Väkivallaton vuorovaikutus lasten kanssa: 5 suositusta
Monien vanhempien mielestä heidän lastensa kanssa kommunikointi on haasteellista. Kodista on jollain tavalla tullut varsinainen taistelutanner, joka on täynnä huutoa ja valtataistelua. Vanhemmat toistelevat jatkuvasti samoja lauseita, käskyjä ja pyyntöjä saavuttamatta toivottua muutosta lastensa käyttäytymisessä. Jos teidänkin perheessänne on tällainen tilanne, haluat kenties tietää, miten väkivallaton vuorovaikutus voi auttaa.
Avain tähän lähestymistapaan on tietoisen vuoropuhelun ja keskustelun aikaansaaminen, jossa vältetään puhumasta ajattelematta ja valitaan harkitusti keskustelussa käytettävä sävy ja sanat. Se perustuu empatiaan, myötätuntoon ja kunnioitukseen, ja siinä pyritään ymmärtämään sekä omia että lasten tunteita ja tarpeita.
Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi on olemassa eräitä ohjeita, joita voimme hyödyntää päivittäin, ja niistä aiomme puhua tänään. Jatka lukemista!
Mitä on väkivallaton vuorovaikutus?
Väkivallattoman vuorovaikutuksen periaatteet kuvaili yhdysvaltalainen psykologi Marshall Rosenberg, ja niillä pyritään tehokkaan viestinnän aikaansaamiseen. Toisin sanoen sellaiseen vuoropuheluun, jossa voimme paitsi ilmaista itseämme, myös tulla ymmärretyiksi ja saavuttaa sen tavoitteen, jota keskustelukumppaniltamme toivomme.
Valitettavasti monet vuorovaikutustavat lasten kanssa ovat usein paitsi hyödyttömiä, myös varsin haitallisia. Huutaminen, kiusaaminen, uhkailu, kiristäminen ja kritisointi ovat kodeissa paljon yleisempää kuin niiden tulisi olla, eikä sitä usein edes tiedosteta.
Väkivaltaisesta vuorovaikutuksesta on kyse myös silloin, kun olemme välinpitämättömiä ja kylmiä muita kohtaan ja vähättelemme heidän tunteitaan ja pyyntöjään. Lyhyesti sanottuna, kun puhumme ajattelemattomasti, impulsiivisesti, ja keskitymme vain itseemme.
Kaikki nämä piirteet väkivallaton vuorovaikutus pyrkii poistamaan. Ja tätä silmällä pitäen ehdotammekin nyt neuvoja, jotka kannattaa panna harkintaan ja käytäntöön.
1. Väkivallaton vuorovaikutus: sovella näitä neljää vaihetta
Jotta voisimme kommunikoida terveellä ja tarkoituksenmukaisella tavalla, meidän on noudatettava neljää vaihetta missä tahansa vuorovaikutuksessa. Muista toteuttaa niitä käytännössä, niin näet erittäin myönteisiä muutoksia:
- Tarkkaile tilannetta objektiivisesti tuomitsematta tai arvostelematta. Otetaan esimerkiksi se, että lapsesi on jättänyt likaiset astiat keittiön pöydälle.
- Analysoi omia tunteitasi. Miltä sinusta tuntuu? Sen sijaan, että annat tuon äkillisen tunteen tempaista sinut mukaansa, käytä hetki tunteesi tarkkailuun ja tunnistamiseen. Tässä tapauksessa saatat ajatella: “Minua ärsyttää ja suututtaa.”
- Tunnista tarpeesi. Miksi tämä tapahtuma sai sinussa aikaan tällaisen tunteen? Jos se vaivaa sinua, syynä on se, että se on vastoin toiveitasi tai tarpeitasi. Mitä nämä ovat? Esimerkiksi: “Haluan, että kodin yhteiset tilat ovat puhtaita ja siistejä.”
- Ilmaise konkreettisia pyyntöjä. Neljännessä kohdassa voimme jo viestiä toiselle osapuolelle, miltä meistä tuntuu ja mitä häneltä haluamme. Se pitäisi kuitenkin tehdä vasta edellisen vaiheen jälkeen. Meidän tulee ilmaista se vakuuttavasti keskittyen omiin tunteisiimme, ei siihen, mitä toinen on tehnyt väärin. Lisäksi pyyntömme on oltava selkeä. Edellistä esimerkkiä noudattaen se olisi seuraava: “Likaisten astioiden näkeminen pöydällä ärsyttää minua, koska haluan kodin olevan siisti. Haluaisin, että laittaisit ne astianpesukoneeseen.”
Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: 8 avainasiaa kommunikaation edistämiseksi perheessä
2. Ole varovainen puhe- ja toimintatavoissasi
Kuten näet, on tärkeää käyttää asianmukaisia tapoja viestisi välittämiseen. Huutamisella ja impulsiivisuudella ei ole sijaa väkivallattomassa vuorovaikutuksessa.
Pyri rauhoittumaan ennen kuin puhut, käytä sopivaa äänensävyä ja tee tilanteesta asianmukainen. Jos lapsesi ovat pieniä, aseta itsesi heidän tasolleen puhuessasi heille, katso heitä silmiin ja varmista, että he kiinnittävät sinuun huomiota. Siitä, mitä sanot heille, ei ole juurikaan hyötyä, jos he ovat syventyneet TV-sarjaan tai videopeliin.
3. Valitse sanasi viisaasti
Vaikka olisit raivoissasi lapsesi tekemisistä tai väsynyt pitkän työpäivän jälkeen, valitse oikeat sanat. Muista, että tavoitteena ei ole päästellä höyryjä, vaan kommunikoida tehokkaasti ja saavuttaa yhteisymmärrys. Vältä siis moitteita, tuomitsemista ja nimityksiä (“olet laiska”, “teet aina noin”, “olen kyllästynyt sinuun”), ja yritä olla selkeä ja objektiivinen.
4. Pidä seuraukset mielessäsi
Väkivallattoman vuorovaikutuksen tulee perustua myötätuntoon ja empatiaan. Siksi on tärkeää puhua harkitusti ja täysin tietoisesti siitä, mitä sanat voivat aiheuttaa toisessa henkilössä.
Jos vertailet tai nöyryytät lastasi, saat hänet tuntemaan itsensä muita huonommaksi. Jos uhkailet tai kiristät häntä, saat hänet tuntemaan pelkoa ja syyllisyyttä. Jos vähättelet hänen ajatuksiaan ja tunteitaan, saat hänet tuntemaan itsensä merkityksettömiksi ja kelvottomaksi.
Tavoitteena on rehellinen ja ymmärtäväinen vuoropuhelu, joka on rakentavaa ja ilmapiiriä parantavaa; joka opettaa lastasi kuuntelemaan, ilmaisemaan itseään ja neuvottelemaan. Henkisen haitan aiheuttaminen tai vain lapsen tottelevaisuuteen pyrkiminen ei ole hyväksyttävää väkivallattomassa vuorovaikutuksessa.
5. Opi kuuntelemaan
Muista lopuksi, että viestintä on kaksisuuntaista ja että kyse ei ole vain siitä, että saat lapsesi käyttäytymään haluamallasi tavalla. Tarkoituksena on pystyä ymmärtämään toinen toistaan. Siispä aivan kuten haluat lapsesi kuuntelevan sinua ja ottavan sinut huomioon, sinunkin on avoimin mielin pyrittävä ymmärtämään ja kuuntelemaan lastasi sekä antamaan painoarvoa hänen ajatuksilleen ja tunteilleen.
Väkivallattoman vuorovaikutuksen hyödyntäminen lasten kanssa on hyvin opettavaista
Yllä olevien suositusten noudattaminen tekee lasten kanssa kommunikomisesta paljon helpompaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa. Valtataistelut, huutaminen ja kaunan kantaminen loppuvat, ja suhteenne paranee merkittävästi. Lisäksi näytät lapsille esimerkkiä vakuuttavasta kommunikaatiosta, taidosta, joka auttaa heitä monilla elämän osa-alueilla.
Tämän vuorovaikutustyylin parissa kasvaminen opettaa lapset välttämään impulsiivisuutta, valitsemaan sanansa huolella ja kuuntelemaan muita. Hyvä vuorovaikutus tekee heidän ihmissuhteistaan paljon tyydyttävämpiä ja avaa heille monia ovia tulevaisuudessa. Älä siis epäröi ottaa Rosenbergin lähestymistapaa käyttöön kotonasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rosenberg, M. B. (2002). Nonviolent communication: A language of compassion. Encinitas, CA: Puddledancer press.
- Rosenberg, M. B. (2000). Como Criar a Nuestros Hijos de Manera Compasiva | Center for Nonviolent Communication. https://www.cnvc.org/what-nvc/articles-writings/como-criar-nuestros-hijos-de-manera-compasiva/como-criar-nuestros-hijos-de-manera-compasiva