Lasten leikit ovat erittäin tärkeitä kehitykselle, ja ne muuttuvat lapsen vaiheen mukaan.
Kun lapsesi kasvaa, hän tulee tarvitsemaan erilaisia stimuloinnin lähteitä. Hän muokkaa leikin kuvioita edetessään, ja hän oppii uusia taitoja sekä alkaa kiinnostua asioista omillaan.
Kaikki lapsesi tekeminen yleensä muuttuu ajan kuluessa. Vauvat aloittavat vain vähäisillä kyvyillä leikkiä, ja heidän kasvaessaan leikit muuttuvat yhä hienostuneemmaksi.
Lapset mukauttavat leikkejään omaan kehityksen tasoonsa automaattisesti, mutta on meistä kiinni, annameko me heille tähän työkaluja avuksi.
Jotta voisit ymmärtää sen kehityksen tason, jolla lapsesi nyt on, katso vain kuinka hän leikkii. Tämä on paras osoitus lapsen kypsyydestä ja siitä, miten hänen persoonallisuutensa on kehittynyt.
Tapa, jolla lapsesi leikkii, tulee spontaanisti – se on yksi niistä asioista, jotka kuuluvat lapsen kehityksen tasoon. Tämän vuoksi saatatkin nähdä, että hänen kiinnostuksenkohteensa muuttuvat suhteellisen nopeasti.
Tästä huolimatta ei kuitenkaan ole mitään tiettyä ikää, jolloin lapsi alkaa leikkiä. Vauvat leikkivät hyvin pienestä lähtien, vaikka emme aina huomaakaan tämän tapahtumista.
Kuten mainitsimme, leikin tyyppi riipppuu lapsen kehityksen tasosta, ja vauvojen leikki saattaa olla vaikeampaa huomata ja seurata.
Samoin lapsuuden leikki eroaa vauvojen ja lasten kohdalla oman persoonallisuuden mukaan.
Siksi onkin niin, että jopa samanikäisten lasten keskuudessa voi olla eroja siinä, kuinka he leikkivät tai mistä leluista he pitävät eniten.
Toisin sanoen on olemassa lapsuuden leikkien kuvioita kehityksen tason mukaan, mutta se miten nämä näkyvät, riippuu jokaisesta lapsesta ja hänen uniikista persoonallisuudestaan.
Jotta voisit ymmärtää lapsesi jokaista kehitysvaihetta, anna hänen leikkia itse haluamallaan tavalla – lapsesi tulisi olla se, joka valitsee leikin.
Kun olet tunnistanut, minkä tyyppisestä leikistä lapsi pitää, voit auttaa häntä oppimaan käyttämällä sopivia työkaluja hänen kehitystään ajatellen.
Jos haluat tietää enemmän eri tyyppisistä lasten leikeistä, jotka ovat tyypillisiä eri ikäryhmissä, jatka lukemista – nyt kuvaamme eräät yleiset kategoriat.
Tällainen leikki alkaa jo ensimmäisinä elämän päivinä, ja se kestää noin kahden vuoden ikään. Motoriset leikit keskittyvät erilaisten liikkeiden tekemiseen.
Tämä edistää uusien kykyjen kehittymistä sekä auttaa lapsia hallitsemaan omaa kehoaan. Tässä vaiheessa lapsi myös saa harjoitusta erilaisten tavaroiden hallinnasta.
Tämän tyypin leikit ilmaantuvat kuvaan noin 2,5-3 vuoden iässä. Vaikka fantasia onkin tekijä, joka on koko lapsuuden ajan leikeissä mukana, tässä vaiheessa symbolisuus alkaa olla huomattavampaa.
Roolileikit ja eri tavaroiden käytön kuvitteleminen on tyypillistä noin kolmen ikävuoden vaiheilla. Tässä vaiheessa lapsi näkee rajattomia mahdollisuuksia lähes kaikessa.
Rakentamisleikit ovat sellainen vaihe lapsen elämässä, johon kuuluu nopea taitojen kehittyminen. Nämä leikit tulevat kuvaan noin viiden vuoden iässä, ja ne ovat suosittuja noin seitsemään vuoteen asti.
Tässä vaiheessa lapsella on suurempi henkinen kyky monimutkaisten rakenteiden luomiseen,ja hän saattaa leikkiä näitä leikkejä onnelllisena monien tuntien verran.
Seitsemään vuoteen tultaessa lapset ovat kehittäneet suuriman osan fyysisistään ja henkisistä kyvyistään, mutta sosiaaliset taidot ovat vielä kehittämistä vaativia. Siksi tässä vaiheessa lapsuutta leikki keskittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Tämän ikävaiheen lapset leikkivät ryhmissä sääntöjen mukaan, ja he muodostavat ryhmiä muiden lasten kanssa perustuen aikuisten käytöstä muistuttavaan vuorovaikutukseen. Lapset pystyvät tässä vaiheessa esimerkiksi olemaan oma-aloitteisia urheilun tai lautapelien suhteen.
Vauvat tarvitsevat runsaasti lepoa ja unta terveen kehittymisen takaamiseksi. Erilaisiin aktiviteetteihin osallistuminen hereilläoloaikana on kuitenkin elintärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Vauvauinti on erinomainen tapa stimuloida lapsen kehoa ja mieltä. Tämän lisäksi vedessä tapahtuma leikkiminen vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä sidettä…
Lievä kielen oppimisen viive voidaan määritellä lieväksi vaikeudeksi kielen kehittymisen alkuaikoina. Kyseessä ei siis ole pitkäkestoinen ongelma. Kun lapsella ei ole kielellisiä kykyjä, jotka normaalisti liitetään kyseisen ikäiseen lapseen, hänellä on todennäköisesti viive kielen oppimisessa. Tavallisimmat syyt kielen oppimisen viivästymiseen ovat ylisuojelu ja…
Missä iässä lapsen on hyvä aloittaa yksin suihkussa käyminen? Kyseessä on tärkeä päätös, joka merkitsee lapsen itsenäistymisen alkamista. Vanhempien tulee ottaa huomioon muutama tekijä ennen kuin lapsi saa käydä suihkussa itsenäisesti. Kylvettäessään lastaan, vanhempi saattaa huomata tämän haluavan pestä itse…
Imetyksen jatkaminen töihin palaamisen jälkeen on hyvä tapa pitää yllä sitä tiivistä suhdetta, jonka äiti on rakentanut lapsensa kanssa ensimmäisten yhteisten kuukausien aikana. Se antaa myös runsaasti turvaa ja mukavuutta, ja lisäksi rintamaito suojaa vauvaa tartunnoilta. Tänään kerromme, kuinka töiden ja imetyksen yhdistäminen…
Jokainen meistä tietää lasten kasvavan ja muuttuvan päivä päivältä vähemmän riippuvaisiksi vanhemmistaan. Kysymys kuuluukin, missä vaiheessa lapsi voi jäädä yksin kotiin? Suomen laissa ei määritellä, milloin lapsen voi jättää yksin kotiin. Lastensuojelulaki määrää, että viranomaisten on puututtava asiaan, jos lapsen…
Ryömimisen aloittamisen ja ensimmäisten askelten myötä lapsen kaatuminen on entistä todennäköisempää. Lapsilla on taipumus levottomuuteen ensimmäisten elinvuosien aikana, mikä osaltaan lisää kaatumisen riskiä. Lapsen kaatuminen onkin asia, joka vanhempien tulee vain kohdata. Vaikka kaatuneen lapsen lohduttaminen onkin tärkeää, vielä tärkeämpää on pyrkiä estämään…
