla täynnä onnea, onkin jatkuvaa kamppailua. Moni nainen pohtiikin, onko normaalia, että raskauden aikana itkettää usein.
Hormonaalinen epätasapaino voi johtaa jatkuviin mielialamuutoksiin. Oireisiin tulee kiinnittää huomiota, jos tavallinen herkkyys muuttuu krooniseksi depressiiviseksi tilaksi.
Onko normaalia, että raskauden aikana itkettää usein?
Vastaus tähän hyvin yleiseen kysymykseen on kyllä. Fyysisten ja hormonaalisten muutosten vuoksi myös odottavan äidin käytös saattaa muuttua. Nainen voi tuntea olonsa surulliseksi, ahdistuneeksi, itkuisaksi tai kiukkuiseksi.
Näistä tunteista ei yleensä tarvitse kärsiä koko raskauden ajan, ei välttämättä edes kuukautta pidempään. Seuraavaksi kerromme lisää raskaudenaikaisesta masennuksesta. Jos koet kärsiväsi näistä oireista, hae apua välittömästi äitiysneuvolan hoitajalta tai lääkäriltä.
Raskaudenaikainen masennus
Raskaudenaikainen masennus viittaa tilaan, jossa odottava äiti tuntee olonsa surulliseksi, hämmentyneeksi ja yksinäiseksi. Tila eroaa tilapäisestä hormonaalisesta muutoksesta siten, että raskaudenaikainen masennus voi kestää viikkoja tai kuukausia.
Surun tunteiden yhteydessä voi ilmetä myös unettomuutta tai halua nukkua koko päivän. Nainen voi olla apaattinen ja menettää mielenkiintonsa kaikkia asioita – jopa lapsen syntymää – kohtaan sekä kärsiä keskittymisvaikeuksista, ruokahaluttomuudesta, hermostuneisuudesta tai toivottomuudesta.
Mistä raskaudenaikainen masennus johtuu?
Raskauden aikaisesta masennuksesta kärsii noin 7-20% odottavista äideistä. Kaikkien raskaana olevien naisten hormonitoiminta muuttuu, mutta kaikki eivät kuitenkaan sairastu masennukseen.
Hormonitoiminnan muutosten lisäksi raskaudenaikaisen masennuksen taustalla saattaa olla ristiriitaisia ajatuksia äidiksi tulemisesta, vaikeuksia yhdistää työt ja äitiys, talousongelmia tai muita elämän ratkaisemattomia vaikeuksia. Masennukseen vaikuttava tekijä voi olla myös synnytyspelko.
Sairastunut on usein kärsinyt aikaisemmin masennuksesta, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa. Riskitekijöitä ovat muun muassa äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, parisuhdeongelmat, suunnittelematon raskaus, erilaiset traumat ja turvaverkoston puuttuminen.
Aika, jonka kuuluisi olla täynnä onnea, onkin jatkuvaa kamppailua.
Kuinka taistella itkua vastaan raskauden aikana?
On hyvä pitää mielessä, että itkeminen ei ole lainkaan pahasta. Kun itkemistä tarkastellaan lähemmin, voidaan sen todeta toimivan luonnollisena kipulääkkeenä, joka tuo mukanaan rauhan tunteen.
Joten, jos sinua itkettää, älä pidättele kyyneleitä tai pidä itkemistä pahana asiana. Päinvastoin, voit antaa kyynelten virrata ja helpottaa surullista oloasi, jotta tuntisit olosi jälleen rauhalliseksi.
Tärkeää on välttää vajoamasta pidempiaikaiseen surullisuuden tunteeseen ja ylläpitää hyvää mieltä vastoinkäymistenkin edessä. On tärkeää ymmärtää, että hormonien heittely on normaalia ja väliaikaista.
Itkua vastaan raskauden aikana voidaan taistella seuraavien neuvojen avulla:
- Ole fyysisesti aktiivinen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pieniä kävelylenkkejä päivän aikana. Rauhallinen liikunta laskee stressiä aiheuttavan kortisoli-hormonin määrää ja lisää hyvinvointiin ja mielihyvän tuntemiseen liittyvää serotoniinia.
- Yritä nukkua vähintään 8 tuntia joka yö. Tällä varmistat, että kehosi on levännyt tarpeeksi seuraavaa päivää varten.
- Vältä katsomasta stressaavia uutisia, elokuvia tai TV-ohjelmia, jotka voivat tehdä olosi herkäksi ja hermostuneeksi.
- Noudata tasapainoista ruokavaliota, jotta kehosi ja sen hormonit toimivat oikein.
Taistellaksesi masentavia hetkiä vastaan, ympäröi itsesi perheenjäsenillä ja ystävillä, jotka tarjoavat tukeaan. Tarvittaessa voit myös hakea apua terveysalan ammattilaiselta, joka voi perehtyä tilanteeseesi tarkemmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jadresic, M. E. (2014). Depresión perinatal: Detección y tratamiento. Revista Médica Clínica Las Condes, 25(6), 1019-1028.
- Muñiz Gallardo, E., & Ramos Tovar, M. E. (2019). Presión social para ser madre hacia mujeres académicas sin hijos. Nóesis. Revista de ciencias sociales, 28(55), 64-87.
- Pariona Gutierrez, E., Moquillaza Alcántara, V., García Cajaleón, J., & Cuya Candela, E. (2020). Factores psicosociales asociados a la depresión en gestantes atendidas en un centro materno infantil peruano, 2018. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 85(5), 494-507. https://dx.doi.org/10.4067/S0717-75262020000500494
- Martínez-Paredes, J. F., & Jácome-Pérez, N. (2019). Depresión en el embarazo. Revista Colombiana de Psiquiatría, 48(1), 58-65. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-74502019000100058
- Diaz, M., Amato, R., Chávez, J., Ramirez, M., Rangel, S., Rivera, L., & López, J. (2013). Depresión y ansiedad en embarazadas. Salus, 17(2), 32-40. http://ve.scielo.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1316-71382013000200006&lng=es&tlng=es.
- Nereu Bjorn, B, Neves de Jesus, S, & Casado Morales, I. (2013). Estrategias de relajación durante el período de gestación: beneficios para la salud. Clínica y Salud, 24(2), 77-83. https://dx.doi.org/10.5093/cl2013a9
- Gallo-Galán, L., Gallo-Vallejo, M., & Gallo-Vallejo, J. (2022). Ejercicio físico y embarazo. Medicina basada en la evidencia (MBE). Medicina de Familia. SEMERGEN, 48(6), 423-430. https://doi.org/10.1016/j.semerg.2022.02.008
- Elsevier – Patient Education │ Quality Sleep Information, Adult. (s. f.). https://elsevier.health/es/preview/quality-sleep-information-adult
