Kuinka antaa rakentavaa kritiikkiä lapsille
Kuinka saada lapset kehittämään haluttuja käyttäytymismalleja? Mikä on oppimisen salaisuus? Nämä ovat joitakin kysymyksiä, joita kaikki vanhemmat kysyvät, mutta tiedätkö, kuinka antaa rakentavaa kritiikkiä lapsille?
Vaikka se kuulostaa vaikealta, se ei todellisuudessa ole sitä. Tarkoitus on löytää tasapaino sen välillä, että ilmaisemme selkeästi miten haluamme heidän käyttäytyvän ja että emme toisaalta rajoita heidän omaa tyyliään ja latista heidän itsetuntoaan. Katsotaanpa, kuinka voimme onnistua tässä ja auttaa heitä.
Mitä on rakentava kritiikki ja mitä hyötyä siitä on?
Kuten nimestä voi päätellä, rakentava kritiikki on kritiikkiä, joka edistää tietynlaista käyttäytymistä tai muutosta ja motivoi parantamaan. Se on rakentavaa, koska se tähtää opettamiseen eikä keskity loukkaamaan tai mitätöimään henkilöä. Vastakohtana on tuhoisa kritiikki, joka on täynnä negatiivisuutta ja aggressiivisuutta. Sen tarkoituksena on vain satuttaa toista henkilöä.
Lapsille suunnatun rakentavan kritiikin tärkeimpiä hyötyjä ovat seuraavat:
- Vahvistaa itsetuntoa ja haastaa heitä parantamaan.
- Rakentava kritiikki antaa lapsille itseluottamusta, sillä he ymmärtävät meidän luottavan siihen, että he pystyvät parempaan ja saavuttamaan enemmän.
- Se lähentää suhdetta lapsiin ja vahvistaa molemminpuolista kiinnostusta ja kiintymystä.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Ylikriittiset vanhemmat ja lapsen kehitys
Kuinka antaa rakentavaa kritiikkiä lapsille
Äänensävy ja puhetapa ovat erittäin tärkeitä, kun huomautamme virheistä. Meidän täytyy selittää oikea tapa tehdä asiat ja tarvittaessa auttaa heitä onnistumaan siinä. Tässä on muutamia vinkkejä rakentavan kritiikin antamiseksi lapsille. Pane muistiin!
Osoita kunnioitusta ja itsevarmuutta
Tällä tavalla, kun huomautat asioista, lapsesi varmasti ymmärtää sanomasi eikä ota sitä henkilökohtaisesti. Jos kommenttisi vaikuttaa aggressiolta, lapsi todennäköisesti yrittää puolustaa itseään. Tässä tapauksessa hänen aivonsa lakkaavat kuuntelemasta sinua ja alkavat miettiä strategiaa “iskeäkseen takaisin”. Sinun tulee myös tarkkailla äänensävyäsi ja kehonkieltäsi.
Älä tee kritiikistä henkilökohtaista
Kun pyrit esittämään rakentavaa kritiikkiä, sinun kannattaa huomauttaa käyttäytymisestä tai tehtävästä, johon haluat muutosta, eikä viitata henkilön ominaisuuksiin. Sen sijaan, että sanoisit lapsellesi “olet sottapytty”, voit puhua hänelle seuraavalla tavalla: “Sinun täytyy tehdä enemmän yhteistyötä huoneesi siistimisessä.”
Kun viittaamme johonkin henkilökohtaiseen ominaisuuteen, otamme kaksi riskiä: että lapsi suhtautuu siihen huonosti, koska se tuntuu hyökkäävältä, tai että hän pitää kiinni saamastaan leimasta ja uskoo sen olevan osa hänen persoonallisuuttaan eikä jotain, mitä hän pystyy muuttamaan.
Huomauta asiasta positiivisesti
Aivomme toimivat paremmin, kun kuulemme positiivisia viestejä. Lisäksi opimme oikean suunnan, kun saamme positiivisia ohjeita. Joten sen sijaan, että sanoisit “Älä jätä muruja pöydälle”, pyydä lastasi tekemään, mitä haluat hänen tekevän: “Siivoa pöytä aamiaisen jälkeen.”
