Mikä neuvoksi, jos lapsen maitohampaat eivät putoa?
Jotkut vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapsen maitohampaat eivät putoa odotettuun aikaan. He menevät hammaslääkärin vastaanotolle ja väittävät, että lapsen luokkatovereilta on lähtenyt jo useita hampaita. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin ja mitä tulee tehdä, jos lapsen maitohampaat eivät putoa.
Yleensä maitohampaat alkavat pudota 5–7 vuoden iässä, joskin se tapahtuu jokaisella lapsella omaan tahtiin. Hampaiden varhainen tai myöhäinen ilmaantuminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia, se vain kuuluu kehityskulkuun.
Hampaiden vaihtuminen
Ensimmäiset maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin noin 6-vuotiaana, ja prosessi tulee päätökseen 11–12 vuoden iässä. Vaihtoprosessin aloittavat pysyvät hampaat, jotka saavat maitohampaiden juuret resorboitumaan eli sulamaan luun sisällä. Tämän seurauksena maitohampaat alkavat löystyä yhä enemmän, kunnes ne putoavat pois.
On tärkeää antaa prosessin edetä luonnollisesti vetämättä hampaita itse ulos väkisin. Joskus kestää jonkin aikaa, ennen kuin hammas irtoaa alettuaan heilua. Kun maitohammas on pudonnut, pysyvä hammas alkaa vähitellen puhjeta sen paikalle tyhjään tilaan. Ensimmäiseksi alkavat heilua yleensä keskimmäiset alaetuhampaat.
Mikä neuvoksi, jos lapsen maitohampaat eivät putoa?
Kerroimme jo, millainen on hampaiden fysiologinen vaihtumisprosessi. Se ei kuitenkaan aina tapahdu tällä tavalla, ja joskus voikin syntyä tilanteita, jotka huolestuttavat vanhempia.
Ota yhteyttä hammaslääkäriin
On melko yleistä, että pysyvä hammas puhkeaa ilman, että maitohammas on irronnut. Tällöin se puhkeaa maitohampaan taakse, joka ei usein edes vielä heilu. Tämä tilanne huolestuttaa vanhempia, joten hammaslääkärissä käynti on suositeltavaa.
On kuitenkin hyvä selventää, että tällainen kaksinkertainen hammasrivi ei ole vakava ongelma ja se korjautuu yleensä itsestään. Siksi joskus on suositeltavaa vain odottaa ja stimuloida maitohampaan irtoamista. Toisinaan maitohammas on kuitenkin poistettava. Jo puhjennut pysyvä hammas siirtyy yleensä itsestään omalle paikalleen.
Ole kärsivällinen ja kunnioita luontaista kehitystahtia
Joskus aikaa vain kuluu eivätkä maitohampaat putoa. Näissä tapauksissa vanhempien ahdistusta kannattaa lievittää ja antaa lapsen kehityksen edetä omaa tahtiaan. Jotta maitohampaat alkaisivat pudota, leuan on oltava riittävän kehittynyt. Näin isommilla, pysyvillä hampailla on tilaa puhjeta.
Jos maitohampaat puhkesivat viiveellä lapsen ollessa pieni, voit odottaa, että ne vaihtuvat pysyviin hampaisiin hitaammin kuin muilla lapsilla.
Joskus hammaslääkäri ottaa röntgenkuvat arvioidakseen hampaiden puhkeamista luun sisällä.
Miksi lapsen maitohampaat eivät putoa?
Vaikka hampaiden vaihtuminen tapahtuu jokaisella lapsella omaan tahtiin, joissakin tilanteissa prosessi voi kestää tavallista pidempään. Seuraavassa on joitakin tekijöitä, jotka voivat viiväsyttää pysyvien hampaiden puhkeamista:
- Sukupuoli: Aikataulu on erilainen tytöillä ja pojilla. Tyttöjen maitohampaat vaihtuvat pysyviin yleensä aiemmin kuin pojilla, ja tämä liittyy hormonaalisiin tekijöihin.
- Alipaino tai huono ravitsemus.
- Kasvuhormonin puutos.
- Lapset, jotka ovat syntyneet keskosina tai joiden kehitys on viivästynyt.
- Anemia.
- Krooniset munuaissairaudet.
- Aiempi kemoterapiahoito.
- Suuhun kohdistunut isku tai trauma.
- Hampaiden kasvaimet.
- Ikenien fibromatoosi: Ikenet ovat suuremmat ja säikeiset ja estävät hampaiden normaalin puhkeamisen.
- Maitohampaiden ankyloosi: Maitohampaat ovat kiinnittyneet luuhun ja estävät pysyvien hampaiden puhkeamisen.
- Pysyvän hampaan ageneesi: Pysyvää hammasta ei ole olemassa, joten maitohammas ei resorboidu tai irtoa.
Käytä lapsi hammaslääkärissä
Ensimmäinen hammastarkastus tulee tehdä ennen lapsen ensimmäistä syntymäpäivää. Sen jälkeen tarkastuksissa tulee käydä puolen vuoden välein. Jos lapsen maitohampaat eivät ole vielä pudonneet, kannattaa ottaa yhteyttä hammaslääkäriin siinä iässä, jossa useimpien lasten maitohampaat lähtevät. Voi olla, että hampaiden putoamista joutuu odottamaan vain vähän kauemmin.
Jos viivästyksen aiheuttaa jokin poikkeavuus, hammaslääkäri ehdottaa asianmukaista hoitoa. On tärkeää olla kärsivällinen ja kunnioittaa lapsen omaa kehitystahtia, vaikka se veisi kauemmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Quijada Beza, E. M. (2014). Análisis de la cronología de erupción dentaria de las primeras molares e incisivos permanentes en niños y niñas escolares de 6 a 8 años de edad con nutrición normal y con algún grado de desnutrición del municipio de Quetzaltepeque, Chiquimula (Doctoral dissertation, Universidad de San Carlos de Guatemala).
- Beltri Orta, P., Barbería Leache, E., Costa Ferrer, F., & Mourelle Martínez, R. Diferencias sexuales en la anchura de las arcadas dentales.
- Ayala Pérez, Y., Carralero Zaldívar, L. D. L. C., & Leyva Ayala, B. D. R. (2018). La erupción dentaria y sus factores influyentes. Correo Científico Médico, 22(4), 681-694.
- Ferro, M. L., Lazo, G. E., Scazzola, M. I., Segatto, R. G., Marchioni, A. P., García, M. A., … & Lazo, M. V. (2017). Importancia del diagnóstico radiográfico como preventivo de las anomalías de erupción dentaria. In II Jornadas de Actualización en Prácticas Odontológicas Integradas (SEPOI-PPS)(La Plata, 2017).
- Mourelle, P. M. (2014). Importancia de la ortopantomografía en el diagnóstico del paciente infantil. Reduca, 6(1).
- Morón, A., Santana, Y., Pirona, M., Rivera, L., Rincón, M. C., & Pirela, A. (2006). Cronología y secuencia de erupción de dientes permanentes en escolares wayúu. parroquia idelfonso vasquez. municipio maracaibo-estado zulia. Acta Odontológica Venezolana, 44(1), 31-37.
- Jiménez, L. (2018). Estudio comparativo de las dimensiones de arcadas dentarias entre niños nacidos en condiciones de prematuridad y niños a término.
- Moncayo Mero, J. P. (2020). Manejo de la erupción dental tardía (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Maduro Jácome, S. G. (2021). Factores que influyen en la erupción dentaria retardada (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Yange Flores, K. E. (2020). Estado nutricional y erupción dentaria (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
