Miksi hyvät opiskelutottumukset ovat niin tärkeät?

31.10.2019
Monet uskovat, että tehokas oppiminen vaatii tuntikausien opiskelua ja lukemista. Koulumenestys piilee kuitenkin ensisijaisesti hyvissä opiskelutottumuksissa. Kyse ei ole siitä, että pitäisi opiskella enemmän, vaan siitä, että se tehdään järkevämmin.

Lapsen on tärkeä omaksua hyvät opiskelutottumukset oppiakseen tehokkaasti. Tällaiset tottumukset on hyvä vakiinnuttaa jo peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa, ennen mahdollista korkeakouluun hakeutumista. Korkeakoulussa voi nimittäin olla jo liian myöhäistä opetella tehokkaita ja järkeviä opiskelumenetelmiä.

Hyvät opiskelutottumukset takaavat hyvän koulumenestyksen

Jotkut oppilaat pääsevät peruskoulun helpolla näkemättä paljoakaan vaivaa, mutta se on kuitenkin useimmiten poikkeuksellista. Suurin osa peruskoulun menestyksekkäästi päättävistä oppilaista ovat kehittäneet itselleen tehokkaat ja hyvät opiskelutottumukset. 

”Tutkimukset muistitoiminnoista tarjoavat merkittäviä suosituksia siitä, kuinka olisi tehokkain tapa opiskella. Yksi tärkeimmistä suosituksista on, että oppilas testaa itseään pelkän lukemisen sijasta.”

– Robert Bjork ja Nate Kornell, Psychonomic Bulletin and Review

Hyvät opiskelutottumukset takaavat hyvän koulumenestyksen

On kuitenkin asioita, joita tulee ottaa huomioon ennen kuin lapsi opettelee tehokkaita opiskelumenetelmiä. Tehokas opiskelu on riippuvaista jokaisen oppilaan henkilökohtaisesta oppimistyylistäTämän tiedon avulla on helpompaa ohjata oppilasta kohti niiden opiskelutottumusten opettelemista, jotka tekevät hänestä menestyneen koulumaailmassa.

Parhaat opiskelutottumukset

Olemme keränneet tähän artikkeliin parhaimmat opiskelutottumukset, joita koulussa hyvin menestyneet oppilaat soveltavat omassa elämässään. Jotta nämä opiskelutavat kehittyvät, on hyvin tärkeää tehdä kovasti töitä niiden eteen.

Arvosanat paranevat, tieto lisääntyy ja tiedon omaksuminen parantuu.

Ei kannata yrittää oppia kaikkea kerralla

Menestyneet oppilaat jakavat kotiläksyjensä teon ja opiskeluaikansa pienempiin ajanjaksoihin. He eivät yritä omaksua kaikkea opittavaa tietoa kerralla yhdeltä istumalta. On tärkeää jakaa opiskelu useampiin pienempiin ajanjaksoihin ja pitää säännöllisesti taukoja niiden välillä.

Opiskelun suunnitteleminen

On tärkeää tehdä aikataulu sekä asettaa selkeät aikaraamit, jolloin opiskelu tapahtuu. Tähän aikatauluun tulee myös sitoutua. Oppilaat, jotka opiskelevat silloin, kun huvittaa tai satunnaisesti, eivät saavuta samoja tavoitteita, kuin opiskeluaikatauluun sitoutuneet oppilaat.

Myös niiden oppilaiden tulee asettaa aikatauluja opiskelulleen, jotka muuten ovat hyvin perillä opinnoistaan. Kun opiskelulle varataan viikossa aikaa monelle päivälle, on koulumenestys paremmin taattua.

Opiskeleminen samaan aikaan joka päivä

Opiskelulle varattujen päivien lisäksi on tärkeää luoda päivittäinen opiskelurutiini. Opiskelemalla samaan aikaan joka päivä viikottain, opiskelemisesta tulee säännöllinen osa jokapäiväistä elämää.

Henkinen ja emotionaalinen valmistautuneisuus ja halukkuus parantavat opiskelua. Jos tapahtuu jotain odottamatonta ja lapsen tulee muokata opiskeluaikatauluaan, se ei ole suuri juttu. On kuitenkin tärkeää palata normaaliin opiskelurutiiniin niin pian kuin mahdollista.

Opiskelurutiinit on tärkeää vakiinnuttaa osaksi jokapäiväistä elämää

Opiskelulla tulisi olla tavoite

Opiskeleminen ilman selkeitä tavoitteita ei ole tehokasta opiskelemista. Lapsen on tärkeää tiedostaa, mitä opiskelulla halutaan saavuttaa. Ennen kuin lapsi istuu alas opiskelemaan, hänen on tärkeä selvittää itselleen, mikä on tämänkertaisen opiskelun tavoite, ja mikä on samassa linjassa yleisen opiskelun tavoitteiden kanssa.

Vaikein tehtävä tulisi tehdä ensiksi

Vaikeimmat tehtävät ja kouluaineet vaativat eniten vaivaa ja henkistä energiaa. On siis paras, että ne saisi tehtyä alta pois ensimmäiseksi. Kun oppilas on saanut tehtyä vaikeimmat tehtävät, loput tehtävät menevät jo helpommin.

Häiriötekijöiden poistaminen opiskeluympäristöstä

Jos oppilas häiriintyy opiskelun aikana, lähtee ajatus helposti pois raiteiltaan. Häiriötekijät saattavat estää oppilasta jopa täysin keskittymästä opiskelemiseen, jolloin opiskelusta tulee tehotonta.

Lapsen on siis tärkeää löytää sellainen opiskelutila, jossa kukaan tai mikään ei pääse häiritsemään häntä. Joillekin kirjaston hiljaisuus on hyväksi, toisille kotona opiskeleminen pienellä taustahälyllä voi toimia.

Kun lapsi vakiinnuttaa itselleen hyvät opiskelutottumukset – kuten yllämainitsemamme – hän tulee menestymään merkittävästi paremmin opinnoissaan. 

  • Art Markman Ph.D. (2012). Developing Good Study Habits Really Works. Sychonomic Bulletin & Review.
  • Robert Bjork y Nate Kornell. (2007). Principles of cognitive science in education: The effects of generation, errors, and feedback. Psychonomic Bulletin and Review.