Mitkä tekijät vaikuttavat kielen kehitykseen?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Zuleyvic Adriana Cuicas

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vuonna 2005 Brittiläisen Kolumbian yliopiston tohtori Judith Johnson julkaisi Factors that Influence Language Development -nimisen tutkimuksen, jossa otsikon mukaisesti selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat kielen kehitykseen. Tutkimuksessaan Johnson vahvistaa, että puhumaan oppiminen on yksi varhaislapsuuden tärkeimmistä saavutuksista. Hän myös huomauttaa, että kielen kehitys heijastaa ainakin viiden tekijän – sosiaalinen, havainnollinen, kognitiivinen, käsitteellinen ja kielellinen käsittely – vuorovaikutusta.

Mitkä tekijät vaikuttavat kielen kehitykseen?

Judith Johnsonin panoksen lisäksi on olemassa monia muitakin tutkimusta, jotka vahvistavat, että oppimiseen ja kielen kehitykseen vaikuttavat monet aspektit. Esimerkiksi Espanjan pediatrisen liiton mukaan seuraavilla tekijöillä on ratkaiseva vaikutus kielen kehitykseen:

1. Geneettinen perintö
2. Perhe ja ensisijainen elinympäristö
3. Sosiaalinen ympäristö ja ulkoiset tekijät
4. Koulunkäynti ja opetus

Lapsen kielen kehitys

Kielen kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi. Vauva alkaa nopeasti syntymänsä jälkeen jokellella, ja ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä useimmat lapset ovat sanoneet ensimmäisen sanansa.

Syntymästä puolen vuoden ikään

Ennen kielen oppimista vauva oppii erottamaan ääniä ja kiinnittämään niihin huomiota. Ensimmäisten elinkuukausiensa aikana lapsi alkaa vähitellen kääntää päätään ääntä kohti, reagoida äänenpainon muutoksiin ja kuunnella musiikkia tarkkaavaisesti.

Puolen vuoden ikään mennessä suurin osa lapsista tunnistaa äitinsä kielen perusäänet. Tässä vaiheessa lapset alkavat myös jokeltaa, nauraa ja tuottaa puhetta muistuttavia ääniä.

Puolesta vuodesta vuoteen

Kun lapsi osaa tunnistaa ja tuottaa ääniä johdonmukaisella tavalla, hänen kommunikaatiotaitonsa muuttuvat yhä taidokkaammiksi. 6-12 kuukauden ikäinen lapsi osaa seuraavia asioita:

• Kuuntelee muiden puhuessa hänelle
• Ymmärtää usein käytettyjä ja tavallisia sanoja
• Vastaa verbaalisiin kysymyksiin
• Jokeltaa pitkiä ja lyhyitä ääniä
• Jokeltaa herättääkseen toisen ihmisen huomion
• Kommunikoi eleillä
• Matkii tiettyjä puheen ääniä
• Käyttää kieltä pyytääkseen asioita tai esimerkiksi ilmaistakseen tunteitaan
• Lausuu ensimmäiset sanansa

Vuodesta kahteen vuoteen

Lapsen fonologiset prosessit kehittyvät ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Lapsi alkaa tuottaa tarkempia ääniä ja enemmän sanoja. Hän oppii vähitellen muuttamaan puhettaan kontekstista riippuen ja ylläpitämään keskusteluja. Tämän vaiheen aikana vauva oppii seuraavia asioita:

• Ymmärtää yksinkertaisia kysymyksiä
• Nauttii tarinoista ja lauluista
• Laajentaa jatkuvasti sanavarastoaan
• Kysyy kysymyksiä ja muodostaa yksinkertaisia lauseita
• Käyttää kieltä tiedon hankkimiseen ja välittämiseen

Kahdesta kolmeen vuoteen

2-3 vuoden ikäisenä lapsi jatkaa kielen opettelemista ja kielellisten taitojen parantamista. Hän oppii muodostamaan ensimmäiset monimutkaiset lauseensa. Tässä kehitysvaiheessa lapsi osaa seuraavanlaisia asioita:

• Käyttää sanoja lähes kaikissa tilanteissa
• Kehittää tarinoita
• Käyttää oikeita aikamuotoja
• Puhua niin, että perheenjäsenet ja muut läheiset ymmärtävät hänen puhettaan
• Nimetä esineitä

Mistä merkeistä on syytä huolestua?

Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, mutta vanhempien kannattaa pitää mielessään tietyt ohjenuorat. Jos alle 1-vuotias lapsi ei reagoi ääniin tai sanoihin, on syytä varata aika asiantuntijalle. Sama pätee tilanteeseen, jossa vuoden ikäinen lapsi ei käytä eleitä, osoita sormella tai jätä hyvästejä.

Yksi merkki mahdollisista ongelmista on se, että 18 kuukauden ikäinen lapsi käyttää mieluummin eleitä kuin puhuu. Asiantuntijan apua tarvitaan myös, jos puolitoista vuotiaalla lapsella on ongelmia yksinkertaisten käskyjen ymmärtämisessä.

Asiantuntijan puoleen on syytä hakeutua myös, jos lapsi on 2-vuotias, eikä muodosta sanoja tai lauseita, toista ääniä tai käytä kieltä kommunikoidakseen. Sama pätee, jos lapsella on vaikeuksia ymmärtää ikätovereitaan.

Kuinka edistää lapsen kielellistä kehitystä?

Vanhemmat ovat lapsen ensimmäisiä opettajia, ja perheen ja kodin rooli lapsen kielen kehityksessä onkin suuri. Lapsi oppii viestimään paremmin, kun hänen elinympäristönsä on täynnä kuvia, ääniä ja keskusteluja.

Vanhempien on hyvä stimuloida lapsen kielen kehitystä ja näin tehostaa oppimista ja kognitiivista kehitystä. Tätä varten heidän kannattaa:

• Käyttää aikaa lapsen kanssa kommunikoimiseen. Jo vauvalle kannattaa laulaa ja lukea tarinoita.
• Käyttää sekä abstraktia että tarkkaa kieltä. Pienelle lapselle kannattaa puhua hitaasti ja yksinkertaisia lauseita käyttäen.
• Aloittaa keskusteluja, jotka eivät liity kodin asioihin.
• Antaa lapselle mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja käyttää kieltä erilaisiin perustarpeiden ilmaisemiseen liittyviin toimintoihin.