Soitinten vaikutus lapsen ja äidin väliseen emotionaaliseen siteeseen
Erään tutkimuksen mukaan soitin eli musikaalinen instrumentti voi vaikuttaa lapsen ja äidin väliseen suhteeseen ja emotionaaliseen siteeseen. Tämän siteen muodostuminen ja olemassaolo riippuu pitkälti vauvan ja tämän pääasiallisen hoitajan välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista, etenkin lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana.
Soitinten vaikutus lapsen ja äidin väliseen emotionaaliseen siteeseen
Soittimia, joita vauvan on helppo käsitellä – kuten marakassi, helistin ja ksylofoni – käytetään yleisesti didaktisina välineinä stimuloimaan lapsen kognitiivista kehitystä. Tämän lisäksi instrumenteilla voi olla positiivinen vaikutus lapsen ja äidin väliseen merkitykselliseen kommunikointiin. Tämä väite on peräisin Madridin autonomisen yliopiston teettämästä tutkimuksesta, jossa analysoitiin erilaisia äitien ja kahden kuukauden ikäisten lasten välisiä musikaalisia ja interaktiivisia tehtäväsarjoja.
Havainnoidessaan äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta tutkijat pitivät mielessään seuraavat kolme tekijää:
- Musiikin rytminen ja metrinen rakenne
- Musiikillinen järjestys
- Muut musiikilliset parametrit
“Voimme elää ilman uskontoa ja meditaatiota, mutta emme selviä ilman inhimillistä kiintymystä.”
– Dalai Lama
Tutkimuksen tulokset
Tutkijat huomasivat eroavaisuuksia äidin ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, kun siihen otettiin mukaan jokin soitin. Näissä tapauksissa vauva reagoi tilanteessa aktiivisemmin ja oli tarkkaavaisempi. Myös lapsen ja äidin välistä kommunikointia tapahtui enemmän ja heidän välisensä emotionaalinen side vahvistui. Lapsen ja äidin välistä vuorovaikutusta tarkkailtiin tutuissa ja arkipäiväisissä olosuhteissa. Tutkijat antoivat äideille ainoastaan yhden ohjeen koskien saamaansa soitinta. Näin ollen äidit saivat toimia vapaasti ilman ulkoisten tekijöiden vaikusta.
Näissä hyvin luonnollisissa puitteissa tehty tutkimus sai tutkijat toteamaan seuraavaa: “Äiti kommunikoi lapsensa kanssa käyttäen marakassia eri tavoin. Hän muodosti marakassilla selkeän rytmisen ja metrisen rakenteen, mikä mahdollisti monimutkaisemman musiikillisen järjestyksen edeten erilaisina sarjoina. Pikkuhiljaa äiti lisäsi mukaan uusia musiikillisia komponentteja, strukturoiden alkuperäistä ehdotusta uudella tavalla ja vaihdellen interaktiivisia resursseja.” Näiden löydösten jälkeen tutkijat jatkoivat selvitystyötään laajentamalla näytepohjaansa. Lisäksi he haluavat selvittää, ilmeneekö samankaltaista käytöstä myös 0–3-vuotiailla lapsilla.
“Ainoa särkymätön side maailmassa on äidin ja lapsen välinen side.”
– Tuntematon
Soitinten merkitys vauvan kehityksessä
Soittimet ovat yksi tapa taata lapselle rikas ja stimuloiva ympäristö, jossa hän saa ärsykkeitä niin sensorisella, motorisella kuin kommunikatiivisellakin tasolla. Kuten edellä mainittu tutkimus osoittaa, soittimet voivat olla vanhemmille erinomainen apuväline lapsen kanssa kommunikoimiseen, millä voi olla hyvin positiivinen vaikutus vahvan ja terveen emotionaalisen siteen luomisessa. Tämä emotionaalinen side on elintärkeässä asemassa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta.
Kyseisen tutkimuksen valossa voidaan siis todeta, että lapsen ja äidin välisen emotionaalisen siteen ja soitinten välillä vallitsee positiivinen yhteys. Jokaisen äidin ja myös isän kannattaa siis hyödyntää myös instrumentteja ollessaan vuorovaikutuksessa pienen lapsensa kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alessandroni, N., Moreno-Núñez, A., Rodríguez, C., & Del Olmo, M. J. (2019). Musical dynamics in early triadic interactions: a case study. Psychological Research, 1-17. https://link.springer.com/article/10.1007/s00426-019-01168-4