Walt Disneyn vaikutus lastenelokuviin

Ensimmäiset valkokankaalla esitetyt elokuvat kertoivat aikuisista ja olivat myös suunnattuja aikuiselle yleisölle. Vuonna 1932 tähän tuli muutos, kun eräs visonääri loi värillisen animoidun elokuvan, joka oli suunnattu sekä aikuisille että lapsille. Walt Disneyn tuottama Kukkia ja puita oli historian ensimmäinen värielokuva.

Walt Disneyn vaikutus lastenelokuviin

Ennen 1930-lukua animaatioelokuvat ja kuvat sekä dialogit olivat suunnattuja lähinnä aikuiselle yleisölle. Animaatioformaateissa ilmeni tietynlaista ironiaa sekä häivähdys kaksimielisyyttä. Tässä vaiheessa Walt Disney käytännössä dominoi lastenelokuvien maailmaa. Monella tapaa lapsille suunnatut elokuvat olivat jonkinlaista jatkumoa lastenkirjallisuudelle. Tästä syystä niiden dialogi perustui (ja perustuu edelleen) viestiin lapsen kasvusta ja kehityksestä.

• 1934-1943: Tänä aikana Walt Disney lanseerasi neljä elokuvaa, jotka muokkasivat vahvasti elokuvateollisuutta. Lumikki ja seitsemän kääpiötä– sekä Pinokkio– elokuvien lisäksi ennen toista maailmansotaa ilmestyivät myös elokuvat Dumbo ja Bambi.
• 1954-1973: Ensimmäinen Disneyland- huvipuisto kiihdytti lastenelokuvien tuottamista entisestään. Näihin elokuviin lukeutuivat klassikoiksi muodostuneet Prinsessa Ruusunen,Viidakkokirja sekä ensimmäinen lapsille suunnattu toiminnan täyteinen elokuva Maija Poppanen.
• 1980-2000: Tässä vaiheessa lastenelokuvat täyttivät elokuvateatterit. Innovatiiviset julkaisut, kuten Pieni Merenneito sekä Kaunotar ja hirviö olivat oikeita kassamenestyksiä. 1990-luvun puolivälissä Aladdin ja Leijonakuningas muodostivat silloisen lapsille suunnattujen elokuvien virstanpylväät.

Disney-elokuvien edistämät arvot

Walt Disneyn brandille on hyvin ominaista se, että jokainen sen julkaisema elokuva promoaa ja opettaa jotakin tiettyä arvoa, ja näin on ollut aivan alusta asti. Pinokkio– elokuvassa korostetaan vilpittömyyden hyvettä, ja Kaunotar ja hirviö– elokuvassa käsiteltiin fyysisen kauneuden pintapuolisuuteen liittyviä ongelmia.

Mikki Hiiren luomisesta alkanut Walt Disneyn yhtiö pystyi jopa sovittamaan eri kirjallisuuden teoksia valkokankaalle. Tällaisista elokuvista esimerkkinä Hercules ja Notre Damen kellonsoittaja. Jälkimmäinen näistä on Victor Hugon kirjoittamaan Pariisin Notre Dame- romaaniin perustuva sovitus.

Yhteistyössä Pixarin kanssa tehty elokuva Nemoa etsimässä käsittelee tahdonlujuuden sekä peräänantamattomuuden arvoja. Leijonakuningas– elokuvassa sen sijaan pohdiskeltiin johtajuutta ja monimuotoisuuden arvoa. WALL-E– elokuvan pikkurobotin tavoitteena on herättää tietoisuutta ympäristöongelmista, mikä oli hyvin mullistavaa aikanaan.

Hyvät, pahat ja ihmisoikeudet

Vuosien saatossa Walt Disneyn elokuvien teemat ovat muokkautuneet moderniin yhteiskuntaamme sopiviksi, kuten ovat myös animaatiotekniikatkin. Yksi asia, mikä on aina selkeä yhteinen ominaispiirre Disney-elokuville, on jako hyviin ja pahoihin käyttäytymismuotoihin. Walt Disneyn elokuvien vahvimpia piirteitä onkin sen tapa edistää hyvää moraalia lapselle jo pienestä pitäen.

Joka vuosi saamme todeta, kuinka Disney- elokuvat ovat muokkaantuneet yhteiskunnan mukaisesti yhä paremmin. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kaunotar ja hirviö– elokuvan uudessa versiossa. Siinä saimme ensimmäistä kertaa todistaa HLBT- hahmoa Le Foun roolissa, joka oli julman Gastonin avustaja.

Moraali, oikeudet ja arvot ovat edelleen Walt Disney- elokuvien keskiössä. Muut yhtiöt – kuten Disneyn tytäryhtiö Pixar – vievät animaatioelokuvien grafiikat nykypäivänä aivan uusille tasoille, mutta näin ei kuitenkaan tapahtuisi ilman vanhaa kunnon Mikki Hiirtä ja sen visionääristä luojaansa Walt Disneyä.