Lapsen keskittymiskyvyn parantaminen 7 harjoituksen avulla
Onko levottoman lapsen keskittymiskyvyn parantaminen mahdollista? Tänään haluamme esitellä muutaman käytännöllisen harjoituksen, joiden avulla ongelma voidaan ratkaista leikin kautta.
Nuoren lapsen huomio herpaantuu usein helposti. Lapset tarkkailevat ympäristöään jatkuvasti, ja lähes mikä tahansa asia voi kiinnittää lapsen huomion. Tämä on täysin normaalia. Vanhempien on kuitenkin autettava lastaan kehittymään ja parantamaan tarkkaavaisuuttaan tämän omaksi parhaaksi. Lapsen keskittymiskyvyn kohentaminen on monille vanhemmille tuttu haaste.
Jos lapsen huomataan puhuvan paljon oppitunnin aikana, eikä hän pysty keskittymään kotitehtäviinsä tai hänen huomionsa herpaantuu toisen henkilön puhutellessa häntä, on asiaan puututtava. Muussa tapauksessa lapsi sisäistää tämän negatiivisen käytöksen ja voi kasvaa hermostuneeksi ja välinpitämättömäksi teini-ikäiseksi.
Lapsen tulevaisuuden työ- ja opiskelukokemukset riippuvat paljolti hänen keskittymiskyvystään. Hyvä uutinen kuitenkin on, että lapsen tarkkaavaisuutta ja kykyä paneutua tehtäviin voidaan kohentaa muutamilla harjoituksilla. Itse asiassa lapsen keskittymiskyvyn parantaminen onnistuu jopa leikin avulla.
Lapsen keskittymiskyvyn parantaminen
1. Visuaaliset mielleyhtymät ja muistileikit
Mielleyhtymäleikit opettavat lasta muodostamaan mielessään erilaisia luokkia saman tyyppisille asioille. Samanlaisten kuvioiden tai piirrosten yhdistäminen toisiinsa vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Jos saamme lapsen käyttämään reilusti aikaa näihin leikkeihin, voimme totuttaa hänet kiinnittämään asioihin huomiota myös jokapäiväisissä tilanteissa.
Monet leikit ja lastenlehdet noudattavat tällaista dynamiikkaa. Suurin haaste on mahdollisesti erilaisissa muistileikeissä. Muistileikkien ansiosta lapset oppivat kehittämään havainnointikykyään pitäen samalla hauskaa.
2. Piirrosten täydentäminen tai pisteiden yhdistäminen
Tällaisia harjoituksia näkee usein pulmapelikirjoissa. Lapset pitävät niistä, koska ne ovat yksinkertaisia ja kutsuvat kehittämään henkilön luovaa puolta. Samalla nämä tehtävät auttavat lasta työstämään keskittymiskykyään.
Pisteiden yhdistäminen on erinomainen tehtävä, koska lapsen on noudatettava ohjeita saadakseen muodostuva kuva selville. Näin lapsen oma uteliaisuus toimii motivaationa keskittymiselle. Tämän tuloksena lapsi oppii alitajuisesti keskittymään yhteen tehtävään.
3. Sokkelot
Myös sokkelot ovat mainio vaihtoehto, joita näkee suosittujen pelien joukossa. Ne herättävät lapsen mielenkiinnon, ja tämän on keskityttävä ja kiinnitettävä huomionsa tehtävään onnistuakseen sen selvittämisessä. Sokkelo johdattaa lasta muistamaan ja tunnistamaan sen monet reitit ja aukot.
Sokkeloilla on omat sääntönsä ja rajoituksensa. Ne vaativat selvittäjältään tiettyä itsekuria ja tietysti myös tarkkaavaisuutta. Kaikkien näiden aktiviteettien tarkoitus on saada lapsi keskittymään ilman, että hän kyllästyy.
4. Aarteenmetsästys
Aktiivisemmille lapsille sopiva leikki on aarteenmetsästys. Vanhempi tekee listan kolmesta tai neljästä ympäri taloa piilotetusta esineestä. Kun lista on valmis, lasta pyydetään etsimään esineet.
