Henkinen tuki raskauden jälkeen
Ensimmäiset 40 synnytyksen jälkeistä päivää luokitellaan raskauden jälkeiseksi ajaksi. Tänä aikana nainen sopeutuu uuteen fyysiseen ja psyykkiseen todellisuuteen. Nykyään tilanne on monissa paikoin toinen, mutta aikaisemmin – ja vielä nykyäänkin joissain kulttuureissa – naiset huolehtivat sekä lapsista että synnyttäneistä äideistä yhdessä. Sekä käytännöllinen että henkinen tuki raskauden jälkeen on erittäin tärkeää.
Yhteiskunta ja sen mukana toimintatavat ovat kuitenkin muuttuneet paljon. Nykyään isät ovat entistä tiiviimmin osa lapsen kasvattamista ja hoitamista, mutta muut sukulaiset voivat asua kaukana, ja heiltä on vaikea saada tukea. Tuloksena vanhempien saattaa olla hankala löytää apua uuden vauvan kanssa.
Vaikka moderni sosiaalinen ympäristömme ei tee oman tukiverkoston rakentamisesta ja löytämisestä helppoa, se ei poista avun tarvetta synnytyksen jälkeisenä aikana. Itse asiassa useimmat naiset tarvitsevat tukea kohdatakseen raskauden jälkeisen arjen pyörittämisen kaikkine muutoksineen.
Henkinen tuki raskauden jälkeen
Meidän tulee ottaa huomioon, että synnyttämisen jälkeen tarvitsemme aikaa toipuaksemme sekä rakentaaksemme sosiaaliset, biologiset, sekä psykologiset elämänalueemme uudelleen. Uuden elämän aloittaminen tuoreena äitinä ja vastasyntyneestä vauvasta huolehtiminen johtaa useimmiten aluksi pienoiseen kaaokseen ja voi käydä jopa hieman hulluksi ennen kuin uusiin rutiineihin on tottunut.
Raskauden jälkeisenä aikana jokainen tuntemus voi tuntua uudesta äidistä ylikuormittavalta. Äidit eivät voi tuntea oloaan aina iloisiksi ja onnellisiksi, eivätkä he pompi ilosta herätessään joka aamu viideltä syöttämään vastasyntynyttä vauvaansa.
Jatkuvan vastuunkantamisen tunne on useimmille uusille äideille tuttua. Se on epäilemättä yksi suurimpia uhrauksia jonka äidit joutuvat tekemään tämän itsensä uudelleen löytämisen ajanjaksona. Uuteen arkeen totutteleminen vauvan kanssa ei ole aina helppoa, eikä sen pidäkään olla.
Identiteetin kadottaminen raskauden jälkeisenä aikana
Äidiksi tuleminen tarkoittaa uuden identiteetin omaksumista. Täytyy jättää taaksemme maailma johon on totuttu ja säännöt joiden mukaan olemme tottuneet elämään ennen vauvan tuloa.
Kaikki nämä sisällä tapahtuvat muutokset voivat saada meidät viettämään tietynlaista suruaikaa. Tuntuu siltä, että emme enää koskaan voi palata ennalleen sellaiseksi ihmeelliseksi, aktiiviseksi, charmikkaaksi, älykkääksi ja omistautuneeksi naiseksi joka olimme ennen vauvan saapumista elämäämme.
Tämä johtuu siitä, että läpikäymme traumaa sekä tunne-, että fyysisellä tasolla, jolloin myös menetämme perspektiivimme asioiden todellisesta laidasta. Emme enää työskentele samassa tutussa paikassa, harrastuksillemme ei jää enää samalla tavalla aikaa ja vapaa-ajan viettäminen jää vähiin.
Tuttujen asioiden tilalle on tullut rutiini, joka tuntuu nielaisevan meidät kokonaisina. Tuntuu kuin olisimme myöhästyneet junasta ja jääneet laiturille odottamaan paluuta takaisin maailmaan jonka joskus tunsimme.
Raskauden jälkeisenä aikana meistä kehkeytyy ihmisiä, joilla on ainoastaan yksi rooli elämässään. Sinä hetkenä kun vauvamme syntyy, meistä tulee äitejä. Näemme koko maailman uudesta näkökulmasta, kun katselemme sitä vauvamme silmien kautta, emmekä joskus edes tunnista itse itseämme kun katsomme kuvaa peilissä.
Vahva äidinvaistomme voi saada meidät hyvinkin herkiksi sekä tunteellisiksi. Ajatukset saattavat tuntua sumuisilta ja tunteet ylitsepääsemättömän hämmentäviltä ja voimakkailta.
Kun otamme huomioon kaikki nämä asiat niin huomaamme, että raskauden jälkeisenä ajanjaksona tuki ja turva läheisimmiltämme ei ole pelkästään suositeltavaa, vaan välttämätöntä.
Tämä mielessä pitäen, suosittelemmekin puhumaan asioista sekä raskauden jälkeisen ajan vaikeuksien kohtaamisesta läheistesi kanssa. Näin uusi arki vauvasi kanssa voi alkaa tasapainossa ja uuden minäsi hahmottamisesta tulee huomattavasti helpompaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Byrd JE, Hyde JS, DeLamater JD, Plant EA. (1998). Sexuality during pregnancy and the year postpartum. J Fam Pract. 1998 Oct; 47(4):305-8.
- Enderle, C. D. F., Kerber, N. P. D. C., Lunardi, V. L., Nobre, C. M. G., Mattos, L., & Rodrigues, E. F. (2013). Condicionantes y/o determinantes del retorno a la actividad sexual en el puerperio. Revista Latino-Americana de Enfermagem, 21(3), 719-725. http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S0104-11692013000300719&script=sci_arttext&tlng=es
- Gómez Cantarino, S., & Moreno Preciado, M. (2012). La expresión de la sexualidad durante la gestación y el puerperio. http://rua.ua.es/dspace/handle/10045/24154
- González Labrador, I., & Miyar Pieiga, E. (2001). Sexualidad femenina durante la gestación. Revista cubana de medicina general integral, 17(5), 497-501. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21252001000500015