Mitä on sensomotorinen älykkyys ja miten se kehittyy?
Sveitsiläinen kehityspsykologi Jean Piaget määritteli yhden lapsen kehitysvaiheista sensomotoriseksi vaiheeksi, jonka aikana tunteet ja älykkyys ilmenevät lapsessa haluna tutkia, käsitellä ja kokeilla. Tässä vaiheessa lapsi alkaa huomioida ja tutkia ympäröivää maailmaa aistien ja liikkeiden avulla. Tänään puhumme siitä, mitä sensomotorinen älykkyys on ja miten se kehittyy lapsen kasvaessa.
Mitä sensomotorinen älykkyys on?
Sensomotorinen älykkyys on pienillä lapsilla ilmenevää aktiivista älykkyyttä, joka perustuu niin sanottuun aisteilla ajatteluun ja motoristen taitojen hyödyntämiseen. Sen avulla lapsi oppii toimimaan tavalla, joka vaikuttaa ympäristöön halutulla tavalla. Sensomotorisella älykkyydellä on keskeinen rooli kehitysteoriassa, joka määrittää vauvan kognitiivisen kehityksen.
Jean Piaget loi geneettiseksi epistemologiaksi nimetyn kasvatustieteellisen teorian, jonka mukaan lapsen sosiaalinen, henkinen ja fyysinen kehitys etenevät käsi kädessä, eikä lapsi voi käsittää kehitystasoonsa nähden liian monimutkaisia asioita. Hän jakoi lasten kognitiivisen kehityksen neljään vaiheeseen, jotka ovat sensorinen, esioperationaalinen, konkreettisten operaatioiden ja formaalien operaatioiden vaihe. Lapsi on sensomotorisessa vaiheessa syntymästä noin toiseen ikävuoteen saakka.
Tässä vaiheessa lapsi alkaa tiedostaa ympäröivän maailman ja oppii kokeilemaan ja tutkimaan ympärillään olevia esineitä ja asioita kaikkien viiden aistinsa ja motoristen kykyjensä avulla. Tämä kokeiluvaihe auttaa häntä oppimaan esineiden pysyvyyden. Ennen tätä lapsi ei ymmärrä, että esineet ovat olemassa myös silloin, kun hän ei näe niitä. Vanhemmat eivät aina ymmärrä tämän kehitysvaiheen merkitystä, mutta on tärkeää tietää, että tässä vaiheessa tapahtuu erikoislaatuista mentaalista edistymistä, eikä vaihetta turhaan pidetä kognitiivisen kehityksen ensimmäisenä vaiheena.
Sensomotorisen älykkyyden kehittyminen
Sensomotorinen älykkyys alkaa kehittyä välittömästi syntymän jälkeen ja jatkaa kehittymistään aina toiseen ikävuoteen saakka. Tämän vaiheen aikana lapsen ensimmäiset tahattomat toiminnot alkavat pikkuhiljaa kadota. Lapsi alkaa myös kokeilla niin sanottuja epäsuoria toimintoja, jotka keskittyvät hänen omaan kehoonsa, minkä vuoksi niitä pidetään primaarisina toimintoina.
Yksi ensimmäisistä kehittyvistä epäsuorista toiminnoista on imeminen. Imemisrefleksi toimii syntymästä lähtien, ja myöhemmin vauva alkaa äidin rinnan lisäksi imeä myös muita asioita, kuten sormiaan, tuttia ja leluja. Tämän kautta vauva oppii, miltä eri asiat tuntuvat ja maistuvat, eli toisin sanoen hänen tietämyksensä alkaa kehittyä. Aistit, liikkeet ja tunteet ovat sensomotorisen älykkyyden keskeisiä elementtejä.
Sensomotorisen kehitysvaiheen rakenne perustuu reflekseihin, mutta kyse ei ole ainoastaan liikkeiden toistamisesta, vaan siitä, että vauva omaksuu uusia refleksejä ja niiden myötä laajempia elementtejä. Liikkeillä on tärkeä rooli tässä kehitysvaiheessa. Kun lapsi suorittaa omasta mielestään mielenkiintoisen liikkeen, hän toistaa sen, mutta lisää siihen myös uusia elementtejä. Nämä liikkeet, jotka tunnetaan myös epäsuorina reaktioina, ovat elintärkeitä sensomotorisen kehityksen kannalta.
On tärkeää muistaa, että lapsen älykkyys alkaa ilmetä paljon aikaisemmin kuin hänen puhekykynsä. Tarkoitukselliset käyttäytymismuodot muodostuvat tässä elämänvaiheessa, kuten myös mentaaliset yhdistelmät, symboliset kuvat ja mentaaliset representaatiot.
Sensomotorisen älykkyyden tärkeys
Sensomotorinen vaihe on epäilemättä yksi tärkeimmistä perustuksista ihmisen sensoriselle, motoriselle ja älylliselle kehitykselle. Tässä elämänvaiheessa edistystä tapahtuu niin kauan, kunnes lapsen käyttäytyminen alkaa muuttua tarkoitukselliseksi. Vanhempien on tärkeää stimuloida lasta erilaisilla kyseiseen kehitys- ja ikävaiheeseen soveltuvilla harjoituksilla ja leikeillä.
Lapsella on jo syntyessään tiettyjä refleksejä, joihin hän myöhemmin liittää uusia elementtejä. Tämä edesauttaa uudenlaisten tulosten syntymistä, mikä mahdollistaa sen, että lapsi kokeilee asioita ja kehittää älykkyyttään. Tällä tavoin lapsi edistyy refleksiliikkeistä, kuten imemisestä, kohti erilaisten tapojen tuottamista ja suhteiden luomista objekteihin.
Sensomotorinen älykkyys on siis osa sveitsiläisen psykologin Jean Piaget’n kehitysteoriaa. Sensomotorinen älykkyys on yksi neljästä tasosta, jotka yhdessä muodostavat kognitiivisen älykkyyden. On tärkeää pitää mielessä, että ensimmäiset kaksi elinvuotta ovat olennaisia lapsen optimaalisen kehityksen kannalta. Tästä syystä vanhempien tulee tarjota lapselle oikeanlaista stimulaatiota ja oikeanlaiset työkalut tehostaakseen ja kehittääkseen tämän älykkyyttä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Marie Dolle, J. (2009). “La inteligencia sensoriomotriz”. Para comprender a Jean Piaget. Segunda edición, México. Editorial Trillas.
-
Piaget J. (1973). El nacimiento de la inteligencia en el niño. Ginebra: Neuschâtel: Delachaux et Niestlé.
