Saavatko vanhemmat seurata lapsensa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa?
Saavatko vanhemmat seurata lapsensa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa vastoin tämän tahtoa? Tässä artikkelissa annamme neuvoja, kuinka vanhemmat voivat kontrolloida lapsensa käyttäytymistä digitaalisessa maailmassa sopivalla tavalla.
Sosiaalisesta mediasta on tullut maailmanlaajuinen sosiaalinen ilmiö – jopa siinä määrin, että se on muuttanut tapaamme kommunikoida toistemme kanssa ja elää elämäämme. Vanhemmille tämä saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
Lasten ja nuorten on luonnollista tuntea tarvetta kuulua johonkin virtuaaliseen sosiaaliseen yhteisöön, johon heidän ystävänsäkin kuuluvat. Myös se on normaalia, että vanhemmat sallivat lastensa tehdä näin.
Vanhempien tulee kuitenkin olla tilanteen herra, kun on kyse teknologian ja sosiaalisen median lapsille aiheuttavista riskeistä. Tämä ei ole helppo tehtävä, sillä se saattaa aiheuttaa konflikteja lapsen ja vanhemman välille. Etenkään teini-ikäiset lapset eivät yleensä pidä siitä, että heidän vanhempansa seuraavat heidän käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa tai lukevat heidän viestejään.
Kuinka kontrolloida lapsen käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa?
Vanhempien puuttuminen nuoren sosiaalisen median käyttämiseen saattaa helposti aiheuttaa konfliktin nuoren ja vanhemman välille. Jos vanhemmat yrittävät esimerkiksi estää teinin internetin käyttöä, on sillä useimmiten haitallisia vaikutuksia. Lapsi löytää kyllä keinot kiertää hänelle asetettuja sääntöjä, ja hän voi vain luoda uuden profiilin tai muuttaa yksityisasetuksia.
On myös tärkeää muistaa, että kaikki sosiaaliseen mediaan liittyvä ei ole ainoastaan negatiivista. Se on lapselle hyvä tapa oppia sosiaalistumaan sekä luomaan ystävyyssuhteita. Paras ratkaisu olisikin kontrolloida nuoren aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa, mutta ei rajoittaa sitä.
On tärkeää luoda nuorelle selkeät rajat, jotta tietää, millä sivustoilla lapsi viettää aikaansa sekä huomioida lapsen ikä. Lapsen aloittaessa sosiaalisen median käyttöä, on hyvä luoda aikataulut ja aikarajat. On myös syytä opastaa lasta sosiaalisen median käytössä sekä varoittaa sen vaaroista. Vanhemmat voivat esimerkiksi ryhtyä lapsensa seuraajaksi tai kaveriksi sosiaalisen median yhteisöissä.
Olisi ihanteellista löytää kultainen keskitie, jotta teini tuntisi olonsa mukavaksi jakaa vanhempiensa kanssa käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa. Ajan myötä nuori oppii vastuullisemmaksi sosiaalisen median käytössä.
Vanhempien tulee kuitenkin muistaa kunnioittaa nuoren yksityisyyttä, mutta kuitenkin vakiinnuttaa tietyt ohjenuorat.
Lapsen oikeus yksityisyyteen
Yhdistyneiden kansakuntien tekemä yleissopimus lapsen oikeuksista sanoo: “Yhdenkään lapsen yksityisyyttä, perhettä, kotia tai kirjesalaisuutta ei tulisi mielivaltaisesti eikä laittomasti rikkoa. Ei myöskään hyökätä laittomasti lapsen kunniaa tai mainetta vastaan.”
Monet näkevät edellä mainitun esteenä sille, että voisivat seurata lapsensa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, todellisuudessa kysymys on kuitenkin laajemmasta kokonaisuudesta. Laki käsittelee kasvatuksen merkitystä koskien sosiaalisen median käyttöä sekä digitaalisen teknologian sisällyttämistä lasten ja nuorten päivittäiseen elämään.
On selvää, että teinin sosiaalisen median käyttämisen estäminen tai kontrollointi on käytännössä miltei mahdotonta: ennemmin tai myöhemmin nuori löytää keinon, jolla kiertää kontrollia.
Vanhempien tulisikin keskittyä vahvistamaan heidän toimivaltaansa vanhempina ja aikuisina. Yleisesti ottaen heidän tulisi toimia lapsensa sosiaalisen käyttäytymisen välikätenä.
Saavatko vanhemmat seurata lapsensa somekäyttäytymistä ilman hänen suostumustaan?
Nuoruusiässä monet nuoret etääntyvät vanhemmistaan, silloin he hakevat turvaa ystäväpiiristään. Tämä usein aiheuttaa sen, että vanhemmat huolestuvat lapsestaan, ja he saattavat epäillä, että hänellä on ongelmia.
Tällaisissa tilanteissa vanhemmat ovat vastuussa lapsensa huolenpidosta ja turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on oikeus selvittää, mitä lapsen yksityiselämässä tapahtuu, jotta voivat mahdollisesti puuttua jos ongelmia ilmenee.
Niin kauan kun vanhemmat ajattelevat lapsen parasta, heidän tekonsa voidaan oikeuttaa lainmukaisina. Tällöin vanhemmat voivat tarkistaa lapsensa sosiaalisen median, yksityisviestit sekä Whatsapp- viestit.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- V Congreso Internacional Latina de Comunicación Social. (2013). Los padres ante el uso de Internet y redes sociales por menores. Extraído de: http://www.revistalatinacs.org/13SLCS/2013_actas/077_Catalina.pdf
- Francisco Labrador, EncinasAna Requesens Moll, Mayte Helguera Fuentes. (2015). Guía para padres y educadores sobre el uso seguro de Internet, móviles y videojuegos. Extraído de: https://www.ucm.es/data/cont/docs/39-2015-03-22-Gu%C3%ADa%20para%20padres%20y%20educadores%20sobre%20el%20uso%20seguro%20de%20Internet,%20videojuegos%20y%20m%C3%B3viles.pdf
- Galbava, S., Machackova, H., & Dedkova, L. (2021). Ciberostracismo: Consecuencias emocionales y conductuales en las interacciones en redes sociales. Comunicar, 29(68), 9-20. https://www.revistacomunicar.com/ojs/index.php/comunicar/article/view/C67-2021-01
- García-Piña, C. A. (2008). Riesgos del uso de internet por niños y adolescentes. Estrategias de seguridad. Acta pediátrica de México, 29(5), 272-278. https://www.redalyc.org/pdf/4236/423640313006.pdf
- López-De-Ayala, M. C., Martínez-Pastor, E., & Catalina-García, B. (2019). Nuevas estrategias de mediación parental en el uso de las redes sociales por adolescentes. El profesional de la información (EPI), 28(5). http://profesionaldelainformacion.com/contenidos/2019/sep/lopez-martinez-catalina.pdf
- Viola, S. (2012). Autonomía progresiva de niños, niñas y adolescentes en el Código Civil: una deuda pendiente. Revista Cuestión de Derechos, 3(2), 154-168. http://www.psi.uba.ar/academica/carrerasdegrado/psicologia/sitios_catedras/electivas/816_rol_psicologo/material/unidad2/obligatoria/autonomia_progresiva_ni%F1os_new.pdf