Onko lapsi levoton vai hyperaktiivinen?
Jos oma lapsesi on täynnä energiaa ja aina liikkeessä, eikä halua istua hetkeäkään paikallaan, olet saattanut miettiä, onko hän levoton vai hyperaktiivinen. Lapsen vilkas käytös aiheuttaa huolta monissa vanhemmissa etenkin lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulunkäynnin. On totta, että jotkut lapset diagnosoidaan ylivilkkaiksi, mutta monessa tapauksessa kyse on vain siitä, että lapsella on runsaasti energiaa ja suuri tarve liikkua.
Onko lapsi levoton vai hyperaktiivinen?
Monesti vanhemmat saattavat havaita jo varhain, että heidän lapsellaan on vaikeuksia istua vain paikallaan. Lapsi on hyvin dynaaminen, ja rakastaa tutkia uusia asioita ympärillään. Tästä syystä lapsi viettää harvoin aikaa istuallaan. Lapsen aloittaessa koulunkäynnin, ensimmäinen asia, jonka opettaja saattaa sanoa, on: “Hän on hyvin aktiivinen lapsi. Voisiko hänellä olla ADHD? Asiantuntijan kannattaisi arvioida hänet.”
Mutta onko kuitenkaan reilua sanoa 3-vuotiaasta päiväkodin aloittaneesta lapsesta, että hän on hyperaktiivinen? Meidän mielestämme ei. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ADHD-diagnoosia ei tulisi antaa kuin vasta lapsen ollessa 7-8-vuotias. Vasta tämän ikäiselle lapselle kannattaa tehdä arviointi.
Jos lapsi leimataan ylivilkkaaksi jo hyvin nuoresta iästä lähtien, tämä leima tulee seuraamaan lasta koko koulunkäyntinsä ajan. Se voi myös vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja persoonallisuuteen negatiivisella tavalla. Ehkäpä tällaisen lapsen pitää saada vain kokea, kokeilla, koskettaa ja liikkua.
Jokainen lapsi on erilainen
Lapset ovat usein uteliaita, vilkkaita ja energisiä, ja joidenkin lasten täytyy saada olla jatkuvasti liikkeessä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita lapsen olevan ylivilkas, eikä diagnoosia pitäisi tehdä liian kevyin perustein. Jokainen lapsi on erilainen, eikä vilkkaudesta kannata murehtia, jos lapsen käytös ei aiheuta varsinaisia ongelmia. Joillakin lapsilla saattaa olla vaikeuksia viettää aikaa muiden lasten kanssa, ja he viihtyvät paremmin nenä kiinni kirjassa. Kun taas on myös niitä lapsia, joilla ilmenee oppimisvaikeuksia, mutta eivät milloinkaan aiheuta ongelmia luokassa.
On selvää, että kummassakin edellä mainitussa tapauksessa lapsella ilmenee emotionaalisia ongelmia, joita kuitenkin epäröimme nimetä. Kuitenkin silloin, jos lapsella on vaikeuksia pystyä istumaan paikallaan pitkiä aikoja, tai jos lapsi aiheuttaa ongelmia luokassa, saatetaan lapsi leimata liiankin yksioikoisesti. Monesti voi olla myös niin, että lapselle ollaan määräämässä lääkitystä jo ennen kuin hän on edes saanut luotettavaa diagnoosia. Tämä siitä syystä, että lääkitys auttaa lasta käyttäytymään paremmin koulussa.
Mikä ratkaisuksi?
Seuraavaksi esittelemme joitakin ratkaisuja, ennen kuin lapsi leimataan liian hätäisesti hyperaktiiviseksi.
Monimuotoisuuden huomioiminen
Kaikki lapset eivät ole samanlaisia, eikä se saisi olla minkäänlainen ongelma. Tästä näkökulmasta katsottuna on tärkeää ymmärtää, että lapsen tulee saada koskea, liikuttaa sekä kokeilla asioita omin käsin. Tämä auttaa meitä muita ymmärtämään, miksi joillekin lapsille tuottaa vaikeuksia istua paikoillaan pitkiä aikoja kerrallaan. Tämä seikka olisi tärkeää ottaa huomioon, mikäli koulut haluavat painottaa monimuotoisuuden tärkeyttä.
Farmakologinen terapia
Fysiologisesta näkökulmasta katsottuna on olemassa sellaista lääkitystä, joka auttaa lasta kontrolloimaan impulssejaan. Usein kuitenkin myös sellainen lapsi on lääkityksen alainen, jolla ei ole ADHD:ta. On siis hyvin tärkeää olla tarkkana ja antaa asiantuntijan tehdä arvio lapsesta oikeaan aikaan.
Psykologisen hoidon merkitys
Yhä useammat perheet ja kasvattajat vaativat hoitoa levottomuuteen ymmärtäen, että sillä voi olla psykologinen alkuperä ja sitä voidaan hoitaa psykologisesti. Levottomuutta voi aiheuttaa mm.:
- Lapsen ja vanhemman välistä sidettä vahvistavien ärsykkeiden puuttuminen varhaislapsuudessa.
- Keinotekoisten ärsykkeiden liiallinen määrä, kuten televisio, älypuhelin, videopelit ja tabletti.
Terveelliset ruokailutottumukset
Monet ravitsemusasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että liiallinen puhdistetun sokerin määrä sekä kemialliset lisäaineet voivat lisätä lapsen herkkyyttä.
Tarpeiden huomioiminen
Tulee pitää mielessä jokaisen lapsen yksilöllinen luonne, tarpeet ja halut. On tietenkin myös tärkeää vakiinnuttaa tietyt rajat ja normit olematta kuitenkaan liian ankara. Kotona kannattaa harjoitella koskettamiseen liittyviä toimintoja. Lapsi voi harjoitella esimerkiksi mudan, veden ja maalin koskemista. Lapselle kannattaa myös järjestää tila, jossa hän voi purkaa energiaa hyppimällä, juoksemalla ja liikkumalla.
Lapsen tunteiden huomioiminen
Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja kertoa sinulle, millaisia tuntemuksia hänellä on. Ennen kaikkea on tärkeää muistaa halata lasta ja osoittaa hänelle kiintymystään.
