5 eri tyyppistä lasten kiukkukohtausta

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 22 toukokuuta, 2020

Asiantuntijat ovat määritelleet kiukkukohtaukset 1-5-vuotiaiden lasten tunteenpurkauksiksi, joihin liittyy nimenomaan negatiivisia tunteita. Ne ilmenevät äkillisinä ja hallitsemattomina itkun ja suuttumuksen täyteisinä kohtauksina, jotka usein alkavat ilman selvää syytä. Tänään esittelemme viisi eri tyyppistä kiukkukohtausta, jotta vanhemmat oppivat paremmin tunnistamaan lapsen käytöksen syyt ja sitä kautta reagoimaan huonoon käytökseen.

5 eri tyyppistä lasten kiukkukohtausta

Kiukkukohtauksen hetkellä itkevä, huutava ja potkiva lapsi ei yleensä halua tai pysty kuuntelemaan järkipuhetta, ja hänen kontrolloimisensa voi tuntua aikuisesta mahdottomalta. Monet vanhemmat odottavat kauhuissaan lapsen seuraavaa raivokohtausta tietämättä, kuinka toimia sen hetkellä. Vanhempien on tärkeä oppia tunnistamaan eri tyyppiset kiukkukohtaukset ja niiden syyt, sillä tämä tekee lapsen huonoon käytökseen reagoimisesta helpompaa.

Vanhempien on tärkeä ymmärtää, miten lapsen aivot toimivat, sillä useimmissa tapauksissa lapsi ei toimi laskelmoivasti ja käyttäydy tahallaan huonosti. Pieni lapsi ei yksinkertaisesti kykene täysin hallitsemaan tunteitaan ja tekojaan, koska hänen aivonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet.

1. Kiukkukohtaus huomion herättämiseksi

Tämän tyyppiset kiukkukohtaukset tähtäävät usein vanhempien kontrollointiin ja johtuvat siitä, että lapsi haluaa syystä tai toisesta lisää huomiota. Yksi tavallinen syy on kateus tai mustasukkaisuus sisarusta kohtaan. Asiantuntijoiden mukaan tämän tyyppiset kiukkukohtaukset voivat johtua myös siitä, että lapsi tuntee olonsa syrjityksi tai eristetyksi. Huono käytös voi johtua myös siitä, että lapsi kokee, etteivät hänen vaatimuksensa täyty tietyssä asiassa, tai kyse voi olla yksinkertaisesti vanhempien manipuloinnista.

Jos kyseessä on ensimmäinen vaihtoehto, eli että lapsi kokee saavansa liian vähän huomiota, on tärkeää, että vanhemmat antavat hänelle tarpeeksi huomiota ja kuuntelevat häntä hänen puhuessaan. Mikäli kyseessä on jälkimmäinen vaihtoehto, lapselle täytyy tehdä selväksi, että hän ei voi aina saada kaikkea haluamaansa.

Jos lapsi pyrkii herättämään kiukkukohtauksella huomiota, hän usein itkee, potkii ja heittäytyy lattialle sen aikana. Toisinaan lapsi jopa lopettaa hengittämisen muutamiksi sekunneiksi kerrallaan. Usein paras tapa toimia, on jättää lapsi huomiotta ja antaa hänen rauhoittua itsekseen hetken aikaa. Kun lapsi on jälleen rauhallinen, hänen kanssaan on syytä keskustella siitä, mikä kiukkukohtauksen aiheutti ja miten vastaavat välikohtaukset vältetään jatkossa.

2. Turhautumisesta tai väsymyksestä johtuva kiukkukohtaus

Tämän tyyppiset kiukkukohtaukset ovat hyvin yleisiä. Ne ovat yksinkertaisesti merkki siitä, että lapsi on vielä pieni, eikä osaa kunnolla hallita tunteitaan. Itkeminen ja ärtyneisyys on hänen tapansa osoittaa tunteensa. Turhautuminen on usein seurausta siitä, että lapsi ei ymmärrä saamiaan ohjeita. Tällaisessa tapauksessa aikuisen on tärkeää käyttää aikaa asioiden selittämiseen ja lapsen kanssa tämän tunteista puhumiseen.

Toisaalta lapsi saattaa saada kiukkukohtauksen yksinkertaisesti siksi, että hän on väsynyt ja tarvitsee unta. Tässä tapauksessa ratkaisu on luonnollisesti lapsen ohjaaminen päivä- tai yöunille. Hyvin väsyneen lapsen nukuttaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, joten kiukkukohtaus ei välttämättä laannu välittömästi.

3. Kiukkukohtaus keinona kieltäytyä tietystä asiasta

Aivan ensimmäiseksi aikuisen on syytä analysoida, aiheuttaako tilanne lapselle stressiä tai ahdistusta, sillä tällaisia tunteita herättäviä asioita lasta ei tulisi pakottaa tekemään. Jos tilanne ei ole tämä, aikuisen täytyy pysyä jämäkkänä ja olla luovuttamatta.

Tämän tyyppiset kiukkukohtaukset ovat tavallisia esimerkiksi hetkinä, jolloin lapsen pitäisi mennä nukkumaan, lähteä päiväkotiin tai suorittaa jokin hänelle määrätty tehtävä. Tällaisessa tilanteessa aikuinen ei saa antaa lapsen manipuloida itseään. Lapsi nimittäin oppii nopeasti hyödyntämään tilannetta, jos hän huomaa pääsevänsä toistuvasti pälkähästä esittämällä surullista tai käyttäytymällä huonosti.

4. Kiukkukohtaus, johon liittyy tuhoisaa käytöstä

Tämän tyyppiset kiukkukohtaukset ovat luonteeltaan aggressiivisia ja voivat johtaa epämiellyttäviin välikohtauksiin. Tällaisen kiukkukohtauksen aikana lapsi voi paitsi huutaa ja itkeä, myös heitellä tavaroita ja lyödä ympärillään olevia ihmisiä – usein tahattomasti.

Jos näin tapahtuu, aikuinen voi esimerkiksi siirtää lapsen rauhalliseen paikkaan ja jättää hänet sinne rauhoittumaan ja miettimään käytöstään. Tämän niin sanotun jäähyn kesto riippuu lapsen iästä; eli mitä vanhempi lapsi on, sitä pidemmäksi ajaksi hänet voi jättää yksin. Puhutaan kuitenkin aina minuuteista, ei kymmenistä minuuteista tai tunneista. Kun aikaa on kulunut joitakin minuutteja, lapsen kanssa voidaan yrittää keskustella, ja hänelle selitetään, miksi hän ei saa missään tilanteessa käyttäytyä väkivaltaisesti.

5. Kiukkukohtaus, jonka aikana lapsi satuttaa itseään tai muita

Tämän tyyppisen kiukkukohtauksen saadessaan lapsi menettää kaiken kontrollin ja päätyy satuttamaan muita ihmisiä tai itseään. Onnettomuuksien välttämiseksi aikuisen kannattaa pidellä lasta sylissään ja puhua hänelle rauhallisesti. Lapsi järkiintyy tai väsyy taistelemaan muutamassa minuutissa.

Jos lapsi reagoi usein tähän tapaan, on tärkeää, että vanhemmat puhuvat hänelle ja kertovat vaihtoehtoisista tavoista osoittaa tunteita ja mielipiteitä. Tämä täytyy tehdä lapsen ollessa rauhallinen, eikä kiukkukohtauksen keskellä. Aivan ensimmäisenä on puututtava väkivaltaiseen käytökseen, sillä lapsi ei saa lyödä, potkia tai muuten vahingottaa muita missään tilanteessa.