Mistä tietää, että synnytys on alkamassa?
Etenkin moni ensimmäistä kertaa äidiksi tuleva miettii ja murehtii, mistä hän tietää varmuudella, että synnytys on alkamassa tai alkanut. Kuinka voi olla varma, että vatsan alueella tuntuvat tuntemukset todella ovat varsinaisia supistuksia, eivätkä harjoitussupistuksia?
Moni odottava äiti kärsii lasketun ajan lähestyessä niin kutsutuista Braxton-Hicks-supistuksista kohdun supistellessa kasvunsa, venymisensä ja synnytykseen valmistautumisensa vuoksi. Tällaiset harjoitussupistukset ovat täysin normaaleja, mutta eivät vielä kerro synnytyksen alkamisesta. Ne voivat kuitenkin saada naisen hämmentymään ja jatkuvaan valppaustilaan.
Tänään annamme muutamia vinkkejä siihen, kuinka tunnistaa, että synnytys on alkamassa tai jo alkanut. Nämä raskauden loppuvaiheen ilmiöt antavat viitteitä synnytyksen alkamisesta, minkä lisäksi kerromme myös niistä merkeistä, joista voidaan päätellä, että synnytykseen on vielä jonkin verran aikaa.
Mistä tietää, että synnytys on alkamassa?
Raskauden viimeisessä vaiheessa äidin keho valmistautuu lapsen synnytykseen. Synnytystä ennakoivat oireet alkavat yleensä muutamia viikkoja ennen synnytystä. Selkävaivat voivat pahentua, painon tunne lantiossa lisääntyä ja käveleminen voi käydä vaikeaksi. Valkovuoto on yleensä runsaampaa ja virtsaamisen tarve lisääntyy.
Alla listaamme muita yleisiä merkkejä siitä, että synnytys on alkamassa.
Limatulpan irtoaminen
Raskauden ollessa lopuillaan kohdunkaulan kudos pehmenee, mikä saa kanavan löystymään ja avautumaan. Tällöin kohdunkaulan seinämistä irtautuu limaa, joka poistuu emättimen kautta. Tämä limatulppa voi olla kirkas, valkea, kellertävä ja joskus jopa vihertävä. On normaalia, että siinä on pieniä määriä kirkasta verta, punertavia verijuovia tai rusehtavia raitoja.
On tärkeä ymmärtää, että vaikka kohdunkaulasta poistuvaa eritettä kutsutaankin limatulpaksi, kyseessä ei ole korkkimainen tulppa, joka estää lasta syntymästä, tai jonka irtoaminen käynnistäisi synnytyksen välittömästi. Kohdunkaulan sitkeän liman irtoaminen antaa viitteitä siitä, että lapsi syntyy päivien tai viikkojen päästä.
Lapsiveden meneminen
Lapsivesi eli sikiövesi on nestettä, joka sisältää tärkeitä sikiötä suojaavia aineita, kuten valkuaisaineita sekä rasva- ja aminohappoja. Lapsivesi suojaa sikiötä ulkoisilta uhilta, auttaa kehittämään vauvan keuhkoja ja ruoansulatusjärjestelmää ja auttaa lasta liikkumaan äidin mahassa.
Lapsiveden meno voi tapahtua missä vaiheessa synnytystä tahansa, eikä lapsivettä voi pidätellä. Synnytys voi käynnistyä lapsiveden menolla ennen supistusten alkamista tai vesi voi mennä vasta synnytyssalissa. Tutkimusten mukaan lapsivesi menee vain 10 prosentilla naisista ennen supistusten alkua.
Supistukset
On tavallista, että raskauden aikana esiintyy kivuttomia ja epäsäännöllisiä kohdun supistuksia, jotka eivät kuitenkaan vielä kerro synnytyksen alkamisesta. Raskauden viimemetreillä supistukset saattavat lyhentää kohdunkaulaa ja avata hieman kohdunsuuta.
Jos synnytys käynnistyy supistuksilla, odottavan äidin voi olla vaikea arvioida, milloin on oikea aika lähteä synnytyslaitokselle. Yleissääntö on, että supistusten tulee olla voimistuvia ja säännöllisiä – eli alle 10 minuutin välein tapahtuvia – ja niiden on täytynyt jatkua vähintään kaksi tuntia.
Kohdunkaulan avautuminen
Synnytys jaetaan avautumisvaiheeseen, ponnistusvaiheeseen ja jälkeisten poistumiseen. Avautumisvaihe alkaa säännöllisten kohdunsuuta avaavien supistusten alkaessa ja päättyy kohdunsuun avauduttua täysin auki. Tämän vaiheen aikana kohdunkaula pehmenee ja häviää ja vauvan tarjoutuva osa laskeutuu äidin lantion pohjalle.