Lasta voidaan haastaa pyytämällä tuomaan esineet tietyssä järjestyksessä. Ajan myötä leikistä voidaan tehdä entistä haastavampi kasvattamalla listalla olevien esineiden määrää. Lapselle voidaan myös antaa vinkkejä siitä, mitä nämä esineet ovat, sen sijaan, että ne nimetään suoraan.
Rutiinien luominen on yksi parhaista tavoista parantaa keskittymiskykyä. Me aikuiset teemme tätä alitajuisesti kaiken aikaa.
5. Numeroiden tunnistaminen
Numerot ovat täydellisiä välineitä älyllisiin mielleyhtymäleikkeihin. Tunnista numero -leikki toimii niin, että lasta pyydetään valitsemaan ja muistamaan jokin numero. Tämän jälkeen aikuinen luettelee useita eri numeroita, ja lapsen on kerrottava aina, kun hän kuulee valitsemansa numeron.
Tämä dynaaminen leikki vaatii lasta keskittymään numeroita lueteltaessa. Samaa leikkiä voidaan leikkiä myös kirjaimilla, riippuen kummasta lapsi pitää enemmän. Lasta voidaan halutessa motivoida esimerkiksi makeispalkinnolla tai jollakin muulla herkulla.
6. Järjestysleikit
Tässä leikissä muutama esine asetetaan tiettyyn järjestykseen. Lapsen on painettava tämä järjestys mieleensä ennen kuin aikuinen sekoittaa esineet. Tämän jälkeen lapsi pyrkii asettamaan esineet alkuperäiseen järjestykseen muistikuvansa perusteella tai muuta muistitekniikkaa käyttäen.
Myös jotkut lautapelit hyödyntävät tätä järjestysdynamiikkaa ja vaativat pelaajilta soveltamiskykyä pelissä pärjäämiseksi. Internetistäkin löytyy joitakin pelejä, jotka stimuloivat lapsen järjestelykykyä.
Suurin lahja, mitä voit antaa toiselle, on jakamaton huomiosi.
– Richard Moss
7. Palapelit
Mikään peli ei vaadi keskittymiskykyä samalla tavalla kuin palapeli. Markkinoilla on valtavia määriä eri tasoisia palapelejä, jotka soveltuvat kaiken ikäisille ja kykyisille lapsille. Jo 2- tai 3-vuotiaat lapset voivat nauttia muutamasta isosta palasta koostuvasta palapelistä vanhempiensa avulla.
Kuten huomaat, pelkkä valitus ei ole ainoa – eikä suinkaan paras – keino saada lasta kiinnittämään asioihin enemmän huomiota. Paras strategia on alkaa työstää tätä kykyä lapsen kanssa mahdollisimman varhain, jolloin hänen tuleva opiskeluelämänsä helpottuu.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aroca Barrios, M. A., & Delgadillo Parra, D. A. (2015). La lúdica como estrategia para mejorar los procesos de atención en los niños de grado primero del Colegio Americano de Ibagué. http://repository.ut.edu.co/handle/001/1416
- Cortes, N. (2021). El diseño y uso de rompecabezas como material didáctico para estimular la escritura y la lectura en los niños y niñas del grado kínder del colegio nuestra señora del rosario. https://repository.usta.edu.co/bitstream/handle/11634/42533/2022NellyCortes.pdf?sequence=7
- Riofrío Archuleta, M. C. (2013). El uso de gimnasia cerebral como estrategia de movimiento en el aula para mejorar la atención y concentración en clases de niños de tres años Un estudio de caso (Bachelor’s thesis, Quito, 2013). http://repositorio.usfq.edu.ec/handle/23000/2196
- Suarez-Manzano, S., Ruiz-Ariza, A., Lopez-Serrano, S., & López, E. J. M. (2018). Descansos activos para mejorar la atención en clase: intervenciones educativas. Profesorado, Revista de Currículum y Formación del Profesorado, 22(4), 287-304. https://185.79.129.77/index.php/profesorado/article/view/69423