12 raskaudenaikaista stimulaatioharjoitusta
Vaikka väittämä saattaakin kuulostaa oudolta, ihminen oppii jo ennen syntymäänsä, jos hän saa osakseen oikeanlaista stimulointia raskausaikana. Raskauden viimeisellä kolmanneksella sikiön hermojärjestelmän ollessa jo kehittynyt ja toimiva, vanhempien on hyvä stimuloida vauvaa. Tässä artikkelissa kerromme, mistä stimulaatioharjoitukset koostuvat ja minkä tyyppisiä harjoituksia on olemassa sekä esittelemme 12 toimivaa raskaudenaikaista stimulaatioharjoitusta jokaisen lasta odottavan perheen tarpeisiin.
Sen lisäksi, että stimulaatio auttaa kehittämään vauvan fyysisiä ja emotionaalisia ominaisuuksia, se auttaa myös luomaan yhteyden lapsen ja vanhempien välille. Harjoituksia suositellaan toistettavan päivittäin niiden tehon varmistamiseksi, mutta vauvaa ei kuitenkaan tule uuvuttaa liiallisella harjoittelulla.
Raskaudenaikaisten stimulaatioharjoitusten tyypit
Motoriikan stimulointi
Motoriikan stimulointi auttaa vauvaa kehittämään käsitystä tilasta ja liikkeestä, johtuen äidin eri asennoista.
Näköaistin stimulointi
Tällaisen harjoitukset stimuloivat vauvan verkkokalvoa ja auttavat lasta tottumaan valoon. Visuaalinen stimulaatioharjoitus auttaa lasta valmistautumaan syntymään ja uuteen ympäristöön ja edistää lapsen uteliaisuutta ja tarkkaavaisuutta.
Tuntoaistin stimulointi
Vatsan koskettaminen päivän mittaan on fyysinen tapa olla yhteydessä ja vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Harjoituksia voidaan suorittaa koskettamalla vatsaa eri tavoin – esimerkiksi taputtelemalla, silittelemällä tai hieromalla.
Kuuloaistin stimulointi
Kuulo on ensimmäisiä vauvalle kehittyviä aisteja. Siksi onkin suositeltavaa tehdä stimulaatioharjoituksia, jotka harjoittavat tätä aistia. Vanhemmat voivat esimerkiksi kuunnella musiikkia, tuottaa erilaisia ääniä ja puhua lapselle.
12 raskaudenaikaista stimulaatioharjoitusta
Keinutuolissa keinuminen
Keinu keinutuolissa hellävaraisesti tasaineen tahtiin.
Uiminen
Kellu uima-altaassa ja liiku hienovaraisesti ilman, että painut pinnan alle.
Yksin tai kumppanin kanssa tanssiminen
Varaa joka päivä aikaa tanssimiselle. Tee pehmeitä liikkeitä ja sulavia käännöksiä ja tanssi toisinaan kumppanisi kanssa niin, että hän koskee vatsaasi, jotta vauva tuntee isänsä kosketuksen. Tällä tavoin stimuloitte lastanne niin motorisesti kuin sensorisestikin.
Taskulampun käyttäminen
Kohdista taskulampun valo vatsaan ja liikuta sitä, jotta vauva voi seurata sen valoa.
Kauniin sään hyödyntäminen
Kun ulkona on aurinkoinen sää, ota viiden minuutin ajan aurinkoa paljaalle vatsallesi. Tällä tavoin luonnonvalo saavuttaa lapsen.
Vatsan silittäminen
Silitä vatsaasi hellästi kämmenelläsi.
Vatsan hierominen voiteen avulla
Voit stimuloida lastasi hieroen vatsaasi kosteusvoidetta pyörivin liikkein.
Sormenpäillä vatsan koskettelu
Kosketa vatsaasi sormenpäillä nopein liikkein joka puolelta.
Vauvan kanssa leikkiminen
Paina hellästi sitä vatsan kohtaa, johon vauva potkii.
Musiikin kuuntelu
Kuuntele musiikkia sopivalla voimakkuudella. Musiikin kuuntelu auttaa luomaan yhteyden vauvan ja ympäröivän maailman välille. Riippuen musiikin tyylistä ja temposta vauva voi tuntea olonsa rentoutuneeksi tai kiihtyneeksi. On suositeltavaa kuunnella rauhallista instrumentaalista musiikkia.
