5 vaihtoehtoa läksyille lomalla
Vaikka loma onkin hengähdystauko koulusta ja arjen tiukoista rutiineista, se ei tarkoita, etteikö lasten oppimista ja uteliaisuutta voisi edistää muilla tavoilla. Se voidaan tehdä erityisesti pelillistämisen kautta niin, että uutta opitaan leikin lomassa. Tässä on 5 vaihtoehtoa läksyille lomalla.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Loman jälkeinen alakulo lapsella
5 vaihtoehtoa läksyille lomalla
Olipa kyseessä kesäloma, joululoma tai pääsiäisloma, on erittäin tärkeää asettaa loma-ajalle erilainen rytmi kuin arkena. On aika antaa lasten levätä ja perehtyä heitä kiinnostaviin asioihin vapaammalla tavalla. Katsotaanpa seuraavaksi joitakin vaihtoehtoja läksyille lomalla.
1. Järjestä tekemistä ulkona
Säästä riippuen voitte lähteä esimerkiksi vaeltamaan, eväsretkelle, telttailemaan, pyöräilemään, luistelemaan, kelkkailemaan jne. Voit myös ehdottaa lapsille tekemistä, joka liittyy heidän lempiaineisiinsa koulussa. Esimerkiksi hyönteisistä kiinnostuneille lapsille voi ehdottaa retkeä, jossa tutkitte ja perehdytte erilaisiin ötököihin. Näin tarjoat lapsille käytännönläheisen ja antoisan oppitunnin, joka korvaa kuvien katsomisen koulukirjoista.
2. Tutustu lasten kiinnostuksenkohteisiin
Lapsilta kannattaa kysyä seuraava kysymys: mitä haluaisitte tehdä tänään? Tällä tavalla et ainoastaan tee tilaa vuoropuhelulle ja saa tietää lastesi kiinnostuksenkohteita, vaan autat heitä myös pääsemään itselleen mieluisten asioiden pariin ja harjoittamaan itsenäisyyttään. Joskus vastaukset voivat paljastaa mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi yhtenä päivänä he saattavat haluta nukkua pitkään tai syödä aamiaista sängyssä.
3. Järjestä aktiviteetteja, joita lykkäät aina “toiselle päivälle”
Arkena emme välttämättä anna lasten ottaa kaapin perältä tiettyä lautapeliä, koska sen pelaaminen tai pois siivoaminen kestää liian pitkään. Meillä on myös tapana hylätä isot palapelit, koska niitä ei pysty säilyttämään missään ennen kuin ne saadaan valmiiksi. Kotona vietetty loma on täydellinen tilaisuus toteuttaa tällaiset ideat käytännössä.
4. Vahvista koulussa opittua
Pitkä loma, kuten kesäloma, on oiva tilaisuus vahvistaa koulussa opittua. Tätä ei kuitenkaan tule tehdä ensisijaisena toimintana, vaan pääasiallisen aktiviteetin ohessa. Voit esimerkiksi harjoituttaa lapsilla muistia, organisointikykyä ja tiettyjä laskutoimituksia pyytämällä heitä auttamaan sinua ostoslistan laatimisessa ja ruokaostoksilla käymisessä. Lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä taas voidaan vahvistaa iltasadun aikana.
5. Laadi idealista
Kukin perheenjäsen voi valita yhden aktiviteetin yhdelle viikonpäivälle. Avainasia tässä on yhdessä sopiminen, monimuotoisuutta tuova aivoriihi sekä vuorottelu aktiviteettien ja luppoajan välillä.
Meidän ei kuitenkaan tule korvata yhtä lukujärjestystä toisella, eikä lomalla tarvitse suorittaa vihkon täydeltä aktiviteetteja. Kyse on myös luppoajasta, siitä että lapset saavat itse päättää huvinsa ja välillä jopa tylsistyä. Tylsyys edistää luovuutta ja panee lasten aivonystyrät töihin, kun he joutuvat keksimään itselleen tekemistä.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin: Kuinka selviytyä loman päättymisestä: 6 suositusta
Nämä aktiviteetit ovat toisenlainen tapa oppia
Loma on hyvä tilaisuus vahvistaa koulussa opittua. Eri ajankohtien merkitystä ei kuitenkaan tule sekoittaa. Lomat kutsuvat meitä elämään omaan tahtiimme ja haluamallamme tavalla. Sen sijaan muina ajankohtina noudatetaan tarkkoja aikatauluja ja rutiineja sekä tehdään läksyt.
Samalla meidän on laajennettava omaa käsitystämme oppimisesta. Esimerkiksi uinti, pyöräily ja ruoanlaitto pistävät nekin aivonystyrät töihin ja opettavat muunlaisia taitoja. Oppiminen ei siis rajoitu vain koulunpenkillä istumiseen tai läksyjen tekemiseen, vaan mikä tahansa kokemus voi olla oppitunti.
Älä unohda luppoaikaa
Lasten on tärkeää oppia jo pienestä pitäen, että vapaa-aikakin voi olla tuottoisaa. Kun pysähdymme huilaamaan, voimme oppia jotakin itsestämme ja herättää luovuutemme, joka usein tukahtuu velvollisuuksien taakan alle. Jos emme salli lapsille luppoaikaa, he saattavat alkaa ajatella, että ainoastaan aikaansaaminen on hyödyllistä ajankäyttöä (kuten opiskelu tai työnteko). Tämä johtaa syyllisyydentunteeseen rentoutuessa tai pidettäessä hauskaa.
Ehkä meidän aikuisten on muutettava omaa ajattelutapaamme, sillä nyky-yhteiskunta sanoo meille, että menestys ja arvo mitataan työtuntien määrällä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Luisa Arroba, María, Manzarbeitia, Paloma (2009).El tiempo libre de los niños. Anales de Pediatría Continuada. Vol. 7. Núm. 6. pp 373-379. DOI: 10.1016/S1696-2818(09)73210-X
- Sanz Cano, Pedro Juan. (2019). El juego divierte, forma, socializa y cura. Pediatría Atención Primaria, 21(83), 307-312. Epub 09 de diciembre de 2019. Recuperado en 08 de agosto de 2022, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1139-76322019000300022&lng=es&tlng=es.
- Monge, María de los Ángeles, & Meneses, Maureen (2001). El juego en los niños: enfoque teórico. Revista Educación, 25(2),113-124.[fecha de Consulta 7 de Agosto de 2022]. ISSN: 0379-7082. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=44025210
