Mitä on lasten kaltoinkohtelu ja millaisia ovat sen vaikutukset?
Lasten kaltoinkohtelu on surullinen tosiasia yhteiskunnassamme. Vanhemmat ja muut auktoriteettihahmot tukeutuvat valitettavan usein kaltoinkohteluun kurinpitomenetelmänä. Jotkut käyttävät sitä jopa tapana purkaa omia turhautumiaan.
Olipa kaltoinkohtelun motiivi mikä tahansa, on tärkeää, että olemme tietoisia näistä asioista. Ja jos löydät itsesi kohtelemasta lastasi huonosti, on sinun aika laittaa tälle vahingolliselle käytökselle loppu.
Lapsen hyvä kasvatus ei riipu ainostaan kodista, ruoasta ja kunnollisesta koulutuksesta. Näiden tarpeiden päivittäinen täyttäminen on tietenkin elintärkeää, mutta nämä tekijät eivät yksin riitä tekemään kasvatuksesta hyvää, jos lasta kohdellaan huonosti. Lapsi tarvitsee paljon muutakin kasvaakseen ja ollakseen onnellinen. Ruoan, suojan ja koulutuksen tarjoamisen lisäksi on välttämätöntä huolehtia lapsen emotionaalisesta kehityksestä.
Tässä artikkelissa keskustelemme lasten kaltoinkohtelun eri muodoista sekä yleisimmistä niiden taustalla olevista syistä. Katsastelemme myös kaltoinkohtelun vaikutusta lapsen kehitykseen sekä tapoja välttää sitä.
Lasten kaltoinkohtelu ja sen muodot
Puhuttaessa kaltoinkohtelusta, moni ajattelee esimmäisenä fyysistä väkivaltaa, joka totta kai on sekin yksi kaltoinkohtelun muodoista. Lasten kaltoinkohtelu voi kuitenkin yhtä lailla olla myös psykologista tai seksuaalista ja aiheuttaa siten monen muotoista vahinkoa.
Mitä tulee kaltoinkohtelun luokitteluun, jokainen tilanne on erilainen, ja asiaan vaikuttavat myös erilaiset olosuhteet. On syytä myös mainita, että kaltoinkohtelu on mutkikas asia, johon liittyy monia tekijöitä, mutta se ei tästäkään huolimatta ole missään tapauksessa hyväksyttävää.
Fyysinen väkivalta
Tämä on kaikista tunnetuin kaltoinkohtelun muoto. Se viittaa minkä tahansa tyyppiseen vammaan, joka on tuotettu toiselle ihmiselle tarkoituksella. Siihen voi kuulua lyöminen, viiltely, tai muut vielä vakavammat kidutuksen muodot.
Silloin, kun perheen sisällä tapahtuu fyysistä väkivaltaa, se tapahtuu yleensä toisen tai kummankin vanhemman toimesta. Fyysinen väkivalta liitetään yleisesti ottaen alkoholismiin, huumeriippuvuuteen, taloudellisiin ongelmiin, neurooseihin ja muihin ongelmiin.
Psykologinen väkivalta
Tämän tyyppistä lasten kaltoinkohtelua ilmenee erilaisissa ympäristöissä. Mutta sellaista tekevä ihminen on tämän väkivallan luonteen vuoksi yleensä lasta lähellä oleva ihminen. Tällainen henkilö saattaa olla vanhempi, isovanhempi, opettaja jne.
Psykologinen väkivalta ilmentyy yleensä uhkauksina, pilkkaamisena, jatkuvana lapsen vikojen kritisoimisena, halventavana kielenkäyttönä, kuin myös uhkailuna, manipulaationa ja kiristyksenä.
Seksuaalinen hyväksikäyttö
Lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä on monia samoja piirteitä kuin mitä on mainittu ylempänä, kun viitataan fyysiseen ja psykologiseen väkivaltaan. Mutta seksuaalisen hyväksikäytön luonne ja tämän tyyppisen kaltoinkohtelun vaikutus lapseen on kuitenkin paljon vakavampi.
Tällaista kaltoinkohtelua harjoittaa yleensä joku, joka lukeutuu lapsen luottamiin ihmisiin – olipa se sitten perheenjäsen, sukulainen tai joku muu luotettu henkilö.
Seksuaalisella hyväksikäytöllä on vahingollinen vaikutus lapsen psyko-emotionaaliseen kehitykseen. Tämän tyyppisellä kaltoinkohtelulla on lyhytkestoisia, kohtalaisen kauaskantoisia sekä kauaskantoisia seurauksia.
