Lapsen keskittymiskyvyn parantaminen 5 vinkin avulla
Tänä päivänä on yleistä, että lapset suorittavat montaa aktiviteettia samanaikaisesti. Tämä häiriötekijöiden liiallinen määrä voi vaikuttaa lapsen huomiojänteeseen. Tämän vuoksi olemme keränneet tähän artikkeliin viisi vinkkiä, joiden avulla lapsen keskittymiskyvyn parantaminen onnistuu.
Pääsyy sille, että lapsen on vaikea keskittyä, on se, että lasten aivot toimivat eri tavalla kuin aikuisten aivot. Kun suoritettava tehtävä ei ole hauska, lapsi kyllästyy ja siirtää huomionsa johonkin kiinnostavampaan asiaan.
Keskittyminen on kuin lihas, joka tarvitsee päivittäistä harjoitusta. On totta, että osa lapsista syntyy paremmalla keskittymiskyvyllä varustettuna kuin toiset. Mutta on tärkeä tietää, että kaikki lapset voivat vahvistaa kapasiteettiaan, kunhan heitä autetaan sopivien metodien ja strategioiden avulla. Auttaminen nuoren lapsen kykyjen kehittämisessä tukee tämän itsekurin kehitystä ja keskittymiskykyä.
Kyky keskittyä ja puurtaa saman tehtävän parissa on jotain, mikä hyödyttää lasta koko hänen elämänsä ajan – ei ainoastaan peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa, vaan myös mahdollisissa korkeakouluopinnoissa ja läpi työuran.
Lapsen keskittymiskyvyn parantaminen 5 vinkin avulla
Jos haluat auttaa lastasi parantamaan keskittymiskykyään, seuraavat viisi ehdotusta voivat olla hyödyksi.
1. Terveellinen ruokavalio ja nesteytys
Ensimmäinen suositus on terveellisten ruokien sisällyttäminen lapsen ruokavalioon. Terveellinen ruokavalio on erittäin tärkeässä roolissa tässä vaiheessa ihmisen kehitystä ja suoraan yhteydessä lapsen kykyyn keskittyä. Ravitsemus vaikuttaa kehon energiatasoon, keskittymiskykyyn ja yleisesti terveyteen sekä painoon.
On vanhempien tehtävä varmistaa, että lapsi noudattaa tasapainoista ruokavaliota. Tämä tarkoittaa, että ruokavalioon sisällytetään elintarvikkeita kaikista tärkeistä ruokaryhmistä. Tämä tehostaa aivojen kehitystä, mikä puolestaan vaikuttaa keskittymiskykyyn.
Myös veden juominen on tärkeää aivoille. Nestehukalla on selvä negatiivinen vaikutus lapsen kykyyn keskittyä.
2. Tarpeeksi lepoa
On tunnettu fakta, että lapsen on helpompi keskittyä asioihin, kun hän on nukkunut hyvin. Päiväunet ja lepohetket virkistävät mieltä ja tehostavat keskittymiskykyä. Noin 20 minuutin päiväunet koulun jälkeen tai iltapäivällä auttavat lasta keskittymään.
Myös järkevän nukkumaanmenoajan asettaminen on tärkeää. Tämä auttaa lasta sopeutumaan säännölliseen rutiiniin ja lepäämään levolle tarkoitettuina aikoina.
Keskittyessä haluamaamme, palaset alkavat loksahdella täydellisesti paikoilleen.
– Paulo Coelho
3. Lyhyen tähtäimen tavoitteiden asettaminen
Vanhemmat voivat auttaa parantamaan lapsen keskittymiskykyä asettamalla tälle lyhyen tähtäimen tavoitteita. Suosittelemme asettamaan tehtävän suorittamiselle aikarajan.
Tämä voi olla kätevä apukeino niin kotitöiden kuin opiskelun ja läksyjen tekemisen saralla. Lasta voidaan esimerkiksi pyytää lukemaan tietty määrä sivuja seuraavan 20 minuutin aikana.
Haluamme kuitenkin huomauttaa, että vaikka lyhyen tähtäimen tavoitteiden asettaminen on hyvä keino osalle lapsista, se ei toimi kaikkien kohdalla. Osa lapsista saattaa tuntea olonsa painostetuksi ja ahdistua, mikä vaikeuttaa keskittymistä entisestään.
4. Aikaa häiriötekijöille
Vanhempien täytyy muistaa, että lapset ovat lapsia, jotka tarvitsevat aikaa myös rentoutumiselle ja hauskanpidolle. Myös niin sanotuille häiriötekijöille tulee antaa aikaa. Tämä paitsi auttaa lasta kuluttamaan energiaa tehtävän suoritettuaan, myös keskittymään paremmin seuraavaan tehtävään.
Päämääränä on, että lapsi pystyy keskittymään niin paljon kuin mahdollista. Jotta tämä onnistuu, lapsen kannattaa antaa tehdä jotain hauskaa ja viihdyttävää ennen tehtävän suorittamista. Kun on aika alkaa töihin, kaikkia häiriötekijöitä – kuten televisiota ja musiikkia – tulee välttää.
5. Liikunta
Viimeinen tänään jakamistamme suosituksista on liikunnan harrastaminen. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa sekä hapen ja ravinnon kulkua, jotka edistävät aivosolujen toimintaa ja uusiutumista. Liikunta nopeuttaa ajattelua sekä parantaa tarkkaavaisuutta, prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikunnan avulla kognitiivista suoriutumista voidaan parantaa nopeasti.
Puoli tuntia liikuntaa päivässä tekee lapselle erittäin hyvää. Tämä voi tarkoittaa juoksemista, uimista, tanssimista, pyöräilyä tai mitä tahansa muuta lasta kiinnostavaa fyysistä aktiviteettia.
Kuten mitä tahansa kykyä, myös keskittymiskykyä voidaan parantaa. Salaisuus on johdonmukaisuus ja yllä listattujen tekniikoiden käyttöön ottaminen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Joe L. Frost, Sue Clark Wortham and Robert Stuart Reifel. (2001). Play and child development. Merrill, Prentice Hall.
-
Duncan, G. J., & Magnuson, K. (2011). The nature and impact of early achievement skills, attention skills, and behavior problems. Whither opportunity, 47-70.
-
Ericsson, I. (2008). Motor skills, attention and academic achievements. An intervention study in school years 1–3. British Educational Research Journal, 34(3), 301-313.
-
Jensen, E. (2009). Teaching with poverty in mind: What being poor does to kids’ brains and what schools can do about it. ASCD.
- Cadavid Castro, Martha Alicia. (2009). “Inteligencia, alimentación y nutrición en la niñez: revisión.” Perspect. nutr. hum 11.2 (2009): 187-201.
- Martin, A., Booth, J. N., Laird, Y., Sproule, J., Reilly, J. J., & Saunders, D. H. (2018). Physical activity, diet and other behavioural interventions for improving cognition and school achievement in children and adolescents with obesity or overweight. The Cochrane Database of Systematic Reviews, 3(3), CD009728. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD009728.pub3/abstract?cookiesEnabled
