Lapsen puhuminen itsekseen - hyvä vai huono asia?
Usein sanotaan, että lapset jotka puhuvat itsekseen, kärsivät jonkin tyyppisestä häiriöstä, ovat tuohtuneita tai sitten ovat kokeneet jotakin poikkeuksellista.
Totuus on kuitenkin toisenlainen, sillä itsekseen puhuvat lapset eivät ainoastaan ole terveitä mieleltään – on havaittu, että on voimakas yhteys älykkyyden ja sen ilmiön kanssa, joka tunnetaan yksin puhumisena.
Asiantuntijoiden (kuten esimerkiksi psykiatri Luis Rojas Marcosin) tekemien tutkimusten mukaan itselleen puhuminen ja asioiden ääneen sanominen auttaa tekemään ajatuksista tarkempia ja selkeämpiä. Toisin sanoen tämä tapa auttaa ihmistä ajattelemaan.
Päätökset, jotka tehdään tällä tavoin, ovat tehokkaampia. Ajatukset myös järjestetään yksin puhumisen avulla hallitummalla tavalla, ja se on jopa tärkeä tuki ihmisen henkilökohtaisessa kehityksessä.
Tärkeintä on lapsiin liittyen muistaa tämä: mikäli oma lapsesi puhuu itsekseen, sinun tulee tehdä hänelle selväksi, että hän on itse asiassa tosi fiksu.
Miksi on hyvä, että lapset puhuvat itsekseen?
Moni vanhempi on nähnyt lapsensa leikkivän yksin ja puhellen tällöin itsekseen. Yksin puhumista voi ilmetä myös aikuisten kohdalla.
Moni puhuu usein itsekseen erilaisten aktiviteettien aikana. Tämä voi ehdottomasti olla merkki ihmisen älykkyydestä.
Älä koskaan siis toru lastasi, jos hän puhuu itsekseen. Nämä monologit ovat erittäin hyödyllisiä lapsen kielellisen kehityksen kannalta, ja ne myös auttavat häntä oman käytöksen hallinnassa. Siten lapsesi saakin yksin puhumisen avulla aivan loistavan lisäyksen taitoihinsa.
Jos tarkkailet lastasi hyvin, pystyt ymmärtämään, että hän puhuu enemmän silloin, kun hän on yksin kuin ollessaan seurassa.
Nämä monologit lapsilla, jotka ovat 10-vuotiaita, edustavat 20-60 % heidän vuorovaikutuksestaan.
Psykologit, vanhemmat ja kasvattajat ovat aina parinteisesti nähneet tämän käytöksen merkkinä tottelemattomuudesta, tarkkaavaisuuden puutteesta tai jopa mielen epätasapainosta.
Toisaalta taas jotkut asiantuntijat näkevät tämän tavan lapsen kognitiivisen toiminnan kehityksen edistäjänä.
Jos kyseistä käytöstä katsotaan olennaisena osana lapsen kehitystä, kaikkien niiden, jotka ovat opetustyössä, tulisi edistää sitä niin terveissä kuin myös henkisistä häiriöistä kärsivissä lapsissa.
Tilanteet, joissa lapset usein puhuvat itsekseen
On kolme sellaista tilannetta, joissa on hyvin tavallista nähdä lapsen puhuvan itsekseen. Nämä ovat seuraavat:
- ennen kuin lapsi aloittaa jonkin asian tekemisen
- kun lapsi jo tekee jotakin
- sen jälkeen, kun lapsi on saanut jonkin asian päätökseen.
Tällöin puheet ovat kuin analyysi, jonka lapsi tekee erään tyyppisenä leikin suunnitteluna. Leikkiipä hän tai hoitaa jotakin askaretta, hän saattaa hyvin puhua itsekseen.
Tämä on hyväksi lapsen henkiselle terveydelle, sillä se ensinnäkin pitää neuronit aktiivisina, mutta se myös pitää lapsen viihdytettynä sellaisten asioiden parissa, jotka ovat hänelle tärkeitä.
Hyötyjä siitä, että lapsi puhuu itsekseen
- Lapset, jotka puhuvat itselleen, stimuloivat itseään. He oppivat ratkaisemaan tilanteita, ja tämä tulee olemaan suureksi avuksi tulevaisuudessa.
- Itsekseen puhuminen auttaa ihmistä kehittymään enemmän viestiväksi.
- Kun lapsi leikkii ja puhuu itsekseen, hänen kielensä tulee kehittymään stimuloivammalla tavalla.
- Lapsi oppii ymmärtämään eroja asioiden välillä omassa kasvuympäristössään.
- Lapsen mieli alkaa olla järjestäytynyt loogisella tavalla.
- Kun hän leikkii ja puhuu itsekseen, tämä tarkoittaa sitä, että ajatukset tulevat järjestetyiksi, jotta päästäisiin johonkin tavoiteltuun pisteeseen.
- Jos lapsesi sanoo ääneen kaiken, mitä hän suunnittelee tekevänsä, hän pystyy parantamaan kielellisiä kykyjään ja samalla stimuloimaan oppimisen kapasiteettia.
- Lapsi, joka puhuu leikkiessään, edistää tietoaan ja uteliaisuuttaan oman äänensä kautta. Tällä tavalla hän tulee ppimaan tuntemaan itsensä paremmin.
Siten onkin niin, että jos näemme lapsen puhumassa itsekseen hänen valmistautuessaan johonkin tehtävään, voimme päätellä, että hän etsii ratkaisua johonkin ongelmaan.
Tämä toimii myös tukena sille, että hän pääsisi johonkin sellaiseen ratkaisuun, joka on monimutkainen.
Lopuksi: yksin puhumisen monenlaiset hyödyt
Moni tutkija on todennut, että on olemassa yhteys älykkyyden ja puheen määrän ja laadun välillä.
Tämä osoittaa, että mitä älykkäämpi lapsi on, sitä enemmän hän tulee puhumaan. Hänen puheensa sisältö tulee myös olemaan kypsempää.
Lasten, jotka puhuvat itsekseen, on mahdollista kertoa itselleen fantasioista, puhua mielikuvitusystävän kanssa ja vaikkapa puhua sellaisille tavaroille, joita ei ole olemassa. Näin lapsi kertoo omista unelmistaan.
Itselleen puhuminen on asia, jota pidetään välineenä ihmisen itsehallinnan ja ajattelun kehittymisen kannalta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Berk, L. E. (1995). ¿ Por qué hablan solos los niños?. Investigación y ciencia, (220), 56-61.
- Bruner, J. (1983). Juego, pensamiento y lenguaje. Revista In-fan-cia Educar de 0 a, 6(6), 4-10. Disponible en: https://scholar.google.es/scholar?hl=es&as_sdt=0%2C5&q=por+qu%C3%A9+hablan+solos+los+ni%C3%B1os&btnG=#d=gs_qabs&u=%23p%3D8-yAhYFqhPUJ
- Martínez, C. S. M., Calbet, H. B., & Santacana, M. F. (2014). Habla privada en los mensajes de niñas y niños bilingües y monolingües. RLA: revista de lingüística teórica y aplicada, 52(1), 59-78. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-48832014000100004&script=sci_arttext&tlng=e
- Montero, I., & Huertas, J. A. (1999). The Motivational Function of Private Speech in Young Children. https://eric.ed.gov/?id=ED433137