Seksuaalisen hyväksikäytön seurauksiin lukeutuvat useiden tutkimusten mukaan masennus, itsemurhat, huumeriippuvuudet, lukuisat psykologiset häiriöt jne.
Hylkääminen tai heitteillejättö
Tämänlaista kaltoinkohtelua tapahtuu silloin, kun vanhempi tai holhooja kiistää lapselta jotakin, mitä lapsi tarvitsee. Siihen lukeutuu heitteillejättö jonkin tietyn asian, kuten ruoan, hygienian, lääkinnän tai turvan suhteen. Tämä viittaa myös lapsen täydelliseen hylkäämiseen.
Hylkäämistä voi tapahtua eri tavoin. Joko vanhempi tai holhooja lähtee kodista, tai sitten hän jättää lapsen jonnekin yksin oman onnensa nojaan.
Hylkäämisellä on negatiivisia vaikutuksia lapsen psykologiseen kehitykseen. Tämä on lisäystä heitteillejätöstä itsestään aiheutuvaan suoraan vahinkoon (aliravitsemukseen, lääkinnällisen hoidon tai koulutuksen puutteeseen, ehkäistävissä oleviin tapaturmiin jne.)
Hylkääminen ja heitteillejättö altistaa lapset olosuhteisille, jotka ovat myrkyllisiä ja vahingollisia heidän kehitykselleen.
Kaltoinkohtelun muodot eivät poissulje toisiaan
On tärkeää huomauttaa, että yllä mainitut kategoriat eivät poissulje toisiaan. Toisin sanottuna lapsi voi kärsiä useamman tyyppisestä kaltoinkohtelusta kuin vain yhdestä.
Kaltoinkohteluun taipuvaiset henkilöt kaltoinkohtelevat uhrejaan monesti useammalla kuin yhdellä tavalla.
Kaltoinkohtelun vaikutus lapseen
Lasten kaltoinkohtelun vaikutukset ovat perustavanlaatuisesti negatiivisia. Kuten on jo esitetty aiemmin, lasten kaltoinkohtelu on vahingollista, eikä se ole millään tavalla oikeutettavissa.
Ihmissuhteilla on lapsuuden aikana ratkaiseva vaikutus lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tämän vuoksi lapsuuden aikaiset terveet ja myönteiset ihmissuhteet ovat ehdottoman tärkeitä.
Suosittelemme positiivisten lastenkasvatustapojen sekä kiintymysvanhemmuudessa selostettujen tekniikkojen käyttämistä.
Ota käyttöösi nämä menetelmät sen sijaan että tukeutuisit rangaistuksiin, väkivaltaan ja muihin kaltoinkohtelun muotoihin.
Kiintymysteoria yhdistää empiiriset ja humanistiset painopisteen, ja se hyödyntää niin evolutiivista biologiaa, psykologiaa kuin myös psykoanalyysia. Tämän vuoksi kiintymysteoria tarjoaa sinulle hyvin täysipainoisen mallin tueksesi.
Tämä teoria selittää, kuinka emotionaaliset sidokset muodostuvat vanhempien tai holhoojien ja lasten välillä, ja kuinka tämä sidos myötävaikuttaa lapsen kykyyn oppia käytösmalleista.
Toisin sanoen ulkoiset virikkeet sallivat lapsesi kerätä malleja, joiden avulla hän selviää ympäristössään.
Lasten kaltoinkohtelu vääristää lapsen käsitykset selviytymiskyvyistä. Siitä syystä lapsen hyväksikäyttö on vakava ongelma, jolla on valtavia negatiivisia vaikutuksia lapsen psykologiseen kehitykseen.
Lasten kaltoinkohtelu johtaa siihen, että sen uhrien on hyvin vaikeaa muodostaa ja nauttia terveistä ihmissuhteista muiden kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Santana-Tavira, R., Sánchez-Ahedo, R., & Herrera-Basto, E. (1998). El maltrato infantil: un problema mundial. https://www.scielosp.org/article/spm/1998.v40n1/58-65/es/
- Morelato, G. (2011). Maltrato infantil y desarrollo: hacia una revisión de los factores de resiliencia. Pensamiento psicológico, 9(17), 83-96. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1657-89612011000200008
- Francia Reyes, M. E. (2003). Maltrato infantil: Un problema de todos. Revista cubana de medicina general integral, 19(1), 0-0. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21252003000100009
- Robaina Suárez, G. (2001). El maltrato infantil. Revista Cubana de medicina general integral, 17(1), 74-80. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21252001000100011