Rytmisen voimistelun hyödyt lapselle

Rytminen voimistelu on koko kehoa harjoittava laji. Vanhemmat voivat näyttää lapselleen videoita kyseisestä harrastuksesta ja kysyä, haluaako tämä kokeilla lajia myös itse - näin saattaa jopa syttyä intohimo urheiluun.

Rytminen voimistelu on naisvoimistelusta kehittynyt urheilullisuutta ja taiteellisuutta yhdistävä laji. Siinä suoritetaan musiikin tahtiin ohjelmia, joissa käytetään rekvisiittana palloa, vannetta, narua, nauhaa tai keiloja. Vapaaohjelma suoritetaan ilman välineitä. Vaikka moni onkin epäilevä sen suhteen, onko laji eduksi nuorelle ihmiselle, rytmisen voimistelun hyödyt lapselle ovat moninaiset.

Vaikka rytminen voimistelu ei ole yleinen valinta urheiluharrastukseksi, kannattaa lapsen antaa kokeilla sitä. Voimistelu aloitetaan yleensä jo nuorena, mieluiten 4-7-vuotiaana. Kuudenteen ikävuoteen mennessä lapsen tilantaju ja kehonhallinta ovat jo ehtineet kehittyä. Rytmistä voimistelua voidaan harrastaa yksilönä tai viiden voimistelijan joukkueissa.

Rytmisen voimistelun hyödyt lapsen kehitykselle

Rytminen voimistelu on vaativa laji, joka tuo mukanaan monia hyötyjä sitä harrastavalle lapselle.

1. Parantaa fyysistä kuntoa ja lisää notkeutta

Jos olet joskus seurannut rytmisen voimistelun kilpailuja televisiosta tai kentän laidalta, ymmärrät, mitä tarkoitamme, kun sanomme lajin kehittävän sekä kuntoa että notkeutta. Rytmiseen voimisteluun kuuluu vaikeita liikkeitä, jotka saavat lapsen kehittämään notkeuttaan. Lisäksi lajin harrastaminen auttaa pitämään kehon notkeana ja liikkuvana iän lisääntyessä.

Tämän lisäksi rytminen voimistelu vaatii harrastajaltaan tasapainoa sellaisella tavalla, että lihakset vahvistuvat. Muiden liikuntamuotojen tavoin se auttaa polttamaan kaloreita, tehostaa aineenvaihduntaa sekä edistää ruokavalion terveellisyyttä ja unensaantia.

2. Parempi yhteys kehoon ja ympäristöön

Fyysisen vaativuuden lisäksi rytminen voimistelu korostaa liikkeen kauneutta, eli lapsi on hyvin tietoinen liikkeistään sekä niiden ajoituksesta ja tilasta. Lisäksi lajin avulla voidaan korjata huonoa ryhtiä ja parantaa tasapainoa.

3. Parantaa keskittymiskykyä

Rytmisestä voimistelusta on myös henkisiä hyötyjä. Harrastaminen vaatii suunnittelua, eikä lapsi voi tehdä mitä tahansa. Näin hänen muistinsa ja keskittymiskykynsä paranevat, eli kyse on lajista, joka on hyväksi elimistölle monella tasolla.

4. Stimuloi koordinaatiokykyä

Yksi rytmisen voimistelun tärkeimmistä tekijöistä on musiikki, mikä terävöittää lapsen kuuloa ja mahdollistaa toiminnan, jossa liikkeet koordinoidaan musiikin kanssa.

5. Parantaa elämänlaatua

Rytmisen voimistelun mainitut vaikutukset parantavat mielialaa. Sen lisäksi, että lapsi on aktiivisempi, laji auttaa häntä kehittämään asentoaistia ja parantamaan itsetuntoa ja -varmuutta.

Olemalla vuorovaikutuksessa tovereidensa ja opettajiensa kanssa lapsi oppii arvostamaan ryhmätyötä, toisten tukemista sekä yhteistä hauskanpitoa.

Rytmisen voimistelun mahdolliset haitat

Hyötyjen lisäksi on mainittava myös se seikka, että joidenkin ihmisten mielestä rytmisen voimistelun harrastamisella on myös haittapuolia. Lajin harrastaminen suositellaan aloitettavan jopa jo neljän vuoden iässä, jota pidetään hyvin alhaisena ikänä.

Pääasiassa väittelyssä on kyse nuoriin lapsiin kohdistuvista vaatimuksista. Fyysiset vaatimukset, kuten monimutkaiset ja mahdollisesti vaaralliset liikkeet, sekä henkiset tekijät, kuten askelkuvioiden muistaminen, voivat kuormittaa lasta.

Lisäksi laji on yhdistetty fyysisiin ongelmiin, kuten kuukautisten alkamisen myöhästymiseen. Tutkimusten mukaan huippu-urheilijat vahvistavat tämän väittämän todeksi rytmisen voimistelun osalta. Näiden mahdollisten haittojen lisäksi on tietysti otettava huomioon myös kaikkiin urheilulajeihin liittyvät yleiset terveysriskit.

Kilpailu ja tuomariston arvioinnin ja arvostelun kohteeksi joutuminen voi olla rankkaa lapselle – etenkin, jos tulos tai palaute ei ole lapsen toivomaa.

Kaikki riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon vaatimuksia lapselle asetetaan tämän lajin tiimoilta. Kuten missä tahansa muussakin lapsuusajan fyysisessä aktiviteetissa, leikin ja lapsen kykyjen kehittymisen tulisi olla tärkeimmässä roolissa.