Miksi lapsi puree ja kuinka käytös muutetaan?
Moni vanhempi ihmettelee, miksi lapsi puree. Pureminen on yleinen tapa etenkin 1-3-vuotiailla lapsilla, ja sen voivat aiheuttaa monet syyt. Vauvat ja taaperot käyttävät suutaan tutustuakseen ympäröivään maailmaan ja oppiakseen siitä uusia asioita. Suun täydellinen tuntoaisti kehittyy monia muita kehon osia varhemmin.
Hampaiden puhjetessa lapsi helpottaa ientensä kipua ja epämiellyttävää tunnetta pureskelemalla esineitä. Lapsilla ei ole samanlaista itsehillintää kuin aikuisilla, ja he voivatkin maistella ja pureskella lähes mitä tahansa.
On yksi asia pureskella esineitä, mutta miksi lapsi puree muita ihmisiä? Pureminen on lapsen tapa ilmaista tunteita. Osittain pureminen johtuu myös siitä, että lapsi ei vielä osaa ilmaista itseään kielellisesti tarpeeksi hyvin. Lapsi voi purra hermostuessaan tai turhautuessaan, esimerkiksi hänen elämässään tapahtuvan muutoksen vuoksi.
Usein pureminen on tapa hakea huomiota tai päästä käsiksi esimerkiksi leluun. Pureminen loppuu yleensä itsestään siinä vaiheessa, kun lapsi aloittaa päivähoidon ja alkaa kehittää kommunikaatiotaitojaan.
Pureminen voi johtua myös vakavammasta syystä, kuten emotionaalisista ongelmista. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää lapsen käytökseen tarkkaa huomiota ja pyrkiä selvittämään, miksi tämä käyttäytyy kuten käyttäytyy.
Seuraavaksi listaamme yleisimmät syyt lapsen puremiselle.
5 syytä siihen, että lapsi puree
Yhdysvaltalaisen National Association for the Education of Young Children -yhdistyksen mukaan pienten lasten puremiselle on viisi pääsyytä.
Tutkiminen
Pieni lapsi saattaa alkaa pureskella esineitä luontaisen uteliaisuutensa vuoksi. Kuten jo mainitsimme, suu kehittyy aikaisin, ja sen avulla on hyvä tutustua ympärillä oleviin mielenkiintoisiin esineisiin.
Vauvat ja taaperot käyttävät kaikkia aistejaan oppiakseen ympäröivästä maailmasta. Tämä tarkoittaa, että lapsi voi puraista ikätoverinsa kättä. Yleensä riittää, että lapselle yksinkertaisesti kerrotaan, että näin ei saa tehdä uudestaan.
Huomion hakeminen
Yksi syy siihen, että lapsi puree, on huomion hakeminen aikuisilta ja ikätovereilta. Tällaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää selittää lapselle puremisen olevan väärin ja satuttavan toisia.
Kiellä lasta tiukasti puremasta uudestaan. Opeta lapselle, että hänen täytyy ilmaista itseään sanoin.
Itsepuolustus
Jos lapsi tutustuu ikätovereihinsa tuntemattomassa ympäristössä, hän saattaa turvautua puremiseen. Lapsi näkee puremisen tapana puolustaa itseään muita lapsia vastaan. Lapselle tulee vakuuttaa tämän olevan turvassa ja ettei kukaan satuta tätä.
Kontrolli
Lapsilla on tarve autonomiaan ja asioiden hallintaan. Huomatessaan puremisen vaikutuksen ympärillään oleviin ihmisiin, lapsi saattaa tuntea itsensä vahvemmaksi ja voimakkaammaksi.
Tällaisen käytöksen korjaamiseksi lapselle tulee opettaa käytöstapoja esimerkiksi lelujen jakamisen, kiitoksen sanomisen ja muita kohtaan ystävällisesti käyttäytymisen muodossa. Lapsen tulee ymmärtää, että kunnioitus ansaitaan aivan muilla tavoin kuin väkivallan avulla.
Muutos
Yksi syy lapsen puremiselle ovat emotionaaliset ongelmat tai suuri muutos lapsen elämässä. Tällainen on esimerkiksi uuden sisaruksen syntymä, muutto tai tuntemattomien ikätovereiden tapaaminen päivähoidossa. Pureminen on lapsen tapa hakea huomiota ja ilmaista tunteensa tilanteesta.
Kuinka toimia, kun lapsi puree?
Se, että lasta kielletään tekemästä jotain, ei tarkoita, että hän ymmärtäisi oikean ja väärän eron. Kasvaessaan lapsi matkii ympärillään näkemiään kuvioita ja käytöstä. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat toimivat lapselle hyvänä esimerkkinä. On vanhemman tehtävä osoittaa lapselle, että on muita tapoja toimia kanssaihmisten kanssa.
Kielen käyttäminen ongelmien selvittämiseen, oman vuoron odottaminen, lelujen lainaaminen, halaaminen, muiden kunnioittaminen ja ystävällinen käytös – kaikki nämä opitaan esimerkin kautta. Lapsen käyttäytyessä hyvin, häntä tulee kehua, jotta hän ymmärtää toimivansa oikein. Lasta on hyvä onnitella esimerkiksi rauhallisesti ystävän kanssa leikkimisestä.
Lasten tulee oppia olemaan vastaamatta väkivaltaan väkivallalla. Se, että sinua purraan, ei tarkoita, että sinun tulisi purra takaisin.
Kuinka lapsi saadaan lopettamaan pureminen?
Ensimmäinen askel on lapsen tarkkailu, jonka avulla selvitetään syyt puremisen taustalla. Kyseessä on käytös, joka tuskin loppuu yhdessä yössä, mutta kärsivällisyys ja ymmärrys takaavat pitkäaikaisia tuloksia.
Kuinka lapsi saadaan lopettamaan pureminen?
- Mieti, miksi ja milloin lapsi puree.
- Älä päästä lastasi silmistäsi hänen ollessaan muiden lasten seurassa. Läsnäolosi rauhoittaa lapset.
- Jos lapsi puree toista ihmistä, pysy rauhallisena. Selitä lapselle, että hän toimi väärin ja että toisia ei saa purra. Ainoa suuhun kuuluva asia on ruoka!
- Keskustele toisten vanhempien kanssa aiheesta ja kysy heiltä, kuinka he ovat ratkaisseet vastaavan ongelman.
- Älä huuda lapselle tai rankaise tätä. Yritä ymmärtää lasta ja hänen käytöstään.
Muista, että kasvaessaan ja oppiessaan, lapsi saattaa kehittää tapoja, joista vanhempien täytyy auttaa häntä pääsemään eroon. Tärkeintä on ymmärtää syyt lapsen käytöksen taustalla.
Tue lastasi aina ja kaikissa tilanteissa. Jos koet, ettet osaa ratkaista ongelmaa itse, pyydä muiden vanhempien tai lasten käyttäytymiseen erikoistuneen ammattilaisen apua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Maza, B. (2016). Donde nace la palabra. Revista de la Asociación Peruana de Psicoterapia Psicoanalítica de Niños y Adolescentes, 43. https://apppna.org/wp-content/uploads/2016/11/Transiciones-20-digital-actualizada.pdf#page=43
- Tremblay, R. E. (2003). Los orígenes de la violencia de los jóvenes. http://e-spacio.uned.es/fez/view/bibliuned:AccionPsicologica2003-numero1-0006
- Peñafiel-Balmaseda, J. (2013). Mordedores en pañales. Análisis de las causas y propuesta educativa (Bachelor’s thesis). https://reunir.unir.net/handle/123456789/1621