Tarvitseeko lapsi aina aamupäivän päiväunet?
Iltapäivän nokoset korvaavat lapsen päivän aikana kuluttamaa energiaa, mutta myös aamupäivän päiväunet ovat tarpeelliset, sillä ne edistävät lapsen tervettä kasvua. Tiedätkö, kuinka pitkät päiväunet ovat sopivat tai kuinka paljon lapsen tulisi nukkua vuorokauden aikana? Seuraavaksi vastaamme näihin kysymyksiin.
Mihin ikään asti lapsen on hyvä nukkua aamupäivän päiväunet?
Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän unta hän tarvitsee. Parasta olisi, että lapsi saisi nukkua kolmet päiväunet päivässä 2-vuotiaaksi asti. Ne kannattaa pyrkiä ajoittamaan seuraavasti:
- Aamupäivän puoliväli: 4-9 kuukauden ikäisillä vauvoilla jokaisen päiväunen tulisi kestää ainakin kolme tuntia.
- Lounaan jälkeen: Lapsen kasvaessa hänen unentarpeensa vähenee. Nämä päiväunet ovat kuitenkin aina tärkeät.
- Iltapäivällä leikkien jälkeen: Iltapäiväunet tarvitaan yleensä vain alle 1-vuotiailla.
Lapsi tarvitsee kahdet päiväunet yleensä noin 5-vuotiaaksi asti. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, lapsen tulisi saada nukkua ainakin tunnin pituiset päiväunet. Sitä ei tarvitse pelätä, että päiväunet vievät lapsen yöunet. Päiväunet auttavat lasta rentoutumaan, mutta myös nukkumaan paremmin yöllä. Ne estävät myös painajaisia häiritsemästä unta yhtä usein.
Aamupäivän puolivälin päiväunten hyödyt
Aamupäivän päiväunet sekä tarjoavat rentoutusta että antavat tarpeellista energiaa. Lapsi on nukuttuaan paremmalla tuulella, eikä ole liian väsynyt tai hyperaktiivinen. Mahdollisuus rauhoittua päiväunille voi ehkäistä kiukkukohtauksia. Tämän lisäksi vanhempi saa lapsen nokosten aikana hoidettua asioita tai levättyä myös itse.
Yksi hyöty siitä, että lapsi saa nukkua aina tarvittaessa, on, että hän on halukkaampi syömään hänelle tarjottuja ruokia, mikä sekin osaltaan edistää lapsen tervettä kehitystä. Tämän lisäksi aiemmin opitut asiat jäävät unen aikana mieleen, mikä edistää älykkyyttä ja tehostaa muistia.
Miten saada lapsi nukkumaan paremmin päiväunia?
Vaikka useimmat lapset pitävätkin päiväunista, on sellaisiakin lapsia, jotka eivät haluaisi nukkua päiväunia, vaikka ne olisivat tarpeen. Tämä voi johtua siitä, että lapsi haluaa vielä leikkiä, tai hän saattaa ajatella ajan menevän hukkaan nukuttaessa.
Lapsella on kuitenkin eräitä merkkejä unen tarpeesta, joten hän ei pysty huijaamaan sinua. Hän saattaa esimerkiksi olla ärtynyt ja haukotella jatkuvasti. Hän voi hieroa silmiään ja osoittaa kiinnostusta tuttipulloa kohtaan.
Nämä merkit kertovat, että nyt on aika päiväunille. Jos lapsi odottaa unta liian pitkään, hänen on vaikea nukahtaa. On tärkeää pitää yllä järjestystä ja jämäkkää aikataulua, jotta lapsen nukkumarutiini olisi paras mahdollinen.
Hyvä tila
Jotta lapsi ei nukahtelisi ihan mihin vain, hänen tulisi tottua päiväuniin omassa sängyssään. On hyvä, jos hän saa aina nukkua samassa paikassa.
Yritä pitää kodin ilmapiiri mahdollisimman rauhallisena ja hiljaisena. On kuitenkin OK, että lapsi kuulee ja tottuu joihinkin ääniin – tämä on tarpeen etenkin, jos kotona on useampia lapsia.
On tärkeää, että lapsi pystyy erottamaan päivä- ja yöunet toisistaan. Tätä varten voit jättää valot päälle – tähän ei kuitenkaan tarvita lamppua lapsen huoneessa, vaan oven tai ikkunan rako riittää, jotta valoa pääsee huoneeseen hiukan.
Toimiva aikataulu
Aamupäivällä päiväunien tulisi olla pituudeltaan 45 minuutin ja tunnin väliltä. Jos lapsi nukkuu vain yhdet päiväunet, kannattaa ajoittaa nämä iltapäivään ja pitää ne kahden tunnin pituisina.
Lisäksi kannattaa muodostaa päivittäinen rutiini ja pysyä siinä. Näin lapsen biologinen kello tottuu unirytmiin. Häntä nukuttaa siis joka päivä samaan aikaan, mikä helpottaa suuresti päiväunien nukkumista.
Eräs asia, joka voi auttaa saamaan lapsen päiväunille, on rentouttavan musiikin käyttö. Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen, joten selvitä, mikä toimii juuri oman pienesi kohdalla.
Aamupäivän puolivälissä nukutut päiväunet ovat hyvin tärkeät ja hyödylliset lapselle, mutta toisaalta liika unen määrä on itse asiassa haitaksi. Nukkuma-aikataulu tulisi ennen kaikkea pitää terveellisenä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Zamorano, M. M., Méndez, M., Herrera, Q., Puerta, E. V., Orotava-San Antonio, C. S., & Laguna-San Benito, C. S. (2015). La Siesta: Evidencia científica de sus beneficios. canarias pediátrica, 31. http://portal.scptfe.com/wp-content/uploads/2015/04/3.e.pdf
- Thorpe, K., Staton, S., Sawyer, E., Pattinson, C., Haden, C., & Smith, S. (2015). Napping, development and health from 0 to 5 years: a systematic review. Archives of disease in childhood, 100(7), 615-622. https://adc.bmj.com/content/100/7/615?archdischild-2014-307241v1=&int_source=trendmd&int_medium=cpc&int_campaign=usage-042019
- Liu, J., Feng, R., Ji, X., Cui, N., Raine, A., & Mednick, S. C. (2019). Midday napping in children: associations between nap frequency and duration across cognitive, positive psychological well-being, behavioral, and metabolic health outcomes. Sleep, 42(9). https://academic.oup.com/sleep/article-abstract/42/9/zsz126/5499200