Töihin paluu äitiysloman jälkeen
Töihin paluu äitiysloman jälkeen on monelle naiselle haastava tilanne, ja ensimmäiset päivät erossa lapsesta voivat olla vaikeita.
Palatako töihin vai ei?
Töihin paluu äitiysloman jälkeen tarkoittaa monelle naiselle vapauden ja itsenäisyyden palautumista, mutta osa kokee töihin palaamisen ahdistavana, stressaavana ja jopa pelottavana tilanteena. Lapsen syntymä vaikuttaa jokaiseen äitiin, mutta yhtä monin eri tavoin kuin on äitejä. Naiset välittävät työstään, usein jopa rakastavat sitä, mutta lapsen saaminen muuttaa jokaisen äidin mieltä ja sydäntä.
Tämän vuoksi moni äiti pohtii, haluaako hän palata töihin lapsen syntymän jälkeen, ja jos haluaa, koska on oikea aika tehdä näin. Suomessa äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää, jonka jälkeen äiti – tai vaihtoehtoisesti isä – voi jäädä 158 arkipäivää kestävälle vanhempainvapaalle. Tämän jälkeen on vielä mahdollista jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lainsäädäntö takaa, että nainen saa pitää työpaikkansa kaikkien näiden vapaiden ajan.
Monessa työpaikassa pystytään sopimaan paikallisesti esimerkiksi lyhyemmistä työpäivistä tai -viikoista, jos nainen ei halua tehdä täyttä työviikkoa heti lakisääteisiltä vapailta palattuaan.
Raha on tärkeä tekijä
Jokaisella perheellä on oma taloudellinen tilanteensa, ja joissain perheissä toinen vanhemmista voi halutessaan jäädä pitkäksikin aikaa kotiin lapsen kanssa. Monessa perheessä toisenkin vanhemman on kuitenkin taloudellisista syistä palattava töihin viimeistään kotihoidontuen päättyessä.
Olipa tilanne ja pariskunnan päätös mikä tahansa, on tärkeää miettiä myös tulevaisuutta nykyhetken lisäksi. Vaikka töistä luopuminen ei aiheuttaisikaan taloudellisia ongelmia, se voi johtaa joillakin naisilla henkisiin paineisiin. Nainen voi pidemmän päälle tuntea olonsa ärtyneeksi, tylsistyneeksi tai jopa masentuneeksi, ja nämä tunteet vaikuttavat myös lapseen. Vaikka äiti rakastaakin lastaan enemmän kuin ketään, hän saattaa kaivata muutakin elämää ja virikkeitä perheensä lisäksi.
Vanhemmat voivat myös tuntea syyllisyyttä jättäessään lapsensa toisten ihmisten hoidettavaksi. Etenkin monen naisen mielessä käy ajatus siitä, onko hän huono äiti, kun ei ole lapsensa vierellä kaiken aikaa.
Äidin kannattaa kuitenkin ajatella työntekoa rakkaudenosoituksena lasta kohtaan, sillä se on tapa varmistaa lapsella olevan katto pään päällä, ruokaa pöydässä ja mitä muuta hän ikinä tarvitseekaan. Mielekäs työ myös tekee hyvää naisen mielialalle ja itsetunnolle, mikä heijastuu myös kotiin ja perhe-elämään.
Töihin paluu äitiysloman jälkeen
1. Valmistaudu henkisesti
Muutama päivä ennen töihin paluuta olet jo tehnyt kaikki tarvittavat käytännön järjestelyt lapsen hoitoa varten, mutta nyt on aika alkaa valmistautua siihen, että tulet olemaan päivät erossa lapsesta. Ensimmäiset päivät voivat olla vaikeita sekä äidille että lapselle, mutta molemmat sopeutuvat nopeasti uuteen rutiiniin.
Moni äiti pohtii, haluaako hän palata töihin lapsen syntymän jälkeen, ja jos haluaa, koska on oikea aika tehdä näin.
2. Muuta unirytmiä
Moni vanhempi unohtaa lapsen syntymän jälkeen, miltä tuntuu nukkua kahdeksan tuntia yhteen menoon. Töihin palatessa hyvän unen tärkeys korostuu. Selkeän aikataulun laatimisesta, aikaisin sänkyyn menemisestä ja nokosten ottamisesta lapsen päiväunien aikaan tulee nopeasti arkea. Todennäköisesti joudut myös alkaa herätä arkiaamuisin entistä aikaisemmin.
3. Tee töihin palaamisesta juhlaa
Jos töihin paluu ahdistaa tai stressaa, tee työpaikalle ja arkeen palaamisesta juhlimisen arvoinen asia. Mitäpä jos hankkisit itsellesi uuden mekon, kengät tai laukun ensimmäisen työpäivän kunniaksi? Voit myös palkita itsesi jollain muulla itseäsi ilahduttavalla asialla, kuten nauttimalla suklaakakkuviipaleen kahvilassa tai käymällä hierojalla.
Jos alat välittömästi aamun tunteina miettiä, miten lapsesi pärjää, kiinnitä huomiosi muualle esimerkiksi katsomalla lyhyt hauska video internetistä, kuuntelemalla hyvä kappale tai keskustelemalla kollegan kanssa. Kotiin päästyäsi voit taas nauttia jokaisesta hetkestä lapsesi kanssa!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brandth, Berit y Elin Kavande. (2002): «Reflexive Fathers: Negotiating Pa- rental Leave and Working Live», Gender, Work, and Organization, 9 (2): 186-203.
- Bruning, Gwennaele y Janneke Plantenga. (1999): Pa- rental leave and equal opportunities: experiences in eight European countries, Journal of European Social Policy, 9 (3): 195-209.
- Desai, Sonalde y Linda J. Waite. (1991): «Women’s Employment during Pregnancy and after the First Birth: Occupational Characteristic and Work Commitment», American Sociological Review, 56: 551-566.
- Lapuerta, I. (2013). ¿ Influyen las políticas autonómicas en la utilización de la excedencia por cuidado de hijos?. Revista Española de Investigaciones Sociológicas (REIS), 141(1), 29-60. https://www.ingentaconnect.com/content/cis/reis/2013/00000141/00000001/art00002