Korosta jotain positiivista hänen käytöksessään tai asenteessaan
Lapsen hyvän tarkoituksen korostaminen tai ponnistelujen arvostaminen on hyvä tapa ennen korjattavan virheen esille tuomista. Voit esimerkiksi sanoa lapsellesi: “Oli tosi hyvä, että poimit vaatteesi lattialta. Seuraavalla kerralla sinun pitäisi kuitenkin viedä ne pyykkikoriin sen sijaan, että jätät sängylle.”
Näytä mallia
Monet lapset oppivat parhaiten, kun he näkevät toivottua käyttäytymistä eli kuinka asiat tehdään oikein. Voit jopa mennä askeleen pidemmälle ja tehdä ne yhdessä lapsen kanssa. Näin voit ohjata häntä käytännössä, jotta hän voi tehdä ne itse seuraavalla kerralla.
Puhu selkeästi ja ole ytimekäs
Tämä tarkoittaa sitä, että sinun tulee yrittää olla konkreettinen eikä kierrellä ja kaarrella asiasta huomauttaessasi. On myös tärkeää, että käyt vuoropuhelua lastesi kanssa ja näytät heille oikein toimimisen hyödyt, jotta he eivät pidä sitä vain sinun oikkuinasi.
Löydä sopiva hetki
Vaikka kritiikki olisi positiivista, on tärkeää etsiä hetki, jolloin lapsi ei tunne itseään haavoittuvaksi muiden edessä. Sinun tulisi myös luoda ilmapiiri, joka on suotuisa asiasta puhumiseen ja antaa molemmille mahdollisuuden ilmaista tunteitaan. Jotta se siis toimisi, rakentavaa kritiikkiä ei tulisi antaa ikään kuin ohimennen.
Tarjoa apua
Kun olet osoittanut lapselle, mitä häneltä haluat, tarjoa yhteistyötäsi ja kysy, onko hänellä kysyttävää. Jos mahdollistat tämän vuorovaikutuksen, saatat huomata, että hän ei pystynyt hoitamaan tiettyä tehtävää jostain ulkoisesta tai hänestä riippumattomasta syystä. Hän ei esimerkiksi laittanut puhtaita astioita pois, koska kaappi on liian korkealla.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin: Opeta lapselle, että kaikkia asioita ei tule ottaa liian henkilökohtaisesti
Opeta rakentamaan, älä tuhoamaan
Myös opettamaan oppiminen on taito, jota vanhempien on harjoiteltava. Se on harjoittelua, tarkkailua, parantamista ja korjaamista.
Oleellista on löytää sopivimmat tavat lasten kasvattamiseksi. Meidän on tiedettävä, että sosiaalis-emotionaalisen kehityksen, itsetunnon, suhdemallien ja identiteetin perusta luodaan jo lapsuudessa.
Ne lapset, joita on arvosteltu tai jotka ovat saaneet autoritaarisen tai jäykän kasvatuksen, kärsivät todennäköisemmin ahdistuksesta, masennuksesta tai ihmissuhdeongelmista. Siksi vanhempien on tärkeää pohtia, huomautammeko sellaisesta asiasta, joka auttaa lapsiamme kehittymään, vai yritämmekö vain saada heidät tekemään asioita omalla tavallamme. Tässä mielessä meidän on myös opittava antamaan heidän olla ja tehdä mitä he haluavat.
Lopuksi, empatiaan pohjautuva kasvattaminen ja toisten kohteleminen siten, kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan, on tärkeää onnellisempien ihmisten kasvattamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rodríguez-Garcés, Carlos René, Gallegos Fuentes, Marcelo, & Padilla Fuentes, Geraldo. (2021). Autoestima en Niños, Niñas y Adolescentes chilenos: análisis con árboles de clasificación. Revista Reflexiones, 100(1), 19-37. https://dx.doi.org/10.15517/rr.v100i1.43342
- Vargas Rubilar, J. A., & Oros, L. B. (2011). Parentalidad y autoestima de los hijos: una revisión sobre la importancia del fortalecimiento familiar para el desarrollo infantil positivo.