Vanhempien täytyy muistaa jättää kiistansa lasten kuulumattomiin

On normaalia, että pariskunnalla on toisinaan erimielisyyksiä, jotka saattavat johtaa sanaharkkaan. Toisinaan asioista taas pystytään keskustelemaan rauhallisesti, vaikka mielipiteet eriävätkin. Niinä hetkinä, kun rauhallinen keskustelu ei onnistu, vanhempien täytyy muistaa jättää kiistansa lasten kuulumattomiin.

Ihanteellinen keskustelu on sellainen, jossa kummallakin osapuolella on tilaisuus puhua ja kuunnella toisen poikkeavaa mielipidettä. Mutta monissa tilanteissa vanhemmat eivät ole samaa mieltä, ja tilanne päätyy kiistaan.

Lapset ovat usein huolissaan vanhempiensa kiistellessä, ja tällainen synnyttää heissä pelkoa, surua tai hämmennystä. Tämän lisäksi he saattavat kokea kiistelyn päätyttyä jopa piilevää syyllisyyden tunnetta.

Vanhempien väliset yhteenotot voivat myös vaikuttaa lapsen mielenterveyteen ja hänen sosiaalisten taitojensa ja tunneälynsä kehitykseen, sekä heikentää lapsen koulumenestystä ja jopa kykyä muodostaa ihmissuhteita tulevaisuudessa.

Eräs tutkimus on itse asiassa osoittanut, että vanhempien välisillä selvittämättömillä  yhteenotoilla on suuri vaikutus lasten varhaiseen kehitykseen, mielenterveyteen sekä heidän tulevien elämiensä mahdollisuuksiin.

Miksi on tärkeää, että vanhemmat jättävät kiistansa lasten kuulumattomiin?

Lasten edessä riitely on aina huono idea seuraavista syistä:

1. Lapset ovat vielä emotionaalisesti epävarmoja

Riidat herättävät lapsissa epävarmuutta perheen vakaudesta – lapset, jotka ovat todistaneet monia riitoja, saattavat pelätä vanhempien avioeroa.

Tämän lisäksi lapsilla voi olla vanhempien riitojen vuoksi vaikeaa ymmärtää, mikä on perheen sisällä normaalia ja mikä ei, sillä nämä riidat voivat syntyä odottamattomista syistä ja milloin tahansa.

2. Riidat voivat heikentää vanhempien ja lasten välisiä suhteita

Yhteenotot ovat stressaavia lapsille ja epäilemättä myös vanhemmille. Stressistä kärsivä vanhempi ei voi juuri viettää laatuaikaa lastensa kanssa. Vanhemmalle voi olla samalla myös vaikeaa osoittaa lapselle lämpöä ja rakkautta silloin, kun hän on vihainen ja huonolla tuulella.

3. Riidat luovat kotiin stressaavat olosuhteet

Toistuvien kiivaiden keskustelujen kuunteleminen ei ole lapsien näkökulmasta mitenkään miellyttävää, ja johtaa stressiin. Nämä tilanteet voivat vaikuttaa negatiivisesti heidän fyysiseen ja psykologiseen hyvinvointiinsa sekä haitata lapsen normaalia kehitystä.

Eräs tutkimus on myös osoittanut, että konfliktien täyteisessä kodissa asumisen aiheuttama stressi voi vaikuttaa lapsen kognitiiviseen suorituskykyyn.

Tutkijat selvittivät, että kun vanhemmat riitelevät usein, lapsilla on enemmän vaikeuksia säädellä tarkkaavaisuuttaan ja tunteitaan. Tämän lisäksi myös heidän kykynsä ratkaista ongelmia heikentyy.

Vanhempien ei tulisi riidellä lastensa edessä

Lapset ovat monesti huolissaan vanhempiensa kiistojen syistä ja seurauksista, joita niistä voi olla. Tämä saa heidät tekemään omia johtopäätöksiään ja luulemaan, että nämä tappelut tarkoittavat sitä, että heidän vanhempansa eivät enää rakasta toisiaan.

Mutta vanhempien riitely ei tarkoita kuitenkaan rakkauden puutetta, tai että he haluaisivat avioeron. Yhteenotot ovat yleensä vain tapa purkaa paineita ikävän päivän jälkeen tai silloin, kun mielipiteet eivät kohtaa.

Vanhempien väliset riidat voivat kuitenkin vaikuttaa lapsiin lasten iästä huolimatta. Nämä vaikutukset voivat ilmetä yleisesti aggressiivisuutena, vihamielisyytenä ja väkivaltana. Lapset saattavat myös kokea huonoa itsetuntoa ja käydä läpi ahdistus- ja masennuskausia.

Miltä lapsesta tuntuu vanhempien riidellessä?

Lapset kokevat yleisesti ottaen ahdistusta, kun he näkevät tai kuulevat vanhempiensa riitelevän. Huutamisen ja inhottavien sanojen kuuleminen on heistä tukalaa. Samoin hurjistuneiden ja riehaantuneiden vanhempien näkeminen voi tehdä lapsen olon turvattomaksi ja pelokkaaksi.

Lapset saattavat pelätä jommankumman vanhemman puolesta kiistan aikana ja olla huolissaan siitä, että yksi osapuoli saa toisen erityisen surulliseksi tai loukkaantuneeksi.

Toisinaan vanhempien kiistat saavat lapset itkemään tai aiheuttavat jopa heissä fyysisiä vaivoja. Näistä ovat esimerkkejä hermostuneisuuden aiheuttama vatsakipu, univaikeudet tai keskittymisongelmat koulussa.

Muista kuitenkin, että toisinaan vanhempien kiistat voivat olla hyväksikin, mikäli ne auttavat heitä ilmaisemaan tunteitaan tai ratkaisemaan tilanteita sen sijaan, että tunteita pidettäisiin piilossa.

Vaikka tiedostammekin, että se ei ole mitään helppoa, niin meidän on tehtävä parhaamme, että jättäisimme kiistamme lasten kuulumattomiin, sillä sillä niistä ei koidu pienokaisillemme mitään hyvää.