5 asiaa, jotka ainoan lapsen on hyvä tietää
Pienet perheet ovat erilaisista syistä yhä suositumpia, ja tänä päivänä monessa perheessä on vain yksi lapsi. Sekä perheen ainoana lapsena että sisarusten ympäröimänä kasvamisella on omat hyvät puolensa. Tänään jaamme viisi asiaa, jotka ainoan lapsen on hyvä pitää mielessä.
5 asiaa, jotka ainoan lapsen on hyvä tietää
1. Ainoa lapsi ei välttämättä ole hemmoteltu
Moni ajattelee perheiden ainoiden lasten olevan automaattisesti piloille hemmoteltuja, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Liian usein ihmiset olettavat ainoiden lasten olevan itsekkäitä ja jopa narsistisia. Kaikki kuitenkin riippuu täysin siitä, miten lapsi on kasvatettu, millainen kuri kotona on ollut ja millaisia arvoja vanhemmat ovat opettaneet.
Lapsi voi olla hemmoteltu, vaikka hänellä olisi talo täynnä sisaruksia, ja päinvastoin ainoaa lasta ei välttämättä ole hemmoteltu lainkaan. Lapselle on hyvä kertoa, että joillakin ihmisillä on tällaisia ajatuksia ainoista lapsista, mutta niihin ei tarvitse uskoa ja ne voi jättää oman onnensa nojaan. Tällaiset puheet kertovat enemmän puhujasta itsestään kuin lapsesta, jolle kommentit on kohdistettu.
2. Maailma ei pyöri ainoan lapsen ympärillä
Kun perheessä on useampi lapsi, nämä saattavat kilpailla vanhempiensa huomiosta. Kun taas lapsia on vain yksi, vanhempien kaikki huomio kiinnittyy usein – jopa täysin huomaamatta – tähän, ilman minkäänlaisia ponnisteluja lapsen itsensä osalta.
Perheen ainoalle lapselle on tärkeä opettaa, että hänen tarpeensa eivät aina ole prioriteetti, sillä hän ei ole universumin keskipiste. Aivan kuten kenelle tahansa, myös ainoalle lapselle on opetettava nöyryyttä ja kärsivällisyyttä. Lapsen on hyvä oppia nauttimaan enemmän kokemuksista kuin materiasta.
Ainoan lapsen kanssa on hyvä keskustella turhautumisen tunteesta ja siitä, että kaikki ei suju aina hänen toiveidensa mukaisesti. Tämä on hyvin tärkeää, jotta lapsi oppii ymmärtämään, miten oikea maailma toimii ja että kaikki asiat eivät pyöri hänen ympärillään.
3. Ystävyyssuhteet voivat olla yhtä vahvoja kuin sisarusten väliset suhteet
Perheen ainoa lapsi voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja surulliseksi, koska hänellä ei ole sisaruksia, eikä hän tule koskaan tietämään, miltä sisarusten kanssa eläminen tuntuu. Onneksi läheiset ystävyyssuhteet voivat kuitenkin olla aivan yhtä vahvoja ja tärkeitä kuin sisarusten väliset suhteet.
Tietyt ystävät voivat tuntua aivan veljiltä ja siskoilta, ja kun tällaisen ystävän löytää, tulee hänestä ja suhteesta huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla.
“Uhraamme tämän hetken, jotta lapsillamme on parempi tulevaisuus.”
– APJ Abdul Kalam
4. Myös sisarusten kanssa elävät lapset voivat tylsistyä
Perheen ainoa lapsi saattaa kokea olevansa muita tylsistyneempi, koska hänellä ei ole sisaruksia leikkitoverinaan. Tosiasiassa tämä ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Jokainen lapsi tylsistyy ja kyllästyy välillä, olipa hänellä sisaruksia tai ei. Tylsistyminen ei myöskään välttämättä ole huono asia, sillä se haastaa lapsen mielikuvista ja luovuutta.
5. Kukaan lapsi ei ole toista parempi
Toisinaan kuulee sanottavan, että ainoat lapset menestyvät muita lapsia paremmin, sillä heidän vanhemmillaan on mahdollisuus investoida näihin tavallista enemmän resursseja. Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että ainoat lapset eivät ole emotionaalisesti yhtä kehittyneitä ja tasapainoisia kuin sisarusten kanssa kasvaneet lapset.
Totuus kuitenkin on, että tällaiset väittelyt ovat turhia, sillä jokainen lapsi on yksilö, jolla on omat erityispiirteensä ja oikkunsa. Jokainen lapsi on hyvä juuri omana itsenään.
Erilaisten perherakenteiden hyödyistä keskustellaan paljon, mutta yksikään tutkimus ei ole pystynyt tieteellisesti todistamaan, että tietynlainen perhe olisi jollain tapaa muita parempi. Olipa perhe pieni tai suuri, tärkeintä on, että jokaisesta perheenjäsenestä huolehditaan, lapsille opetetaan hyviä arvoja ja perheenjäsenten välillä vallitsee rakastava suhde. Myös ainoan lapsen on hyvä tietää, että hänkin on osa upeaa perhettä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Villalobos, C. D. A., & Mondragón, L. E. C. (2017). Autoconcepto y habilidades sociales en niños como hijos únicos y niños con hermanos. PsicoEducativa: reflexiones y propuestas, 3(5), 38-44. https://psicoeducativa.edusol.info/index.php/rpsicoedu/article/view/64
- Bayrakal, S., & Kope, T. M. (1990). Dysfunction in the single-parent and only-child family. Adolescence, 25(97), 1. https://search.proquest.com/openview/e5a49fc1887cfc58396be1c2e2265141/1?pq-origsite=gscholar&cbl=41539
- Liu, C., Munakata, T., & Onuoha, F. N. (2005). Mental health condition of the only-child: a study of urban and rural high school students in China. Adolescence, 40(160). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16468675/