Mikä on neljäs raskauskolmannes?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Raskaus jaetaan tyypillisesti kolmanneksiin sikiön kehityksen perusteella. Ensimmäinen raskauskolmannes alkaa naisen viimeisten kuukautisten alkaessa ja jatkuu 14. raskausviikon alkuun. Tuona aikana kehittyvät sikiön kaikki tärkeät elimet ja rakenteet. 28. raskausviikkoon asti kestävän toisen raskauskolmanneksen aikana sikiö kasvaa ja kypsyy nopeasti. Kolmas raskauskolmannes kestää 29. raskausviikosta synnytykseen, ja sen aikana sikiö saavuttaa elinkykyisyyden kohdun ulkopuolella. Mikä sitten on neljäs raskauskolmannes?

Vauvan ensimmäisiä kolmea elinkuukautta on perinteisesti kutsuttu lapsivuodeajaksi, mutta jotkut kutsuvat tätä vaihetta neljänneksi raskauskolmannekseksi. Kylmään ja tuntemattomaan maailmaan syntyminen on vauvalle valtava mullistus, ja siihen tottuminen ottaa aikansa. Kun vanhemmat pitävät mielessään, miten vaikeaa sopeutuminen kohdun ulkopuoliseen elämään on lapselle, heidän on helpompi sopeutua tilanteeseen ja vauvan tarpeisiin.

Mikä on neljäs raskauskolmannes?

Neljäs raskauskolmannes on yhdysvaltalaisen lastenlääkärin Harvey Karpin kehittämä termi. Karpin teorian mukaan ihmisellä on syntyessään tietyt edellytykset selviytyä, mutta hän ei pysty siihen ilman apua. Perustavanlaatuiset, selviytymiseen liittyvät kyvyt jatkavat kehitystään vielä kuukausia syntymän jälkeen.

Monet nisäkkäiden poikasista osaavat esimerkiksi kävellä välittömästi syntymän jälkeen, ja vaikka nekin tarvitsevat emonsa huolenpitoa pitkään, ne ovat huomattavasti ihmislapsia valmiimpia selviytymään maailmassa. Me ihmiset olemme riippuvaisia vanhempiemme huolenpidosta vuosia syntymämme jälkeen. Tämän vuoksi syntyi raskauden neljännen kolmanneksen teoria, jonka mukaan kaikki vauvat – myös täysiaikaisina syntyneet – ovat edelleen keskenkasvuisia syntymänsä hetkellä. Jotta hermosto ehtisi kehittyä täysin, sikiön täytyisi elää pidempään äidin kohdussa. Karpin mukaan juuri tästä syystä vauvan ensimmäisiä elinkuukausia tulisi pitää ikään kuin yhtenä raskauden vaiheena.

Vaikea muutos vauvalle

Vauva voi kärsiä ensimmäisten elinkuukausiensa aikana esimerkiksi ahdistuksen tunteista, uniongelmista ja krampeista. Tällaiset ongelmat eivät ole lainkaan epätavallisia, vaan päinvastoin yllättävänkin yleisiä. Vauvan elinympäristö on muuttunut täysin erilaiseksi verrattuna siihen, mitä hän koki ensimmäisten yhdeksän kehityskuukautensa aikana äidin kohdussa.

• Kohdun sisällä lämpötila on jatkuvasti noin 37 astetta, kun taas ulkomaailmassa lämpötila on huomattavasti matalampi ja vaihtelee välillä rajustikin.
• Kohdussa sikiön elämä on hyvin tasaista, ja sen kohtaamat ärsykkeet vähäisiä. Syntymänsä jälkeen vauva altistuu muun erilaisille hajuille, äänille ja visuaalisille ärsykkeille.
• Raskauden aikana sikiö saa äidiltään tarvitsemansa ravinnon, suojan ja läheisyyden, eikä se joudu tuntemaan nälkää, janoa tai muita epämiellyttäviä tuntemuksia. Ulkomaailmaan tällaiset tuntemukset sen sijaan kuuluvat, ja kuluu aikaa ennen kuin vauva tottuu niihin.
• Kohdussa kasvava sikiö on jatkuvassa kontaktissa äitiinsä. Syntymänsä jälkeen vauva tuntee ensimmäistä kertaa yksinäisyyttä ja jopa pelkoa, kun äiti ei olekaan enää jatkuvasti läsnä.

Kuinka suhtautua neljänteen raskauskolmannekseen?

Ottaen huomioon yllä listatut tiedot, vanhempien kannattaa suhtautua raskauden neljänteen kolmannekseen kuin se olisi yksi raskauden jatkovaiheista. Heidän kannattaa ajatella asiaa niin, ettei vauvan tulisi joutua sopeutumaan heti syntymänsä jälkeen ympäröivään maailmaan, vaan hänen tulisi saada aloittaa elämänsä mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa kuin mihin hän on tottunut kohdun sisällä.

Tällainen pehmeä lasku elämään varmistetaan pitämällä vauvaa paljon ihokontaktissa ja tarjoamalla hänelle ruokaa aina hänen sitä halutessaan. Myös vauvan jatkuvaa altistamista erilaisille ärsykkeille kannattaa vältellä. Sylissä pitely ja vanhemman ääni palauttavat lapselle sen turvallisen ja mukavan olon, jonka hän menetti saapuessaan maailmaan.