Lapselle puhuminen
Sinun ja kumppanisi kannattaa puhua tai laulaaa vauvalle kuin hän olisi jo kohdun ulkopuolella seurassanne. Sekä äidin että isän on hyvä puhua lapselle, jotta tämä oppii tunnistamaan eri ääniä. Samalla myös lapsen ja vanhempien välinen yhteys vahvistuu.
Erilaisten äänten kuunteleminen
Erilaiset äänet valmistavat lasta kohtaamaan ulkomaailman. Nämä äänet syntyvät päivittäisestä elämästäsi ja elämäntyylistäsi, esimerkiksi kokkauksesta, ulkona kävelystä ja kaduilla kulkevista autoista. Nämä äänet ovat vauvalle tuttuja hänen saapuessaan maailmaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että raskaudenaikaisia stimulaatioharjoituksia tekevillä vanhemmilla on vahvempi ja syvempi yhteys lapseen. Joten varaa siis aikaa stimuloidaksesi vauvaasi ja kommunikoidaksesi hänen kanssaan raskauden aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aguilar Cordero, M. J., Vieite Ravelo, M., Padilla López, C. A., Mur Villar, N., Rizo Baeza, M., & Gómez García, C. I. (2012). La estimulación prenatal: Resultados relevantes en el periparto. Nutrición Hospitalaria, 27(6), 2102-2108. Disponible en: https://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S0212-16112012000600041&script=sci_arttext&tlng=en
- Anta Sanz, A. (2021). El desarrollo musical en la etapa de 0 a 3 años. [Trabajo de Fin de Grado, Universidad de Valladolid] . Repositorio Institucional. Disponible en: https://uvadoc.uva.es/handle/10324/48948
- Cardenas Macedo, M. G. G., Sánchez Dávila, D. K., Bartra Reategui, D. A., Ampuero Fernández, D. E., Arévalo Fasanando, D. L., Delgado Bardales, D. J. M., & Valera Vega, D. O. (2022). Programa de estimulación prenatal: base para el desarrollo motor de los neonatos del hospital ESSALUD de Tarapoto. Ciencia Latina Revista Científica Multidisciplinar, 6(1), 2170-2200. Disponible en: https://ciencialatina.org/index.php/cienciala/article/view/1643
- d’Oliveira, Nora y Bove, María Isabel (2019) Hola bebé, desde el embarazo hasta el primer año de vida. Fondo de las Naciones Unidas para la Infancia, Unicef, Uruguay. Disponible en: https://www.unicef.org/uruguay/hola-bebe
- Llocclla, M. (2019). Conocimiento sobre la técnica motora y visual de la estimulación prenatal en las gestantes atendidas en el Hospital de Lircay, 2017. [Tesis de grado, Universidad Nacional de Huancavelica]. Disponible en: https://repositorio.unh.edu.pe/items/f366c118-1fd5-436c-8c53-dceebfc472d9/full
- Maldonado González, M. C., & Oliva Pozuelos, A. G. (2008). Estimulación prenatal dirigida a mujeres en el último trimestre de embarazo [Tesis de Grado, Universidad de San Carlos de Guatemala]. Repositorio del Sistema Bibliotecario de la Universidad San Carlos de Guatemala. Disponible en: http://www.repositorio.usac.edu.gt/14322/
- Paniagua, R. G., & Castañeda, A. Z. (2020). Desarrollo, elaboración y control de un preparado cosmético antiestrías. FarmaJournal, 5(2), 51-62. Disponible en: https://revistas.usal.es/cinco/index.php/2445-1355/article/view/23633/24369
- Romero Ibarra, O., & Olivo Solis, J. (2015). La actividad física y la estimulación prenatal en la etapa de gestación. CIENCIA UNEMI, 8(15), 60-68. Disponible en: https://ojs.unemi.edu.ec/index.php/cienciaunemi/article/view/200
- Vivas Polo, F. (2019). Intervención educativa prenatal. [Trabajo de Fin de Grado, Universidad de Salamanca] Repositorio Documental Gredos. Disponible en: https://gredos.usal.es/handle/10366/139633
