Pöytätapojen opettaminen lapselle on tärkeää
Pöytätapojen opettaminen lapselle on yksi ensimmäisistä ja toisaalta pitkäkestoisimmista tehtävistä, joita vanhemmat kasvatuksessa kohtaavat. Lapsi on luonnostaan levoton ja leikkisä, ja ateriat ovat usein hyvä mahdollisuus sekä oppimiseen että hauskanpitoon.
Lapsen huomio suuntautuu usein muihin asioihin kuin syömiseen, ja hän saattaa esimerkiksi kiukustua tai alkaa riidellä sisarustensa kanssa. Tämä voi johtaa moniin päänsärkyihin vanhempien halutessa nauttia miellyttävästä ruokahetkestä. Seuraavaksi kerromme, miten lapselle opetetaan kunnioitusta ja hyvää käytöstä ruokapöydässä.
Miksi pöytätapojen opettaminen lapselle on tärkeää?
Jo vuosisatoja yhteiskunta on arvioinut ihmisen kasvatuksen ja luonteen laatua muun muassa pöytätapoja tarkastelemalla. Syöminen on aina ollut syvän kunnioituksen osoittamisen hetki erilaisilla sivilisaatioillla ympäri maailmaa. Itse asiassa se on hetki, joka on joskus jopa pyhä tai uskonnollinen.
Nykyisinkin se, että perheenjäsenet istuvat pöytään jakaakseen aterian – ja ehkäpä kiittääkseen ruoasta -, on asia, joka kuuluu toiminnalliseen perheeseen. Siten on selvä, että pöytätapoja pidetään yhtenä tärkeimmistä asioista ihmisen käytöksessä. On siis tärkeää, että lapsetkin osoittavat hyviä tapoja syödessään vieraiden kanssa tai ravintoloissa.
Millaista on hyvä käytös aterian aikana?
Etikettisäännöt, jotka koskevat pöydässä syöntiä sosiaalisissa tilanteissa, ovat hyvin monenlaisia ja tarkkoja. Useimmiten olemme kuitenkin tietämättömiä näistä protokollamenettelyistä ja hiuksenhienoista eroista.
Emme esimerkiksi aina tiedä, mikä olisi sääntöjen mukainen tapa pitää lasia tai miten aterimet tulisi järjestää. Vielä vähemmän yleensä meitä kiinnostaa, mitä haarukkaa tietynlaisen ruokalajin kohdalla tulisi etiketin mukaan käyttää.
Ihmisen ei tarvitse olla pöytätapojen mestari tietääkseen, mitä on hyvätapaisuus ruokapöydässä. On selkeitä yleisiä käsityksiä, ja lapsen tulee olla näiden mukaisesti kohtelias ja kunnioittava aterioilla.
Lapsi, jolla on hyvät tavat, määritellään ennen kaikkea rauhalliseksi – hän ei kiirehdi syömisessään, pyytää asioita kohteliaasti sekä kysyy lupaa, kun tämä on tarpeen. Hän ei leiki ruoallaan tai aterimilla, ja kiittää aina saadessaan ruokaa.
Ei tietenkään ole helppoa, että pieni lapsi muistaa kaikki pöytäkäytöksen säännöt, joita hänelle kerrotaan. Jos hän hymyilee, kiittää ja sanoo “anteeksi” sekä istuu paikoillaan, hän on jo todella hyvin käyttäytyvä syöjä!
Mitä lapsen tulee tietää kohteliaisuudesta?
Kun lapsi on 4-vuotias, hän voi alkaa oppia ateriahetkien perussääntöjä. Seuraavassa on yksinkertaiset ohjeet, jotka lapsen on helppo muistaa ja joita hän pystyy noudattamaan:
- Kädet tulee pestä ennen ateriointia: Tässä eivät ole kyseessä vain pöytätavat, vaan perustavanlaatuinen hygienia. Käsien peseminen on osa terveyden ylläpitämistä.
- Vanhempien auttaminen pöydän kattamisessa tai rauhallisesti pöytään kutsutuksi tulemisen odottaminen.
- Kun istutaan pöydässä, ei syödä ennen kuin vanhemmat ja vieraat aloittavat syömisen.
- Sanotaan “kiitos” ja “saisinko”, kun pyydetään ruokaa tai juomaa.
- Kyynärpäitä ei laiteta pöydälle.
- Pureskellaan hitaasti ja pidetään suu kiinni pureskeltaessa.
- Käytetään lautasliinaa usein, jotta voidaan puhdistaa kasvot ja kädet.
- Ei koskaan ryystetä keittoa tai juomaa.
- Ei koskaan leikitä aterimilla – haarukat, veitset ja lusikat ovat syömistä varten. Kun niitä ei käytetä, ne tulisi laittaa lautasen viereen.
- Kun lapsi lopettaa syömisen, hänen tulisi odottaa lupaa nousta pöydästä.
- Kun lapsi lähtee pöydästä, hänen tulisi kiittää ruoasta ja tarjota apua pöydän siivoamisessa, kuten myös keittiön.
Viimeisenä vielä sellainen asia, että lapsen eräät luonteenpiirteet tulevat usein esiin juuri ruoan yhteydessä – jos hän on epäkohtelias, kiukuttelee tai on kärttyinen saadakseen haluamansa, pöytätavoilla ei voida peittää näitä asioita. Tällöin on tärkeää, että vanhemmat näkevät vaivaa saadakseen lapsen käyttytymään hyvin kaiken aikaa, eikä ainoastaan aterioilla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cadena Garzón, K. L. (2017). Las normas de urbanidad y su incidencia en la práctica de buenos modales en la mesa en los niños y niñas de 2 a 3 años del centro infantil del buen vivir “Santa Catalina Labouré” de la parroquia de Atuntaqui del cantón Antonio Ante en el año 2016-2017 (Bachelor’s thesis). http://repositorio.utn.edu.ec/handle/123456789/7256
- Jackson, A. (2008). Behaviour: Teaching table manners. Child Care, 5(4). https://www.magonlinelibrary.com/doi/pdf/10.12968/chca.2008.5.4.37552