Kyseessä on synnytyksen pisin vaihe, joka voi kestää tuntien ajan. Ensisynnyttäjillä avautumisvaihe kestää tyypillisesti 7-14 tuntia ja muilla 6-10 tuntia.
Synnyttäjä ei tietenkään voi itse arvioida kohdunkaulan avautumisastetta, vaan kätilö tai lääkäri kertoo, kuinka pitkällä prosessissa ollaan.
Mistä harjoitussupistukset tunnistaa?
On hyvin tavallista, että tuntiessaan ensimmäistä kertaa supistuksia, odottava äiti – ja etenkin ensisynnyttäjä – pelkää lapsen syntyvän millä hetkellä hyvänsä. Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, on hyvin yleistä, että kohtu supistelee jonkun verran raskauden aikana jo kauan ennen synnytystä.
Tällaiset harjoitussupistukset tunnistaa parhaiten seuraavista merkeistä:
- Supistukset ovat epäsäännöllisiä.
- Supistukset eivät voimistu, eivätkä ne toistu entistä useammin.
- Supistukset useimmiten alkavat ja loppuvat niin, että niiden välissä on pitkiä aikoja.
- Alavatsassa tuntuva kipu on kevyttä.
Mistä synnytyksen alkamisesta kertovat supistukset tunnistaa?
On vaikeaa selittää, miltä tuntuu kokea varsinaisia supistuksia. Monet tekijät, kuten vauvan asento, vaikuttavat tähän tuntemukseen. Kokemus on jokaisella synnyttäjällä erilainen. Myös se hetki, jolloin supistus tulee, määrittää sitä, miltä naisesta tuntuu. Tämä johtuu siitä, että supistukset muuttuvat synnytyksen edetessä. Ensimmäiset supistukset eivät kestä kauemmin kuin puoli minuuttia, ja seuraavaan supistukseen voi mennä minuutteja.
Synnytystä edeltävistä supistuksista kertoo esimerkiksi se, että vatsa muuttuu yhä kovemmaksi. Se muuttuu kovaksi tiettyyn pisteeseen asti ja palaa sen jälkeen normaaliin tilaansa – ja tämä toistuu yhä uudelleen. Vatsan kovaksi muuttumiseen voi liittyä kohdun seinämien jännittymistä, mikä helpottaa vauvan liikkeiden tunnistamista.
Riippuen vauvan asennosta, äiti tuntee supistusten aikaansaamaa kipua tavalla tai toisella. Jaamme esimerkkejä erilaisista tuntemuksista alla.
1. Voimakkaat krampit
Jos olet joskus kärsinyt kuukautiskivuista, voit kuvitella, miltä krampit tuntuvat. Synnytyksen aikaiset krampit ovat kuitenkin huomattavasti voimakkaampia kuin ne, joihin olet tottunut kuukautisten aikana. Jotkut äidit sanovat, että supistuksista johtuvat krampit tuntuvat siltä kuin kärsisi samaan aikaan kuukautiskivusta, krampeista ja vatsakivusta.
2. Kipu lantiossa ja selässä
Tämän tyyppinen kipu on tavallista, jos vauva on asettunut äidin selkää vasten. Synnyttäneet naiset ovat sanoneet tämän tuntuvan siltä kuin lantio etenisi venyen kauemmaksi selästä.
3. Siedettävä kipu
Kyllä, synnytyskipu voi olla myös siedettävää. Monet pelkäävät synnytystä todella paljon ja ovat huolissaan siitä, kestävätkö kipua. Kun aikaa kuluu, nainen pelkää kivun pahenevan entisestään. Osa synnyttäneistä kuitenkin kertoo synnytyksen jälkeen, ettei kokemus ollutkaan niin kauhea kuin hän oletti, vaan olikin siedettävää.
Toivomme, että jakamamme tiedot auttavat sinua päättelemään, onko synnytys alkamassa vai ovatko kyseessä esimerkiksi harjoitussupistukset. Jos sinulla on kysymyksiä siinä vaiheessa, kun synnytys lähestyy, kätilö tai lääkäri pystyvä vastaamaan niihin ja selittämään tarkasti, mitä kehossasi tapahtuu.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brown, H. Trabajo de parto. Manual MSD- Versión para público general. [En línea].
- ¿Cuáles son las etapas del trabajo de parto?– NIH Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Human Development.