Mitä tapahtuu, jos lapsi ei leiki? 8 huolestuttavaa oiretta
Leikkiminen on lapsille hyvin terveellistä, sillä leikin avulla he voivat tutkia maailmaa ympärillään. Erilaisten leikkien kautta he oppivat imitoimaan aikuisia, kokeilemaan asioita, ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään tajuntaansa ja luovuuttaan. Oikeastaan jos lapset eivät leiki, sillä voi olla heidän tulevaisuuksiinsa negatiivisia seurauksia.
Nykypäivänä lapsilla on aina vain vähemmän mahdollisuuksia leikkiä. Lasten aikataulut ovat yleensä kiireisiä ja täynnä aktiviteetteja, jotka vievät kaiken heidän päivittäisen aikansa, eikä leikille jää tilaa.
Koulu, urheilujoukkueet, kielten opiskelu, tanssiminen, kamppailulajit, musiikki ja koko joukko muita aktiviteetteja täyttävät pienokaistemme päivittäisen elämän. Ja niin he saapuvat kotiin päivän päätteeksi uupuneina, eivätkä halua enää leikkiä.
Eikä heillä ole aikaa leikkiä vapaasti halutessaan. Perheen on välttämätöntä ymmärtää, että leikkiminen tarkoittaa oppimista, ja että leikkiajat ovat olennainen osa lapsen kehitystä.
Mitä tapahtuu, jos lapsi ei leiki?
1. Luovuuden ja mielikuvituksen puute
Luovuus on elämässä olennaisen tärkeää. Se on avain, jonka avulla voimme ratkaista ongelmia ja selvitä monista erilaisista tilanteista. Se maailma, jonka lapset luovat leikkiensä aikana, muuttuu heille todeksi.
Lasten luovuus puhkeaa kukkaan leikkien kautta. Leikin puutteen on osoitettu rajoittavan lasten kykyä keksiä omia, itsestä lähtöisin olevia ajatuksia.
2. Oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden puuttuminen
Kun lapset varttuvat, heidän on lakattava tukeutumasta täysin vanhempiinsa ja kehitettävä hiukan itsemääräämisoikeutta.
Leikkiminen on välttämätöntä tämän tapahtumiseksi, sillä lapset tekevät leikkiessään päätöksiä, ratkaisevat ongelmia ja toimivat ilman aikuisen ohjeita ja kehotuksia. Leikkiminen tuo esiin lapsen oman tahdon.
Ja leikit ovat harjoitusta tälle itsenäisyydelle. Leikin puute aiheuttaa lapsissa turvattomuutta ja riippuvuutta.
3. Ujous
Lapset, jotka eivät leiki pienestä pitäen, ovat yleisesti ottaen ujoja ja epävarmoja. He epäilevät kaikkea, mitä he tekevät, ja häpeävät jokaista tilannetta, jossa heidät asetetaan valokeilaan.
Ujous on monesti lähtöisin vanhemmista, jotka sanelevat lapselle aina mitä tehdä. Tämän lisäksi he toruvat lasta asioiden epäonnistuessa.
Näissä tapauksessa he ovat lapsia, jotka eivät ole saaneet tilaa leikkiä vapaasti saadakseen purettua energiaansa ja potentiaaliaan, tai löytääkseen omia lahjojaan.
Nämä lapset eivät ole saaneet kokeilla asioita tai tuntea voivansa saavuttaa mitä tahansa tavoitteita, joihin he sitten tähtäävätkin.
4. Vaikeudet samaistua muihin
Leikkiminen edesauttaa sosiaalisten taitojen kehitystä. Suurin osa ihmisen tarvitsemista sosiaalisista taidoista, jotta hän voisi menestyä elämässä, saadaan lapsuuden leikeistä.
Leikkimällä lapset oppivat hillitsemään itseään, neuvottelemaan, työskentelemään tiiminä, odottamaan ja jakamaan. Leikin puute tuottaa eristyneitä ihmisiä, jotka keskittyvät vain itseensä.
5. Vajaaksi jäänyt emotionaalinen kehitys
Leikki on lasten emotionaalisen kehityksen kannalta tärkeä asia. Mielikuvitusleikit ovat hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta lapset oppivat paljon itsestään ja voivat heijastaa tunteitaan ilman rajoituksia.
He kuvittelevat itsensä ylittämässä ongelmiaan ja pelkojaan sekä selviytymässä vaarallisista tilanteista. Tällaisista visualisoinneista kehkeytyy heille todellisia tilanteita, jotka rikastuttavat heitä.
Leikkiminen saa lapset tuntemaan olonsa voimakkaiksi ja itsenäisiksi, ja tämä taas tukee heidän emotionaalista vakauttaan.
6. Huono käytös
Lapsen huono käytös on monesti itse asiassa tulosta siitä, että hänellä ei ole ollut tilaisuutta leikkiä. Lapset purkavat paineitaan leikkien kautta. Leikkiminen on eräänlainen vapauttava tapahtuma, joten jos lapset eivät leiki, heidän on purettava paineitaan muilla tavoilla.
Psykologit ovat asiasta huolestuneita: tietokonepelit ovat monella tavalla rajoittavia, eivätkä juuri tarjoa lapselle rikastusta. Tästä syystä, vaikka videopelit voivatkin toimia täydennyksinä leikkiin, niin tärkein asia on vapaa leikki ilman ennaltamäärättyjä rajoituksia.
Ihannetapauksessa lapsella olisi muiden lasten kanssa jaettujen leikkihetkien ohessa myös hetkiä, jolloin hän leikkii itsenäisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Dodd, H. F., & Lester, K. J. (2021). Adventurous play as a mechanism for reducing risk for childhood anxiety: a conceptual model. Clinical child and family psychology review, 24(1), 164-181. https://link.springer.com/article/10.1007/s10567-020-00338-w
- Sanz Cano, P. J. (2019). El juego divierte, forma, socializa y cura. Pediatria atencion primaria, 21(83), 307-312. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7991225
- Segarra, M. L., Muñoz, V. M. D., & Segarra, M. J. (2020). Juego libre incluido: Propuesta innovadora para el desarrollo de la creatividad en Educación Infantil. Congreso Internacional de Investigación e innovación en educación infantil y primaria. https://digitum.um.es/digitum/handle/10201/87593
- Urbina, M. R. N., & Aguinaga, M. C. P. (2020). El juego en la identidad y autonomía del niño. UCV Hacer, 9(1), 11-17. http://revistas.ucv.edu.pe/index.php/ucv-hacer/article/view/551/532
- Yogman, M., Garner, A., Hutchinson, J., Hirsh-Pasek, K., Golinkoff, R. M., Committee On Psychoocial Aspects Of Child And Family Health, & Council On Communications And Media. (2018). The power of play: A pediatric role in enhancing development in young children. Pediatrics, 142(3), e20182058. https://publications.aap.org/pediatrics/article/142/3/e20182058/38649/The-Power-of-Play-A-Pediatric-Role-in-Enhancing